Älä tapa kyytä – itse surmasin kerran yhden, ja kadun sitä katkerasti
Kannatan malttia ja harkintaa viimeistään siinä vaiheessa, kun teurastusinto iskee, kirjoittaa päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.
Lapsena olin melkoinen seikkailija. Heti kun opin kävelemään, pyrin laajentamaan reviiriäni pihamaan ulkopuolelle. Kerran ukin mökillä tallustelin pitkin kasvimaan ja viljapellon välistä syvää ojaa, kun jähmetyin paikoilleni. Edessäni luikerteli kyy, joka muistikuvissani ja vanhempienikin mukaan oli kauhean paksu ja metrin mittainen.
Otus kohotti päänsä puoleeni ja lähestyi minua uteliaan oloisena. Kun sain ääntä tulemaan kurkusta, aikuiset riensivät paikalle ja murskasivat matelijan silmieni edessä. Häntä liikehti pitkään, vaikka pää oli jo poikki.
Säälin kovasti kyytä, vaikka minun kerrottiin pelastuneen täpärästi vaaralliselta puremalta. Myöhempinä lapsuus- ja nuoruusvuosina todistin monia kyyntapposeremonioita. Niissä ihmisessä piilevä tappamisen himo on päässyt valloilleen, sen on voinut nähdä jokaisen tekoon ryhtyneen silmistä.
Itsekin olen surmannut yhden kyyn. Kadun sitä katkerasti. Tuossa tapauksessa pihapiirissä liikkui pikkuväkeä, mutta nykyisin edes lasten läsnäolo ei saisi minua tarttumaan lapioon tai muuhunkaan tappamisen mahdollistavaan välineeseen. Harjoitan niin sanottuja pehmeitä metodeja.
”Jotta totuus ei unohtuisi: Kyy on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu.”
Viime keväänä hätistelin mökillä kyitä pois autotieltä, jonne niitä ilmestyi kolosistaan pötköttelemään. Kaikkia en ehtinyt karkottamaan ennen kumirenkaiden liiskaavaa vaikutusta. Kasvimaalla näkemäni kyyn annoin luikerrella rauhassa tiehensä.
Ymmärrän, että kyihin, toisin kuin esimerkiksi entisaikaan elättikäärmeinäkin pidettyihin rantakäärmeisiin, suhtaudutaan varauksellisesti ja jopa vihamielisesti. Kyyn erittäin harvinainen purema voi olla kohtalokas pikkulapselle, allergikolle, vanhukselle tai lemmikille. Kannatan silti malttia ja harkintaa viimeistään siinä vaiheessa, kun teurastusinto iskee.
Jotta totuus ei unohtuisi: Kyy on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Rauhoitettuun eläinlajiin kuuluvan yksilön tappaminen ja pyydystäminen sekä tahallinen häirintä ja vahingoittaminen on kielletty. Mikäli kävisi niin hassusti, että pihapiiriin tullut kyy aiheuttaa uhkaa, sen saa ottaa kiinni ja siirtää muualle. Tappaminen tulee kysymykseen vain todellisessa hätätapauksessa.
Kirjoittaja on Avotakka- ja Meidän Mökki -lehtien päätoimittaja.
