Meidän Mökki

Kelohonka rakennusmateriaalina – kelopuun edut tuorehirteen verrattuna ja korkean hinnan salaisuus

Kelohonka rakennusmateriaalina – kelopuun edut tuorehirteen verrattuna ja korkean hinnan salaisuus
Kelohonka on kestävä, mutta melko harvinainen rakennusmateriaali. Kelohirren hankinta ja käsittely on varsin työlästä, joten hinta nousee tuorehirteen verrattuna jopa viisinkertaiseksi.
Julkaistu: 12.4.2021
Kelohongasta saa kauniin ja kestävän mökin. Kelopuun rajoitetun saatavuuden takia rakennusmateriaali on myös varsin hintava.
Parisataa vuotta kasvaneen ja pystyyn kuolleen puun keloutuminen kestää kymmeniä vuosia, ja keloutuneena puu voi pysyä pystyssä useita satoja vuosia. Uutta keloa syntyy siis varsin verkkaiseen tahtiin.
Keloa käytettiin pitkään lähinnä polttopuuna, mutta kauniisti harmaantuneista kelohirsistä rakennettiin myös mukavan näköisiä ja kestäviä mökkejä, saunoja ja aittoja. Varsinainen kelorakennusbuumi alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Ja koska rakentamiseen soveltuvaa – kookasta mutta hitaasti kasvanutta – kelopuuta löytyy lähinnä Kainuusta ja Lapin eteläosista, Suomen kelovarat oli äkkiä käytetty loppuun.
Kuumimman kelobuumin aikaan Metsähallitus kokeili tekokelojen – eli kelokkeiden, kuten MH niitä itse kutsui – tekemistä sahaamalla elävien mäntyjen kaarnan pois puiden tyvestä.
Puut kyllä kuolivat pystyyn, mutta useimmat lahosivat sisältä. Nyt käytännössä kaikki kelorakentamisessa käytetty puutavara tuodaan Venäjältä, Vienan Karjalasta.
– Kostamuksen ympäristössä ovat maailman parhaat kelopuut, tietää Kelorakennus Puustinen Oy:tä Marko-veljensä kanssa pyörittävä Mikko Puustinen.
Kostamuksesta 150 kilometriä pohjoiseen, itään ja etelään, siinä on alue, jonka sisältä kelot kaadetaan. Ja kelopuun hankintamenetelmät ovat kuin kestävän kehityksen oppikirjasta.
– Talvi on parasta kelonkorjuuaikaa, metsuri kulkee moottorikelkalla ja kaataa rungot moottorisahalla. Isolla metsäkoneella ei ole niihin metsiin asiaa, Mikko Puustinen selittää.
Puustiset hakevat rakennushankkeisiinsa tarvittavat kelot Kostamuksesta itse.
– Siellä on valtavat läjät keloja, joista saamme itse valita tarpeisiimme sopivimmat. Meillä on siellä oma veistopaikka. Vietiin sinne toinen nosturimmekin.
Keloa käsiteltäessä pitää olla erityisen varovainen, että pinta ei vaurioidu. Siksi painavien tukkien liikuttelussa välttämättömän nosturin koura on suunniteltu hellästi puuhun tarttuvaksi.

Rakentamiseen soveltuvat kelotukit

Kostamuksen ”valtavissa keloläjissä” olevat tukit ovat neljästä seitsemään metriä pitkiä, ja niiden latvamitta eli ohuemman pään halkaisija on 20–50 senttimetriä. Puustiset valitsevat läjästä 27–32-senttisiä, sillä sellaisista tulee Mikko Puustisen mukaan ”tasainen, hieno mökki”.
Rakentamiseen soveltuvilla kelotukeilla on kolme niin sanottua hintalaatua, jotka määräytyvät latvamitan mukaan. Halvinta on 20–25-senttinen. Keskihintainen, 27–35-senttinen, on ylivoimaisesti suosituin hintalaatu. Kallein hinta on yli 35-senttisillä tukeilla.
Kahden ensimmäisen luokan tukkien saatavuus on hyvä, mutta järeimmän luokan tukkeja löytyy metsistä selvästi vähemmän.
– Jos haluaa yli 45-senttisestä kelosta rakennetun mökin, sopivien runkojen keräämistä joutuu odottamaan jopa yli vuoden, Puustinen tietää.
Kun rakennetaan hirsimökki ympärivuotiseen käyttöön, profiililtaan neliskulmaisen höylähirren paksuus on yleensä vähintään 18 senttiä. Pyöröhirrellä vastaavaan eristyskykyyn päästään halkaisijaltaan 21-senttisellä hirrellä. Kelohirren ja tuoreen hirren eristyskyvyissä ei ole merkittävää eroa.
Puustisen veljekset rakentavat ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut kelomökit keskimäärin 27-senttisistä hirsistä.
Kelopuu on kaunista – ja kallista. Mikko Puustinen kertoo, että 27-senttisen kelotukin hinta on 330–350 euroa kuutiometriltä. Vastaavan paksuiseen tuoreeseen mäntytukkiin verrattuna hinta on noin viisinkertainen. Kelopuun käyttö lisää keskikokoisen hirsimökin rakentamiskustannuksia parikymmentä prosenttia.
Suomessa kelohirsistä rakennetaan lähinnä loma-asuntoja. Vientiin menee eksoottisiakin rakennuksia. Puustisen veljekset veivät viime vuonna liki kolmanneksen tuotannostaan ulkomaille, kuten Hollantiin saunan, johon mahtuu kerralla yli 200 saunojaa.

Puu pitää yllä kosteustasapainoa

  • Kelohongalla on rakentamisen kannalta monia etuja tuoreeseen hirteen verrattuna.
  • Kun hirsirakennus kuivuu, hirret painuvat hieman kasaan, ja tämä pitää ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Esimerkiksi ovien ja ikkunoiden päälle on jätettävä painumisvara. Valmiiksi rutikuiva kelohirsi painuu paljon vähemmän.
  • Puurakentamisen parhaita puolia on kosteustasapainon ylläpitäminen. Puu imee kosteutta sisäilmasta ja luovuttaa sitä aina, kun ilma on kuivaa.
  • Tuore hirsi pintakäsitellään yleensä lakalla, vahalla tai suoja-aineella, mikä heikentää luonnollista kosteustasapainon ylläpitoa. Kelohirsi ei tarvitse minkäänlaista pintakäsittelyä, joten ”kosteudenhallinta-automaatti” toimii esteettä.
  • Kelottuessaan mänty kiertyy usein jonkin verran pituusakselinsa ympäri. Tämä ilmiö, jonka syytä ei tarkoin tiedetä, lisää pyöröhirren veto- ja taivutuslujuutta.
Kommentoi »