Veranta, valoa ja vaaleutta – ja lattian alta löytynyt vesivahinko! Niina ja Juha ovat remontoineet kermajäätelön väristä puutaloaan kärsivällisyydellä

Hihat ylös ja hommahanskat käteen, Niina ja Juha Rauhala tuumasivat, kun ostivat kotinsa 16 vuotta sitten. Vuonna 1948 rakennetusta talosta huomasi jo ensi näkemältä, että remonttia piisaisi. Silti talo vei pariskunnan sydämet, eivätkä he käyneet edes katsomassa muita taloja.

– Kun tulin tähän taloon ensimmäistä kertaa, se tuntui heti oikealta. Korjaustarpeesta huolimatta näimme talossa potentiaalia ja tulevan kotimme. Varauduimme remontointiin, ja se on tuntunut koko ajan mieluisalta, Niina kertoo.

– Lattian alta löytyi suuri vesivahinko – no, siihen emme olleet varautuneet. Ei auttanut muu kuin alkaa hommiin. Asuimme remon­tin keskellä, ja koti oli täynnä lankkusiltoja. Arki kosteusvaurio­korjauksen keskellä oli aikamoista.

Olemme ajan saatossa uusineet lattiat, seinäpinnat ja nyt uusimpana keittiön. Myös ulkoverhoilu on uusittu, ja silloin talo sai herkullisen vaniljan värin. Onneksi isäni on auttanut meitä remonteissa, hänestä on ollut suuri apu.

Remppailuistamme suosikkini on ehdottomasti keittiön aidon näköinen koristetiiliseinä. Siirsin ruokapöydän sen eteen – ja siinä sen paikka on. Katan pöydän kauniiksi, ja kokoonnumme koko perhe sen ääreen. Pieniä, meille tärkeitä juttuja.

Lista siitä, mitä emme ole vuosien aikana tässä talossa remontoineet, olisi lyhyempi kuin remontoitujen asioiden lista. Mitähän sitä seuraavaksi?

– Olen kyllä aikamoinen mööpelivalssaaja! Siirtelen mielelläni huonekaluja huoneesta toiseen tai vaihdan niiden järjestystä. Ei tarvitse ostaa uusia juttuja niin usein, kun miettii jo olemassa oleville tavaroille toisen paikan. Kyllästyn nopeasti, ja siksi suosin kirppareita ostopaikkoina. Selvitän aina ensin, löytäisinkö tarvitsemani huonekalun tai esineen käytettynä.

Keksin myös mielelläni uusia käyttötarkoituksia tavaroille tai huonekaluille. Kun inspiraatio iskee, niin sitten toimitaan. Yksi onnistuneimmista tuunauksista syntyi tovi sitten autotallista löytyneistä maaliroiskeisista pukkijaloista. Nakkasin ne vanhan komeron oven alle. Näin sain uniikin pöydän jo olemassa olevista materiaaleista. Pöydän alle sujahtivat myös suuret korit, joissa säilytän sisustustekstiilejä.