Nina ja Markus kunnostivat 15 vuotta tyhjillään olleesta rantahuvilasta vaaleasävyisen kakkoskodin – ”Sisustus antaa ympäröivän luonnon loistaa värikkäänä”

Oma kesäkoti oli unelmissa monta vuotta. Nina ja Marcus Möller olivat viettäneet aiemmat kesälomat vanhempiensa huviloilla, mutta perheen lasten varttuessa haave omasta vapaa-ajan paikasta kasvoi.

Möllerit asuvat aivan Helsingin keskustassa ja haluavat viettää vapaa-aikansa meren äärellä. Haaveissa oli paikka, jonne voisi mennä ympäri vuoden ja jonne pääsisi autolla suoraan pihaan. Toivelistalla oli myös lyhyt etäisyys, jotta mökiltä voisi vaivatta käydä töissä.

Kolme vuotta sitten pari löysi netti-ilmoituksen perusteella vuonna 1969 rakennetun huvilan, jota oli vuosikymmenten saatossa laajennettu ja remontoitu useaan kertaan. Sijainti oli mieleinen, noin 40 minuutin automatkan päässä kotoa. Paikan nähdessään pariskunta ihastui valtavasti.

Näimme heti paikan potentiaalin. Eniten pidimme taloa ympäröivästä luonnosta ja rannasta. Talo oli ollut tyhjillään 15 vuotta, ja piha oli päässyt villiintymään. Uskoin kuitenkin, että saamme pelastettua paljon alkuperäisiä kasveja. Erityisen iloinen olen suurista rhododendroneista.

Taloa oli kunnostettu vuosien mittaan, mutta halusimme remontoida kesäpaikan omannäköiseksi. Kaadoimme olohuoneesta ja eteisestä muutamia seiniä, jotta saimme tilasta avaran. Olohuoneen kaksi ikkunaa korvasimme kaksilla pariovilla, jotka johtavat terassille. Uusimme myös lattian. Sen materiaalissa päädyimme saarniin, joka kestää hyvin lapsiperheen käyttöä. Maalautimme seinät ja uusimme sisäkatot. Keittiö oli laadukas, joten vaihdoimme vain kaapinovet. Kylpyhuoneista kaksi remontoimme ja kolmannen, ylimääräisen, muutimme lastenhuoneeksi.

Kaikki kodin tilat ovat samassa tasossa. Sisääntulon vierestä lähtee leveä käytävä, jonka varrella on neljä makuuhuonetta. Toinen kylpyhuone on meidän vanhempien makuuhuoneen yhteydessä, ja toinen on pääosin lasten käytössä. Saunarakennus on rannassa. Rakensimme talon jatkeeksi suuren terassin, jolle käydään olohuoneen suurista pariovista. Arkkitehti Julia Hertell oli apunani terassien sijoittelussa. Terassi jatkuu talon toiselle puolelle, makuuhuoneemme edustalle.

Talon sisustus syntyi yhdistelmästä perittyjä kalusteita ja harkittuja uusia hankintoja. Pitsihuvilamaisen romantiikan sijaan halusin modernimpaa, ehkä 50-luvun tunnelmaa, onhan talokin 60-luvun lopulta. Halusin sisustaa kakkos­kotimme toimivaksi ja lapsiperheen arkeen sopivaksi. Meillä kyläillyt mökkinaapurimme tiivisti kesäkotimme tunnelman hauskasti: ”USA:n itärannikko kohtaa Ruotsin länsirannikon.”

Oman kodin suunnittelu on hauskaa mutta toisaalta haastavaa, koska ammattilaisena tiedän lukuisat vaihtoehdot. Koska halusin tuoda tänne 50-lukua, päädyimme aikakautta henkiviin ruokapöydän tuoleihin. Sisustus on vähäeleinen, ja detaljeina nousevat Svenskt Tennin tekstiilit, joita olen aina halunnut, mutta vasta tämän paikan tyyliin ja sisustukseen ne istuivat. Sohvan ja ruokapöydän tilasin ensimmäisenä, ja muu sisustus syntyi niiden ympärille. Oikeastaan vain sohva, matto ja ruokapöytä tuoleineen ovat uusia hankintoja, muut perittyjä tai kotoamme tuotuja.

Hirsiseinät olivat alun perin puunsävyiset, ja halusin raikastaa niiden ilmettä. Maalautimme kaikki seinäpinnat valkoisiksi, ja uuden saarnilattian kanssa kokonaisuus on nyt toimiva. Tekstiilit tuovat väriä sisustukseen, ja lastenhuoneissa olen käyttänyt värikkäitä tapetteja. Mielestäni on hauskaa, että kesäkotimme sisustus on vaaleahko, koska se antaa kaikkialla meitä ympäröivän luonnon loistaa värikkäänä.

Paras ratkaisu oli olohuoneen, keittiön ja ruokailutilan yhdistäminen seiniä kaatamalla. Avoimessa tilassa koko perhe viettää paljon aikaa yhdessä. Toinen onnistunut yksityiskohta on takka, jonka suunnittelin yhdessä arkkitehti Julia Hertellin kanssa. Takkaa reunustaa terrakottalaatta, joka vie ajatukset 50-luvulle. Oli haastavaa löytää oikean kokoista laattaa, mutta lopulta löysin sopivat Ruotsista.

Olemme huvilalla ympäri vuoden viikonloppuisin ja kesät asumme täällä kokonaan. Minä muutan huvilalle, kun lapsilla loppuu koulu, ja Marcus käy mökiltä käsin töissä. Meidän mielestämme ihaninta on juuri siinä vaiheessa kesää, kun pääsemme koko perhe kokonaan asettumaan tänne.