Haluatko mökkeillä ekologisesti? Ruksi listalta vielä kaksi yleistä haastetta: jätevesien käsittely ja liiallinen lämmitys
Vapaa-ajanasunnoilla tehdään tärkeitä valintoja kestävän mökkeilyn ehdoilla – tai edelleen niistä piittaamatta. Missä asioissa olemme oppineet vaalimaan ympäristöä entistä enemmän?
Oli aika, jolloin monella mökillä elettiin hyvin huolettomasti. Huussin astia tyhjennettiin pömpelin taakse kaivettuun kuoppaan. Kun lapsille hankittiin uusi kerrossänky, vanha heteka vietiin metsään ruostumaan. Saunan jälkeisen peseytymisen saippuat ja sampoot huuhdottiin näppärästi hyppäämällä järveen.
Pikkuhiljaa opittiin ymmärtämään jokaisen vastuu ympäristön hyvinvoinnista, ja suomalaisten ekologinen omatunto heräsi. Alettiin puhua kestävästä mökkeilystä.
Tutkitustikin mökeillä tehdään paljon ekotekoja. Siitä kertoo esimerkiksi Mökkibarometri, saaristoasiain neuvottelukunnan luoma kyselytutkimus. Uusimman barometrin mukaan pari vuotta sitten jo 86 prosenttia mökkiläisistä ilmoitti lajittelevansa mökillä syntyvät jätteet ja vievänsä ne keräyspisteeseen säännöllisesti. Puutarhajätteenkin kompostoi kaksi kolmesta, keittiöjätteen melkein yhtä moni.
Ohjeita noudattaen pesuvedet pitää nykyisin imeyttää maahan kaukana vesistöstä ja perushuussin tilalle on pitänyt hankkia kompostoiva käymälä. Kaikilla mökeillä tämä ei silti ole toteutunut. Suomessa on oletettavasti tuhansia vapaa-ajan kiinteistöjä, joilla ei vieläkään ole tehty vuoden 2017 asetuksen edellyttämiä toimenpiteitä jätevesien käsittelyyn. Asetuksen toimeenpanolle annettiin reilu siirtymäaika, joka päättyi jo vuonna 2019.
ILAHDUTTAVAN USEIN mökkiläiset kuitenkin toimivat puhtaan luonnon puolesta. Kannustimena voi olla ympäristönsuojelu, mutta motivaattori voi yhtä hyvin olla myös taloudellinen. Esimerkiksi lämmityksen järkeistäminen kannattaa myös taloudellisesti.
Energiaa onkin opittu säästämään: monet ovat luopuneet mökillä suorasta sähkölämmityksestä, lämpöpumppuja asennetaan, avotakkoja puretaan ja tilalle rakennetaan varaavia tulisijoja.
Moni tietää jo, että sauna- ja takkapuiden pitää olla kilahtavan kuivia ja että klapit palavat puhtaammin, kun panos sytytetään päältä. Uudet tulipesät on lähes poikkeuksetta suunniteltu niin, että savukaasut palavat miltei täydellisesti, jolloin piipusta nousee taivaalle vain hento lämpöväreily.
Myös tavaroiden ja materiaalien kierrätys sekä ruokahävikin vähentäminen ovat tulleet todella suosituiksi. Nekin kannattavat myös rahallisesti.
Lähes yhdeksän kymmenestä mökkiläisestä lajittelee jätteensä.
Kun Suomessa on jo yli puoli miljoonaa mökkiä, uudisrakentaminen ei välttämättä ole kaikkein kestävintä mökkeilyä, mutta myös rakentamisen osalta tietoisuus on kasvanut. Jo suunnitteluvaiheessa mietitään, miten ekologisuus voidaan huomioida: vaikkapa niin, että rakennetaan talvella, jotta mökin maapohja ja tontin luontainen kuntta pystytään suojaamaan.
Ja vaikka paljon puhutaan kakkoskodeista kaikilla mukavuuksilla, yhä useampi mökinomistaja miettii, tarvitseeko loma-asunnolla oikeasti esimerkiksi tiskikonetta. Saattaa olla lisäksi mukavampaa ja järkevämpää, ettei tarvitse huolehtia vesiputkien ja viemäreiden hoitamisesta ja suojaamisesta.
Kaikki kehitys ei valitettavasti ole edistänyt kestävää mökkeilyä. Vuoden 2021 Mökkibarometri tietää kertoa, että peruslämmön ylläpitäminen suorasähköllä läpi talven oli selvästi yleisempää kuin edellisen barometrin aikaan vuonna 2016. Tällaisten mökkien osuus oli noussut 40 prosenttiin, kun se viisi vuotta aiemmin oli vielä 32 prosenttia.
Jos mökki on säännöllisessä käytössä myös talvella, peruslämmön pitäminen on toki perusteltua. Samoin silloin, jos mökille on hankittu kaikki vettä käyttävät kodinkoneet: niiden ei voi antaa jäätyä. Muissa tapauksissa hieman ulkoilmaa lämpimämpi kuivanapitolämmitys olisi ekologisesti, taloudellisesti ja rakennusteknisesti suositeltavampi konsti mökin talvehtimiseen.
Myös siisteyden tarve on vienyt ekologista kehitystä hieman huonompaan suuntaan. Luonnon monimuotoisuutta pidetään usein siivottomuutena eikä ymmärretä, että rehevä niitty ja rantaryteikkö voivat olla tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Luonnollisempaan tilaan jätetty tontti jättäisi mökkiläisille myös enemmän aikaa vaikkapa laiskotteluun.
Asiantuntija: projektipäällikkö Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei
Mökkeily kestää vertailun
- Kestävä mökkeily on muutakin kuin hiilijalanjäljen pienentämistä hyväksyttävälle tasolle. Mutta juuri hiilijalanjäljen avulla ilmastonmuutokseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen lähteitä voidaan vertailla. Pitäisikö mökkeilijän potea huonoa omaatuntoa, vai onko mökkeily ilmastonmuutoksen kannalta suhteellisen harmitonta?
- Sitran mukaan keskivertosuomalaisen laskennallinen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e vuodessa (2018). Pieni e-kirjan tarkoittaa ekvivalenssia eli vastaavuutta. Luku on muodostettu siis siten, että kaikki muutkin merkittävät kasvihuonekaasupäästöt on laskennallisesti muunnettu yleisimmäksi kasvihuonekaasuksi eli hiilidioksidiksi. Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan ilmakehän yläosaan kertyviä kaasuja, jotka estävät auringon liiallista lämpösäteilyä heijastumasta takaisin avaruuteen, niin kuin se muuten tekisi. Tämä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
- Mökkeilyyn liittyvän rakentamisen, varustelun ja mökkien käytön osuus tuosta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on 360 kg CO2e vuodessa. Se on noin puolet yksittäisen suomalaisen vuotuisen lentomatkailun aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Mökkeilyn ilmastokuorma on siis selvästi lentomatkailua pienempi.
