Viherpiha

Hyötyvätkö kasvit sumuttelusta vai onko se myytti? Kasvitieteilijä vastaa viherkasviharrastajia askarruttavaan kysymykseen

Hyötyvätkö kasvit sumuttelusta vai onko se myytti? Kasvitieteilijä vastaa viherkasviharrastajia askarruttavaan kysymykseen
Talvella patterien pöhistessä huoneilma on useille viherkasveille liian kuivaa. Moni kasviharrastaja sumutteleekin viherkasvejaan suihkupullolla, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Asiaa pähkäillään myös sosiaalisen median viherkasviryhmissä. Kysyimme asiaa kasvitieteilijä Visa Lipposelta.
Julkaistu 8.12.2022

Visa Lipponen vastaa:

Sumuttaminen nostaa kasvien välittömän ympäristön ilman kosteutta, jos kasveja on useita vierekkäin. Silloin kasvien pinnoilta haihtuva sumutusvesi muodostaa niiden ympärille joksikin aikaa pienen kosteamman mikroilmaston.

Yksittäiselle kasville hyöty on pienempi, eikä ilman kosteus juuri nouse kuin sumutuksen ajaksi. Vesi kuitenkin jää haihtumiseensa asti ohueksi kalvoksi kasvin pinnalle. Se vähentää kasvin haihduttamista ja toimii hetken ajan samaan tapaan, kuin ilman kosteuden lisääminen. Kasvien sumutus pitää myös pölyn poissa, jolloin ne yhteyttävät paremmin.

Kasveja ei pidä sumuttaa silloin, kun niihin paistaa suora aurinko.
Visa Lipponen

Se, kuinka usein kasveja kannattaa sumuttaa, riippuu täysin kasvista ja siitä, kuinka korkea asuinhuoneen ilman kosteus on. Ilman kosteus vaihtelee asunnoissakin vuodenajan ja lämpötilan mukaan. Kuivimmillaan se on talvella lämpöpattereiden paahtaessa.

Monet ohutlehtiset kasvit, kuten sulkasaniainen, hyötyvät sumuttelusta.

Pääsääntöisesti sumutuksesta hyötyvät eniten ohutlehtiset kasvit. Kasveja ei kuitenkaan pidä sumuttaa silloin, kun niihin paistaa suora aurinko, sillä lehtien pinnoille jäävät vesipisarat voivat toimia linssien tavoin ja polttaa lehtiin kellertäviä tai ruskeita laikkuja.

On myös kasveja, joita ei saa tai kannata sumuttaa. Tällaisia ovat useimmat mehikasvit ja kaikki kasvit, joiden lehdet ovat karvaisia tai hyvin nukkapintaisia. Mehikasveista voi toki sumuttaa silloin tällöin pölyt pois. Useimmilla on kuitenkin paksu vahapintainen varsi, jota pitkin vesi valuu juurille. Liian ahkera sumutus lisää niillä liikakastelun riskiä.

Lue lisää mehikasvien hoidosta.

Karvaisille tai nukkapintaisille lehdille vesi taas jää helposti helmeilemään liian pitkäksi aikaa. Karvojen tehtävänä on vähentää haihdutusta, ja sen ne tekevät myös vesipisaroille. Lehdessä pitkään säilyvä vesipisara on oiva kasvualusta bakteereille ja voi toimia myös linssinä, jotka kummatkin aiheuttavat vioituksia lehtiin. Varsinkin pitkäkarvaisilla kasveilla voimakas sumutus voi myös tehdä karvat takkuisiksi ja kasvi menettää koristearvoaan.

Esimerkiksi osalla begonioista on karvaiset lehdet.

Kommentoi »