Historioitsija Jaana löysi ”oman leikkimökin” Alvar Aallon suunnittelemasta rivitalosta – kakkoskodissa hän toteuttaa värikkäitä sisustushaaveitaan

Jaana on avannut kakkoskotinsa oven sepposen selälleen. On kesäinen hellepäivä, ja ovenpielessä liehuu hänen mummulleen kuulunut pitsiverho kesätuulessa. Rappusten viereen laskettuun maljakkoon on kerätty kesäkukkia. Sisällä soi hiljaisella suomipoppia, jossa luvataan, että kesää on vielä jäljellä. Siihen on helppo uskoa.

Jaanan kakkoskoti on punaisessa vaakaponttilaudoitetussa rivitaloyhteisössä Euran Kauttuan ruukkikylässä. Rivitalot ovat valmistuneet vuonna 1944. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävien rakennusten malli on lähtöisin arkkitehti Alvar Aallon suunnittelupöydältä. Taloja alettiin kutsua Sähkötaloiksi, koska niihin asennettiin Euran ensimmäiset sähköliedet.

Jaana sen sijaan kutsuu kakkoskotiaan mutkattomasti leikkimökiksi.

– Täällä saan toteuttaa omia sisustusjuttujani rauhassa, joten sen vuoksi leikkimökki on mielestäni sopiva nimitys.

Lattioissa oli alun perin muutama kerros muovimattoa. Remontissa alta löytynyt lautalattia hiottiin ja käsiteltiin kuultavan valkoiseksi. Tummat seinäpaneelit saivat vaalean pinnan Tikkurilan paneelimaalilla.

Punainen peltikaappi löytyi kirpparilta ja seinällä oleva Kirjailija-juliste loviisalaisesta pikkupuodista.

Työpöytä ja -tuoli ovat kierrätyslöytöjä. Työpöydän yllä oleva juliste on Salvador Dalín työstä.

Ryijyn, vihreän pöydän ja nojatuolin Jaana on ostanut paikalliselta kirpputorilta. Ryijyn nimi on Hedelmä, ja se on Johannes Saaren suunnittelema. Olohuoneen seinän sävy on kakkoskodin rauhalliseen tunnelmaan sopiva Tikkurilan V431 Nukkumatti.

Tältä pieneltä satakuntalaiselta paikkakunnalta Jaana lähti nuorena sillä ajatuksella, ettei se tarjoaisi hänelle enää mitään. Vuosien kuluessa hän on ehtinyt asua sekä Helsingissä, Porvoossa, Turussa että miehensä työn vuoksi perheineen myös Moskovassa.

Kymmenkunta vuotta sitten Jaana alkoi haaveilla kakkoskodista kotiseudullaan.

– Kaipuuni liittyi ennen kaikkea siihen, että halusin takaisin juuri niille kulmille, joissa olin lapsena asunut.

Vuonna 2017 unelmasta tuli totta, kun hän teki löydön ja osti asunnon Kauttuan Sähkötalosta. Muita vaihtoehtoja Jaana ei käynyt katsomassakaan. Lapsuudesta tutun paikkakunnan kauneus ja rauhallisuus vetosivat häneen.

Asunto oli neliöiltään juuri sopiva, mutta se kaipasi pintaremonttia.

– Tänne on tehty uudet seinäpinnat ja täysin uusi keittiö. Seinien puupaneelit säästettiin, mutta ne saivat uuden maalin, Jaana kertoo.

Ruokapöydän tuolit Jaana löysi Helsingistä Fidasta. Ne ovat hänen ensimmäinen hankintansa kakkosasuntoon. Harmaa valaisin on K-raudasta.

Jaana muistelee, että vanha keittiö olisi ollut 70-luvulta. Se oli tullut tiensä päähän, ja sen tasot olivat epäkäytännöllisen matalalla. Uusi, musta keittiö on raumalaisen Mavi-kalusteen tuotantoa.

Keittiön lisätasona toimiva hyllykkö löytyi Ikeasta. Seinällä on matkoilta ja kirppareilta ostettuja pieniä julisteita.

Euran kunnalla on ruukkipitäjänä mielenkiintoinen historia, johon kuuluu rautakautisia löytöjä, rautaruukin perustaminen 1600-luvulla ja metalli- ja paperityöläisten merkitys paikalliselle teollisuudelle. Ei ihme, että paikkakunta inspiroi Jaanaa myös historiantutkijana. Hänen kakkoskotinsa suuressa olohuoneessa on annettu paljon tilaa tarinoille: kirjoja on hyllyittäin.

Historiaa opiskellut Jaana haaveili aikoinaan tutkijan työstä. Väitöskirja jäi lopulta kesken, mutta työpöydällä alkoikin valmistua toisenlainen kirja.

Jaanaa oli kiehtonut jo pitkään työväenkulttuuri, ja väitöskirjaa tehdessään hän oli tutustunut Sinervon sisarusten elämänkohtaloihin. Jaana kirjoitti ensin runoilija Elvi Sinervon tarinan, ja viimeisin hänen kirjansa kertoo Elvin siskon, toimittaja-poliitikko Sylvi-Kyllikki Kilven elämästä.

Toiseen kirjaan tekstiä syntyi Kauttualla. Helsingissä asuva Jaana kertookin, että kakkoskoti on juuri omiaan kirjoittamiselle.

– Täällä on niin rauhallista. Kaunis luonto on lähellä, eivätkä arjen häiriötekijät, kuten tiskit tai pyykit, ole häirinneet luovaa kirjoittamista.

Rottinkikalusteet ovat kuin luotuja mökkimijööseen.

Jaana rakastaa sitä, että voi sisustaa mökillä aivan oman mielensä mukaan.

Jaana on lukutoukka, ja siksi myös kakkoskodissa pitää olla tilaa kirjoille.

Kesällä paikkakunnalla piipahtava kävijä on mitä todennäköisimmin kiinnostunut myös Alvar Aallon suunnittelusta, jota paikkakunnalla on monin paikoin. Kansainvälisestikin tunnettu funktionalistinen Terassitalo valmistui Kauttualla vuonna 1938.

Kauttuan tehtaiden ylemmän henkilöstön asunnoiksi rakennettu talo mukailee jyrkähköä rinnettä. Terassitalossa jokaisen asunnon tasakatto toimii alempana olevan talon terassina. Kuudesta asunnosta yksi on yleisölle avoinna.

Ruukinpuistossa Eurajoen kupeessa puolestaan sijaitsee Aallon Jokisauna, joka on maamme ainoa edelleen yleisessä käytössä oleva Aallon suunnittelema sauna- ja pesularakennus.

Kauttualla huomaa pian, kuinka kauniisti asutus ja tiet mukailevat luontoa. Se ei ole sattumaa vaan tarkoituksella suunniteltua. Aalto sai ensimmäiseksi tehtäväkseen suunnitella talojen lisäksi tehdasalueen ja sen ympäristön yleissuunnitelman.

Makuuhuoneen tapetin Jaana poimi K-raudan Cello-mallistosta.

Tuoli on ostos paikalliselta kirpputorilta.

Jaana lukee mielellään sohvalla, joka on rakennettu varjoisalle verannalle kuormalavoista.

Suojaa terassille antavat mummulta saadut pitsiverhot.

Jaana asui lapsena vain kilometrin päässä nykyisestä kakkoskodistaan. ”Käyn kesäisin samalla uimarannalla kuin lapsena.”

Rivitaloasunnossa viihtyy parhaiten Jaana, mutta muutkin perheenjäsenet ovat tervetulleita. Joskus täällä käyvät aikuiset tyttäret erikseen tai puolisojensa kanssa, joskus kahvitellaan paikallisten tuttujen seurassa. Jaana viihtyy leikkimökissään kuitenkin hyvin myös yksin.

– Nappaan pyörän alle ja poikkean muutaman minuutin päässä uimassa, hän kertoo.

Veden läheisyys ei ollut Jaanalle tärkein kriteeri, kun hän päätti ostaa vapaa-ajankotinsa.

– Tärkeintä ovat rauha ja kauneus, jotka täyttävät koko paikkakunnan.