On materiaali mikä tahansa, työtason hoidossa tärkeintä on, että lika, ruoantähteet ja vesi poistetaan mahdollisimman nopeasti. Pinttymään päässyt lika voi vaurioittaa kestävimpiäkin tasoja.

Keittiöremontin suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä, millainen kokkaaja olet, keitä muita keittiössä hyörii ja miten ahkerasti siivoat. Jos keittiössäsi vilisee alaikäisiä apukokkeja, ei kannata valita herkintä mahdollista tasoa.

Erilaisilla lisävarusteilla on tarkoitus suojata pöytätasoa ja helpottaa ruoanvalmistusta. Esimerkiksi kivitasolle sopii puinen leikkuualusta, jolla tuot keittiöön käytännöllisyyden lisäksi ripauksen pehmeyttä. Ohuet silikonialustat ovat näppäriä kuumien astioiden laskualustoja.

Suosituin ja edullisin tasomateriaali on laminaatti. Sen pinta ei ime likaa, ja sitä voi puhdistaa miedolla yleispuhdistusaineella ja karhealla sienellä. Laminaattitason ykkösvihollinen on veitsi: se jättää pintaan ikävän viillon, jota ei saa pois. Auringonvalo saattaa ajan mittaan saada valkoisen laminaatin kellastumaan, ja kosteus voi irrottaa tason reunalistan. Taivereunallisessa tasossa ei ole listaa, mutta malli näyttää hiukan vanhahtavalta. Laminaattitasoa reunustava puulista tai alumiininauha näyttää tyylikkäältä ja pysyy kiinni laminaattireunusta paremmin.

Puu vaatii säännöllistä huoltoa ja hellää kättä pysyäkseen kauniina. Puiset keittiötasot öljykäsitellään tehtaalla, ja asennuksen jälkeen pintaan voi lisätä keittiötasoille tarkoitettua puuöljyä tai öljy-vahaseosta. Ne sulkevat puusyyt eivätkä päästä likaa imeytymään. Öljy myös syventää puun luonnollista väriä. Puupinnasta saa naarmut pois kotikonstein hiomalla kevyesti hienolla hiekkapaperilla. Pinta tasoitetaan uudelleen öljyämällä. Huolto kerran pari vuodessa pitää puun kauniina.

Kulutusta, lämpöä ja kosteutta kestävä kivitaso sopii huolettomalle kokkaajalle. Graniitti sallii ronskeimmatkin otteet, mutta mitä vaaleampi ja tasavärisempi marmori, sitä herkemmin tahrat näkyvät. Happamat ja emäksiset aineet sekä voimakkaasti värjäävät ruoat saattavat jättää vaaleaan pintaan jäljen, jos niitä ei heti pyyhkäise pois. Ruoka-aineista herkimmin tahraavat kahvi, tee, sitrushedelmät, etikka ja punaviini. Kivitason päivittäiseen puhdistukseen riittävät vesi, neutraali yleispuhdistusaine ja kevyt hankaus. Kaikki kivitasot on suojakäsitelty kivenhoitoaineella jo tehtaalla. Käsittelyn voi uusia joidenkin vuosien päästä, ja sen voi silloin tehdä itse kivitoimittajalta saatavalla suoja-aineella.

Durat on Suomessa kehitetty, kierrätysmuovista ja hartsista tehty materiaali. Durat-tason tuntu on silkkimäinen: samaan aikaan kova ja pehmeä. Lian ja naarmut voi hioa pois hienolla hiekkapaperilla. Päivittäiseen siivoukseen riittää astianpesuaine ja karhea sieni. Pinttyneeseen likaan voi käyttää konetiskiainetta, jonka annetaan vaikuttaa yön yli. Sen jälkeen pinta huuhdotaan huolella.

Amerikkalaisten kehittämä Corian tuli markkinoille yli 40 vuotta sitten. Se on täysin tiivis komposiittimateriaali, jonka koostumuksesta kaksi kolmasosaa on luonnonmineraaleja. Epäpuhtaudet, maut ja hajut eivät imeydy Corianin pintaan. Hygieenisyytensä takia materiaalia käytetään elintarviketeollisuudessa ja jopa leikkaussaleissa. Tasoja ei tarvitse hoitaa erillisellä hoitoaineella, ja naarmut voi itse hioa pois hienolla hiekkapaperilla. Corian on kenties kestävin ja huolettomin keittiötaso, mikä näkyy myös hinnassa.

Ruostumaton teräs tuo keittiöön retrohenkeä. Komeasti kiiltävä pinta naarmuuntuu herkästi. Teräs ei ime likaa, mutta happamat ja emäksiset aineet jättävät kuivuessaan jäljet, ja vedestä jää kalkkitahroja. Pintaa ei pidä hangata vaan puhdistaa hellävaroen pehmeällä harjalla ja teräspinnoille tarkoitetuilla puhdistus- ja kiillotusaineilla.

Betonitaso sopii muihinkin kuin minimalistisiin keittiöihin. Betoni ei omatekoisena pysy käytössä siistinä. Huokoinen pinta imee lian ja rasvan, ellei sitä suljeta mekaanisesti. Betonitasoihin erikoistuneet yritykset käsittelevät betonin pinnan valmiiksi suoja-aineella. Sen jälkeen betonipintaa hoidetaan samaan tapaan kuin kivitasoa.