Keltainen konsulintalo veti Erkkiä juoksulenkeillä puoleensa yhä uudelleen – pian selvisi, että ainutlaatuinen talo oli myynnissä

Aina ei vanhassa talossa tarvitse tehdä kerralla valmista, ei edes suunnitella kaikkea valmiiksi.

Näin tuumivat Katja Lintula ja Erkki Päkkilä, kun he ostivat Kristiinankaupungista vuonna 1926 valmistuneen hirsitalon; projekti saisi edetä ajan kanssa. Pariskunta on ratkonut ongelmia ja tehnyt suunnitelmia, kun heillä on ollut aikaa ja rahaa tarttua seuraavaan tilaan.

Aluksi Katjalla ja Erkillä ei ollut edes aikomusta näin suureen projektiin. He haaveilivat pikemmin mummonmökkiään vähän suuremmasta kakkoskodista Kristiinankaupungissa. Asiaa tuumittiin, kun he viettivät aikaa kaupungin Pohjapäässä sijaitsevalla citymökillä. Sen läheiselle tontille ehdittiin pohtia jopa vanhan hirsirakennuksen siirtämistä.

Vuonna 1926 valmistunut hirsitalo Kristiinankaupungissa. Asuinpinta-ala 150 m². Talossa on keittiö, ruokasali, olohuone, kaksi makuuhuonetta, kylpy- huone, pannuhuone ja kylmä vinttihuone. Ulkorakennuksessa sauna ja pesutilat sekä majoitustilaa ja kesäkeittiö. Tontti 1 700 m² .

Erkin juoksulenkki kesällä 2018 muutti kuitenkin suunnitelmia. Vanhan kaupungin keskustaa kiertäneellä reitillä Erkki kiinnitti huomionsa isoon keltaiseen taloon. Sen korkea luonnonkivijalka ja kadunkulmassa seisovan rakennuksen ryhdikkyys tekivät vaikutuksen.

Rakennusalan ammattilaisena hän tunnisti yli satavuotiaan talon vahvuudet. Historiaa huokuva paikka viehätti. Yksisuuntaisen kadun toisella puolella on Saunapuisto, jonka rannalla oli aikoinaan kaupunkilaisten kylpylä ja yleinen sauna.

Alkukesällä pionit hehkuvat puiston vanhojen vaahteroiden ja lehmusten lomassa. Merenlahden toisella puolella on satama, josta lähdettiin 1800-luvulla purje- ja höyryaluksilla kaikkialle maailmaan. Kristiinankaupungin torillekin on vain muutaman korttelin matka.

Erkin juoksulenkit veivät yhä uudestaan talon luokse. Siinä asuttiin, vaikka ikkunoista pilkisti tikapuut ja remonttitarvikkeita. Pian selvisi, että rakennus tontteineen oli myynnissä.

Talon alkuperäiset ikkunakoristeet ovat säilyneet lähes vuosi- sadan takaa.

Pihan ilta-auringossa Tatu-pojankin hauska potkia palloa. Talon julkisivu huollettiin ja maalattiin vuonna 2019.

Tältä talo näytti ennen remonttia.

Kristiinankaupungissa kasvanut Katja jakaa miehensä kanssa rakkauden vanhoihin taloihin. Ihan heti vanha Tanskan konsulintalo ei kuitenkaan vakuuttanut häntä, kun pariskunta kävi katsomassa sitä kesällä ja syksyllä 2018.

– Kun tulimme sisälle, näimme talon olevan lähes pelkkä runko. Kunnostusta tehneet omistajat olivat enimmäkseen purkaneet rakenteita. He asuivat kahta huonetta samalla kun urakoivat talon isommissa huoneissa, Katja kertoo.

Lattiat oli purettu, ovet irrotettu ja käytännössä kaikki vanhat rakennusosat kuljetettu pois. Rossipohja oli näkyvissä ja huoneiden lattioista oli pelkät niskat jäljellä.

Kun Katja ja Erkki tutkivat rakennusta lähemmin, mielikuva terveestä talosta vahvistui. Remonttia oli tehty hitaasti mutta huolellisesti. Esimerkiksi perustusta oli tuettu betonitolpilla.

Keskusteluissa silloisen omistajan kanssa selvisi, että hän halusi tehdä kaiken perusteellisesti.

– Aikaisemmin lähes maan tasalla olleen rakennuksen hirsikehikkoa oli nostettu 40 senttiä, ja kaikki ikkunat oli kunnostettu todella hienosti. Ikkunoille meidän ei ole tarvinnut tehdä mitään, Katja kertoo.

Edelliset asukkaat kunnostivat ikkunat perinteisin menetelmin. Käyttökelpoisia ovia löytyi tontin rakennuksista. Ovet soodapuhallettiin, ja Katja käsitteli niitä vahalla ennen tulevaa jatkokäsittelyä.

Tältä tila näytti ennen remonttia.

Olohuoneeseen tulvii valoa itä- ja eteläikkunoista. Kalusteita on etsitty Torista ja kirpputorilta. Talon vanhoja keskuslämmityspattereita kunnostettiin ja lisää tyyliin sopivia pattereita hankittiin Virosta.

Tältä olohuone näytti ennen remontin valmistumista.

Kun taloon tutustuttiin, sen historiakin alkoi selvitä. Pisimmän kauden talon omisti paikallinen monitoimimies, ruotsinkielisen sanomalehden päätoimittaja Fredrik Stenlund eli Freka, joka toimi myös Tanskan konsulina. Talo tunnettiinkin pitkään Frekan talona, ja Tanskan konsulaatin kyltti oli seinässä vielä 1970-luvulla.

Kaksikerroksinen ja 150-neliöinen konsulintalo kaipasi kipeästi uusia asukkaita, jotka saattaisivat jo aloitetun kunnostusprojektin loppuun.

– Tiesimme, että työt eivät heti lopu. Iso asia oli ajatus vuosien keskeneräisyydestä. Miten sen keskellä jaksaa elää? Sitä mietimme pitkään, ja ainakin minä jouduin tekemään paljon päänsisäistä jumppaa, että hyväksyin keskeneräisyyden, Katja kertaa.

Harkinnan jälkeen kaupat tehtiin marraskuussa 2018. Ennen ostoa ja vielä sen jälkeen helsinkiläisperheellä oli silti paljon pohdittavaa.

– Kun talo ostettiin, se tarkoitti samalla entistä vahvempaa sitoutumista Kristiinankaupunkiin. Todennäköisesti tulemme tänne viettämään eläkepäiviä, Katja hymyilee.

Oli selvää, että talolle piti löytää käyttöä, jolla katetaan ylläpito- ja rakennuskustannuksia.

– Ensin mietimme vuokrattavien huoneiden sijoittamista yläkertaan. Päädyimme silti ratkaisuun, jossa vuokrattava osa talosta on kadun tasolla. Siinä oli jo ennestään oma sisäänkäynti ja keittiö. Asunto oli helposti erotettavissa meidän asunnostamme, Katja kertoo.

Vuokrattavaan asuntoon johtava suljettu ovi piiloutuu pääeteisen kaappiin. Sen oikealla puolella oleva alku- peräinen patteri kunnostettiin ja otettiin käyttöön.

Yläkerran päämakuuhuoneen tapetti on Sandbergin Emilie Green Garden.

Yläkerrassa ei ollut valmiita huoneita. Kaksi makuuhuonetta tehtiin valmiiksi. Lisäksi siellä on valtava tila, jota Katja kutsuu leikkisästi joogahuoneeksi ehkä tulevan käytön mukaan.

Tältä yläkerrassa näytti ennen.

remonttiin ryhdyttiin oston jälkeen ripeästi, vaikka Katjalla ja Erkillä ei varsinaista aikataulua ollutkaan. Vain ulkorakennus haluttiin saada valmiiksi kesäksi 2021, jolloin Katja juhli syntymäpäiväänsä. Ulkorakennukseen tehtiin kesäajan majoitustilaa ja sauna.

Remontin alussa LVI-suunnittelua vaatineita tiloja, kuten alakerran vessan paikkaa ja keittiökalusteiden sijoittelua, mietittiin huolellisesti.

– Halusin nähdä pihalle samalla kun kokkaan. Tämä ratkaisi esimerkiksi työtason ja kalusteiden paikat sekä viemäröinnin, Katja kertoo.

Muuten Katja ja Erkki ovat edenneet projektissa fiilistellen ja tuumaillen.

– Valmista visiota ei ole ollut, eikä sellaista ole oikeastaan kaivattukaan. Ehkä vaikeinta silti on ollut päättää esimerkiksi värimaailmasta. Valittuja tapetteja tai seinien väriä kun ei halua hetkeen muuttaa, Katja sanoo.

Remonttiratkaisuihin ovat vaikuttaneet löydöt rakennuksesta tai tontilta. Talon alla oli esimerkiksi tiiliä, joista päätettiin rakentaa keittiöön kappale tiiliseinää. Toinen käyttöön tullut löytö on ullakolla ollut kaappi, joka sijoitettiin pääeteiseen. Kaapin sisälle jäi suljettu ovi talon toiseen osaan, jota pidetään vuokralla.

Pönttöuuni löytyi naapurista ja lämmityskuvion viimeistellyt maalämpölaitteisto remonttikohteesta Helsingistä.

Lieden nurkkaukseen tehtiin seinä talon alta löytyneistä tiilistä. Näyttävä huuva löytyi toisesta remonttikohteesta. Paksu betonitaso on Valukiven valmistama.

Keittiön ikkunat avautuvat pihan puolelle. Kokki saa ihailla isoa puutarhaa, jossa kasvaa perennoja sekä omena- ja luumupuita. Keittiön kaapistot ja taso ovat Puustellin.

Ennen remonttia keittiössä näytti tältä.

Erkin rakennusalan tuntemus on ollut valtava tuki ratkaisuissa, samoin Katjan kokemus lähellä sijaitsevan pikkumökin kunnostuksesta.

Muutostyöt pariskunta onkin tehnyt pääosin itse.

– Tulin työmaalle usein yksin tai rakennusporukan kanssa ja tein jonkin osion valmiiksi. Katjan osalle ovat jääneet siivoukset ja sisustusratkaisut, joita on mietitty myös yhdessä, Erkki sanoo.

Remontin eteneminen pala kerrallaan on osoittautunut myös käytännössä järkeväksi.

– On ollut hyväkin, ettei kaikkea päätetty heti. Olemme ehtineet asua tässä ja pohtia, mikä ratkaisu on lopulta paras. Olemme voineet vaikka vaihtaa lennosta jo päätettyä, Katja kertoo.

Eikä konsulintalo ole pettänyt odotuksia. Paikka on asumisen aikana osoittautunut mainioksi. Koko perhe laittaa saunapäivänä uimapuvut ja saunatakit päälle ja kipaisee puiston läpi vanhan kylpylän rantaan uimaan, aivan kuin kristiinankaupunkilaiset vuosikymmeniä sitten.

Arkieteisen tapetti on Duron Dahlströmska Gården.

Ovi avautuu pihan puoleiseen isoon arkieteiseen. Kodin lattiat maalattiin Betoluxilla.

Käytävä vie keittiöön ja arkieteiseen, jotka ovat pihan puolella. Kirjavat hirsiseinät puhdistettiin soodapuhalluksella.

Kylpyhuone ja sauna tehtiin ulkorakennukseen. Seinissä on vesieriste ja parvekelattioiden pinnoite, jolla on varmistettu pinnan pakkasenkestävyys.