Sympaattinen käkikellomökki toteutti lapsiperheen unelman – hirsitalo yllättää avaruudellaan!

Martina, miten päädyitte saarimökkiin?

Vietin lapsuuttani Tammisaaren saaristossa. Minulla oli sydämessäni saaren mentävä kolo. Yhdeksän vuotta sitten aloin katsella kohteita, mutta mikään ei tuntunut oikealta. Kun odotin Felixiä, silmääni osui ilmoitus Långvikin edustalla olevasta saarimökistä. Meni viikkoja, ennen kuin saareen oli mahdollista veneillä. Huhtikuun puoli­välissä laitoin neliviikkoiselle vauvalle pelastusliivit ja pääsimme tutustumaan metsittyneeseen saareen. Tiesin heti, että tässä se on. Korkeasta mökistä tuli mieleen kirkkoholvi, jossa on tilaa hengittää. Piilutettu hirsi ja rosoisuus tekivät vaikutuksen. Huono­uninen vauvamme nukkui koko vierailun vene­matkoineen. Sekin tuntui merkiltä, että tämä oli meidän paikkamme.

Martina vietti lapsuutensa kesät Tammi­saaren saaristossa ja halusi tarjota omalle perheelleen Samulille ja Felixille elämyksiä samanlaisessa maisemassa. Kirkkonummelta löytyi sopiva saarimökki juuri sopivan etäisyyden päässä mantereesta. Saarella on vain yksi naapuri.

Mikä mökkeilyssä on sinulle tärkeintä?

Nautin saaristolaiselämästä ja luonnosta. Bongaamme lintuja ja teemme veneretkiä lähisaariin. Omalla saarella paikka valitaan tuulen mukaan. Grillaamme ja syömme ulkona, jos sää sallii. Mökkisesonkimme ulottuu huhtikuusta marraskuulle kelitilanteen mukaan. Talvella teemme tänne toisinaan päiväretkiä.

Martina, miten olette muokanneet mökkiä teille vapaa-ajankodiksi?

Olemme tehneet remontteja, mutta emme ole halunneet kajota mökin runkoon. Katon lape teki keittiön pimeäksi, joten vaaleat seinät toivat sinnekin valoa. Vauva selkä­repussa maalasin kellastuneita hirsiä valkoiseksi hirsille tarkoitetulla, hengittävällä maalilla. Makuusopesta laajensimme alkovin, johon rakennettiin kaksi metriä leveä sänky ja säilytystilaa.

Koronakeväänä 2020 aika saaressa ei käynyt pitkäksi. Samuli suunnitteli ja teki Felixille laivasängyn, jossa voi myös leikkiä. Samuli on tehnyt myös ruokapöydän ja penkit ja tuunannut kirjahyllyn. Hän taisi itsekin yllättyä, miten taitava nikkaroija on.

Kerran kun pariskunta vietti viikonloppua kaksin mökillä, Samuli yllätti Martinan tuomalla metrien pituisen kelopuun sisälle. Se sai paikan päätyseinältä. Käteväksi nikkariksi osoittautunut Samuli teki kierrätysmateriaaleista penkin ja ruokapöydän. Vanhan rottinkituolin Samulin vanhemmat toivat tuliaisena mökille ensikäynnillään.

Päätyseinälle on suunnitteilla ikkuna. Siitä näkisi suoraan läheiselle lintuluodolle.

Martina suosii kierrätettyä ja vanhoja huonekaluja. Tavaran tuominen saareen on hankalaa, joten hankinnat tehdään harkiten.

Vanha vinssin pyörä löytyi pariskunnan kirpputoriretkellä. Samuli ideoi pyörästä, köysistä ja talon alta löytyneistä lankuista avohyllyn Martinan toiveiden mukaan.

Takka on ahkerassa käytössä. Martina pohti aluksi, onko tulisija liiankin jykevä, mutta halusi säilyttää sen. Pitkä hormi toimii hyvin, ja kiertoilmatakka pitää kosteuden loitolla.

Millainen sisustaja olet?

Haluan, että mökillä on rentoa, kodikasta ja raikasta. Periaatteeni on käyttää mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Käsityön arvostus kulkee suvussa. Isoisänäitini oli taiteilija, ja tarina kertoo, että hän myös koristemaalasi huonekaluja. Keinuin pikkutyttönä vanhassa lasten keinutuolissa, joka on nyt täällä Hirsalassa poikani käytössä.

Parvella on oleskelu­tilaa. Ikean käytettynä ostettu Ektorp-nojatuoli on saanut seuraa Martinan isovanhemmilta peritystä puisesta tuolista, jota Martina piti lapsena valta­istuimenaan. Parven perällä on makuusija yövieraille. Samulin liimapuulevyistä tekemä avohylly rajaa piipun taakse yövieraille mukavan sopen.

Juliste hymyilevästö norpasta, Erik Bruunin klassikosta, koristaa mökin seinää.

Mökkiläisiä palvelee Ikea-keittiö. Suunni­telmissa on säilyttää rungot ja vaihtaa ovet paremmin mökin hen­keen istuviksi. Sähkö­liesi helpottaa ruoan­laittoa, ja kantovesi säätelee vedenkulu­tusta.

Upea vanha kaappi ja lasten keinutuoli ovat Martinan suvun perintöjä Snappertunasta. Viisivuotias Felix istuu mielellään keinutuolissaan takan äärellä.

Makuuhuone oli pikku­soppi, johon lähes kaksimetrinen Samuli ei tahtonut mahtua mukavasti nukkumaan. Lopulta Samuli tarttui moottori­sahaan ja teki seinään aukon. Tilaa saatiin lisää, mutta bensan katkua piti tuulettaa tovi. Koteloidussa sängynpäädyssä on lämpöpatteri, yöpöydät ja säilytystilaa.

Kun Felix toivoi omaa merirosvolaivaa, näppärä isä toteutti sen. Laivassa on tähystystorni rakkaimmalle pehmo­eläimelle, oikea ruori ja lelulaatikko. Yöllä laiva on Felixin sänky. Samulin äiti virkkasi kierrätysmattoon meriaiheisia kuvioita.

Kun mökille tehtiin uusi kompostoiva ulkovessa, Felix ilmoitti haluavansa vanhasta huussista oman mökin. Pikkumökki tilkittiin ja maalattiin ja sinne tehtiin uusi tähystysikkuna. Kerran poika säikäytti vanhempansa toden teolla, kun oli hiipinyt mökkiinsä päiväunille. Saahan sitä omassa mökissä torkkua!

Martina ja Samuli rakensivat saaren länsirannalle vanhan laiturin palasista terassin, jonka halkoseinä suojaa tuulelta ja uteliaiden veneilijöiden katseilta. Saaren viereinen sisäväylä on vesireitti Tammisaaren ja Hangon suuntaan. Nopeusrajoituksen ansiosta ohi lipuvia veneitä on kiva katsella. Poukama on ollut aikoinaan merivoimien suojasatama, ja tämän tietävät saattavat ankkuroida lahteen yötä vasten. Lahti on viimeinen suojaisa paikka ennen Porkkalanniemen levottomia vesiä.

Jyrkkäkattoinen hirsimökki kurkottaa kahdeksaan metriin. Yläterassi odottaa uutta korkeampaa kaidetta ja pääsee käyttöön vasta taatusti turvallisena.