Kotivinkki

Kaksiossa au pairin kanssa! Näin elämä sujuu opiskelija-asunnossa, jonka jakavat kolme aikuista, lapsi ja kaksi kissaa

Kaksiossa au pairin kanssa! Näin elämä sujuu opiskelija-asunnossa, jonka jakavat kolme aikuista, lapsi ja kaksi kissaa
Taija Svärd ja Jens Hurskainen ottivat japanilaisen au pairin opiskelija-asuntoonsa. Nyt niukoissa neliöissä asuu kolme aikuista, lapsi ja kaksi kissaa.

Jääkaapin oveen on kiinnitetty kotityölista, johon on merkitty ruoanlaitto- ja siivousvuorot kullekin päivälle.

Osa-aikaisena lääkärinä toimiva Jens Hurskainen on päivisin kotona enemmän kuin lääketiedettä opiskeleva Taija Svärd, joten Jens myös kokkaa perheessä hieman Taijaa useammin. Silloin tällöin ruoanlaittovuoron ottaa Hozuki Kuroda, joka opettaa myös Taijalle ja Jensille japanilaisten ruokien kokkausta.

– Päävastuu kotitöissä on kuitenkin Jensillä ja minulla, vaikka Hozuki yrittääkin ottaa itselleen enemmän velvollisuuksia. Nytkin hän ehti siivota keittiön ennen minua, Taija naurahtaa.

Hozuki, perheen au pair, muutti Taijan, Jensin ja parivuotiaan Taiston kotiin viime lokakuussa. Ensisijaisesti Hozuki auttaa kotona Taiston hoitamisessa.

– Au pair -sopimuksen mukaan töitä saa olla viisi tuntia päivässä, 25 tuntia viikossa. Yritämme pitää niistä kiinni, mutta Hozuki haluaisi vielä enemmän vastuuta, Jens kertoo.

Kun koti on pieni, se on pidettävä koko ajan järjestyksessä, ettei kaaos valtaa koko asuntoa. ”Au pairin tehtävä on kuitenkin olla lastenhoitaja eikä siivooja, vaikka Hozuki yrittääkin koko ajan olla siivoamassa”, Taija nauraa.
Taiston leikkinurkkaus sijaitsee olohuoneessa. Lelujen määrä on rajattu kahteen lelusäkilliseen. Sitä mukaa kun leluihin kyllästyy, niitä laitetaan kiertoon, koska ylimääräistä tilaa ei ole.

Idean au pairin hankkimiseen Taija ja Jens saivat sattumalta. Taija oli vaihto-opiskelijana Japanissa kymmenisen vuotta sitten, ja myös Jens on opiskellut jonkin verran kieltä. He pohtivat yhteiselle ystävälleen, miten saisivat harjoitettua japanin kielen taitoaan edelleen. Teillähän on Taisto, hankkikaa hänelle au pair Japanista, ystävä tokaisi.

Pariskunta innostui ideasta välittömästi.

– Netistä löytyi sivusto, johon perheet ja au pairiksi haluavat voivat luoda oman hakuprofiilinsa. Ne sitten mätsätään keskenään. Se on sellainen au pair -tinder, Taija hymyilee.

Lastentarhanopettajaksi kouluttautunut japanilainen Hozuki vaikutti pätevältä, joten pariskunta otti häneen yhteyttä.

– Minulla oli muutamia maavaihtoehtoja, joihin halusin, mutta Suomi oli niistä ensimmäisenä, Hozuki kertoo englanniksi.

Hän halusi au pairiksi siksi, että pääsisi tutustumaan lastentarhanopettajana myös muiden maiden lastenhoitokäytäntöihin.

Muutaman videopuhelun jälkeen sovittiin, että Hozuki tulisi Suomeen tutustumaan. Hän tuli Suomeen lokakuun puolivälissä ja viihtyi niin hyvin, että päätti saman tien jäädä.

Huonekorkeus on hyödynnetty esimerkiksi säilytysratkaisuissa. Keittiön kaapistojen päällä on rivissä laatikoita, joissa säilytetään kausivaatteita.
Taija kertoo, että ärsyttävintä kodissa on säilytystilan puute. Muuten neljän ihmisen mahtumisessa kaksioon ei ole ollut ongelmia.

Keittiön ruokapöydän ääressä on meneillään välipala-aika. Taisto lusikoi jogurttia pöydän päässä, aikuiset juovat kahvia ja syövät croisantteja. Taisto kurkottelee pöydän toisessa päässä olevaa croisant-kulhoa, ja pian Hozuki ojentaakin hänelle palan.

– Mikä tämä on? hän kyselee Taistolta suomeksi. Sekä Hozuki että Taisto opettelevat yhdessä suomea. Pääosin Hozuki puhuu Taistolle japania. Aikuiset puhuvat keskenään japania sekä englantia. Jollain kielellä tulee aina ymmärretyksi.

Muutenkin Taija, Jens ja Hozuki vakuuttavat, että puolisen vuotta kestänyt yhteiselo on sujunut hyvin, vaikka reilun viidenkymmenen neliön kaksio majoittaa nyt kolme aikuista, lapsen ja kaksi kissaa.

– Säilytystilan puute on ehkä hankalinta täällä, ja meidän piti aktiivisesti karsia tavaraa ennen Hozukin muuttoa. Jos hankimme jotain, on aina mietittävä, mistä luovumme. Mitään ylimääräistä ei mahdu, Taija kertoo.

Perheen koti on Turun yliopiston opiskelija-asunnossa keskustan liepeillä, yliopiston ja Tuomiokirkon lähellä. Aivan tavanomainen opiskelija-asunto ei kuitenkaan ole kyseessä, sillä 18 asunnon puukorttelialue on osittain rakennettu jo 1820-luvulla, ja nuorimmatkin taloista ovat vuodelta 1909.

Asunnot ovat haluttuja ja jonotusaika niihin on yli vuoden. Taija ja Jens ovat asuneet puutalokaksiossaan nyt neljä vuotta.

– Näihin tehdään vain viiden vuoden vuokrasopimuksia, joten vuoden päästä joudumme tästä muuttamaan pois, Jens harmittelee.

– Hassua on, että vaikka tämä on opiskelija-asunto, niin me emme varmaan koskaan enää asu näin hienossa kodissa, jossa olisi korkeat huoneet, lautalattiat ja kakluuni.

Perheen nukkumajärjestelyt joustavat tarvittaessa. Se, kuka tarvitsee eniten unta, saa nukkua makuuhuoneessa. Taisto nukkuu sängynaluslaatikossa, jota voi siirtää makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen tarpeen mukaan.

Ei lapsen, eikä edes au pairin tulo perheeseen saanut pariskuntaa harkitsemaan muuttoa isompaan asuntoon. Sen sijaan he järjestelivät kodin toimivammaksi. Turhaa tavaraa karsittiin, ja nukkumajärjestelyt piti miettiä uusiksi. Kodin ainoasta makuuhuoneesta tehtiin au pairille oma huone, ja olohuoneeseen hankittiin kerrossänky, jossa koko kolmihenkinen perhe nukkuu omissa kerroksissaan – Taiston nukkumapaikkana on sängyn alta vedettävä laatikko.

Nukkumajärjestelyt tosin joustavat tarvittaessa.

– Me olemme olleet paljon flunssassa kevään aikana ja olemme tehneet niin, että se, ketä väsyttää eniten, saa nukkua makuuhuoneessa. Lisäksi Taiston petiä voi tarvittaessa liikutella olohuoneesta makuuhuoneeseen. Aluksi hän ei suostunut nukkumaan Hozukin kanssa, mutta nykyisin kyllä, Taija kertoo.

Hozukia pienessä kodissa asuminen ei haittaa.

– Japanissa perheessäni on kahdeksan ihmistä, ja minulla on kolme pientä sisarusta, joten olen tottunut ihmisiin ja meteliin, hän kertoo.

Suomalaisissa asumisjärjestelyissä Hozukia sen sijaan kummastuttaa moni muu seikka.

– Kaikki täällä on erilaista! Japanissa on aina erillinen vessa ja kylpyhuone, jossa on kylpyamme. Täällä on pelkkä suihku ja vessa samassa. Kotonani olen tottunut myös kaasulieteen, eikä läheskään kaikilla ole Japanissa astianpesukonetta. Jopa hampaiden pesu on erilaista. Japanissa pesen hampaat viisi kertaa päivässä, Hozuki kertoo.

Japanissa kodit ovat myös kylmempiä kuin Suomessa.

– Meillä on kyllä lämmitys, mutta se laitetaan aina päälle vasta kun tullaan töistä kotiin, Hozuki sanoo.

Kun perheeseen päätettiin ottaa au pair, Taija ja Jens tekivät ainoasta makuuhuoneesta au pairille huoneen ja hankkivat olohuoneeseen kerrossängyn. Taija pelkäsi etukäteen, että kerrossänky tukkisi olohuonetta liikaa, mutta koska katto on korkealla, sängylle oli hyvin tilaa.
Vaikka kodissa on vain 57 neliötä, 3,3 metrin huonekorkeus tuo asuntoon tilan tuntua. ”Täällä ei voi sisustaa, vaan kaikki toimii käytännöllisyyden ehdoilla. Tavaroiden paikat pitää olla hyvin suunniteltu. Koti toimii, mutta tasapainoa täytyy koko ajan ylläpitää. Jos vaikka flunssa iskee, eikä ehdi siivota, kaikki menee sekaisin”, Taija kertoo.

Kun kaikki ovat yhtä aikaa kotona, tavallisesti yksi aikuisista laittaa ruokaa tai siivoaa, yksi viihdyttää Taistoa.

– Välillä tuntuu, että meillä on koko ajan myös vähintään yksi nukkumassa, Taija sanoo.

Jos joku kaipaa omaa aikaa, se onnistuu menemällä joko makuuhuoneeseen tai keittiöön, jonka oven saa kiinni. Taija pohtii, että nykyisessä elämäntilanteessa omaa aikaa on myös usein se, kun pääsee yksin laittamaan ruokaa tai vaikkapa siivoamaan keittiötä.

– Ja jos joku haluaa omaa aikaa muut voivat mennä myös naapuriin, Taija sanoo.

Lisää tilaa omaan kotiin saadaankin usein naapurista, jossa asuu pariskunta, jolla on samanikäinen lapsi kuin Taisto. Perheet kyläilevät toistensa kodeissa harva se päivä, ja lapset saavat leikkiä keskenään.

Muutenkin puutaloalue on yhteisöllinen. Naapurustossa asuu kymmenkunta lasta.

– Kaksi kertaa vuodessa meillä on yhteinen pihakirppis ja joulun alla glögikierros, jossa kierretään toisten kodeissa maistelemassa kunkin tekemää glögiä. Vaikka oikeastihan ihmiset haluavat vain päästä katsomaan, miten kukakin asuu, Jens nauraa.

Lääkäri Jens Hurskaisen, 34, lääketieteen opiskelija Taija Svärdin, 37, Taiston, 2, ja au pair Hozuki Kurodan, 26, koti on sata vuotta vanhassa puutalossa Turun keskustassa. Neliöitä asunnossa on 57. Vuokra 673 euroa sisältää sähkön, veden, netin ja saunavuokran. ”Yksi kodin parhaista puolista on sijainti aivan Turun keskustassa, mutta silti rauhallisessa ja idyllisessä puutalokorttelissa”, Jens kertoo.

Hozuki ei ole tarkka työajoistaan, vaan kulkee mielellään perheen mukana kävelylenkeillä ja kyläilemässä naapureiden luona vapaa-ajallaankin. Muutenkin hän ihmettelee suomalaista rentoa työkulttuuria.

– Japanissa työajat ovat pitkät eikä työssäkäyvillä ole oikeastaan vapaa-aikaa. Työpaikoilla ei yleensä kuunnella työntekijöiden mielipiteitä, Hozuki sanoo.

Taija ja Jens joutuvatkin välillä hillitsemään Hozukin intoa tehdä kotitöitä. Yhteiselo on kuitenkin sujunut hyvin, eikä riitoja ole ollut.

– Suurin ’riita’ tuli oikeastaan Hozukin oleskeluluvan maksamisesta. Me olisimme Taijan kanssa sen maksaneet, mutta Hozuki ei suostunut siihen millään, Jens kertoo.

Jens ja Taija kertovat, että asuisivat nykyisessä kodissaan mielellään pidempäänkin, mutta vuoden päästä on pakko muuttaa, kun opiskelija-asunnon vuokrasopimus päättyy. Nykyistä tunnelmallista puutalokotia tulee ikävä, mutta lisää tilaa he ottavat mielellään.

Vajaan vuoden päästä myös Hozuki palaa takaisin kotimaahansa, mikä tulee olemaan toinen suuri muutos perheelle.

– Varsinkin Taistolle se tulee olemaan hänen tähänastisen elämänsä suurin muutos, Jens toteaa.

Julkaistu: 21.7.2020
Kommentoi »