Avotakka

"Yli puolessa Suomen kodeista asutaan yksin, ja niissä panostetaan tavaran sijaan elämyksiin ja palveluihin", kirjoittaa Kaj Kalin

"Yli puolessa Suomen kodeista asutaan yksin, ja niissä panostetaan tavaran sijaan elämyksiin ja palveluihin", kirjoittaa Kaj Kalin
Kodikkuus on murroksessa. Yli puolessa Suomen kodeista asutaan yksin, ja niissä halutaan panostaa tavaran sijaan elämyksiin ja palveluihin, kirjoittaa Avotakan kolumnisti Kaj Kalin.
Julkaistu: 5.5.2021
Koti on elämän perus­yksikkö. Koti on arjen ja mielen tila. Siihen liittyvät muistot, kuvitelmat ja halut määrittävät elämää. Kodin haavekuvalla politikoidaan ja pyöritetään taloutta. Jokainen tavoittelee kodikkuutta, mahdollisuuksiensa mukaan.
Kodin vakiintuneeseen mielikuvaan kuuluu perhe. Koti ja perhe vetoavat tunteisiin. Voisiko lastenkirjoja edes kuvitella ilman perhettä? Vaikka seikkailusatujen sankarit ovatkin usein omin päin tai keskenään seikkailevia lapsia.
Kodeissa ei tarvitse enää näytellä hyvää makua. Kuluttaminen ei kartuta moraalista hyvää.
Koti on peili ajan muutoksille. Toisen maailmansodan jälkeiset sukupolvet rakensivat yhteiskuntaa kodin ja perheen voimalla. 2000-luvun toisella vuosikymmenellä ajatellaan toisin. Koti ja perhe eivät perustu entisiin ihanteisiin. Naisen paikka ei ole keittiö, eikä mies ole perheen pää. On muitakin vaihtoehtoja.
Kodeissa ei tarvitse enää näytellä hyvää makua. Kuluttaminen ei kartuta moraalista hyvää. Shoppailu tuo mieleen suklaanhimon. Perheen lapset huomauttelevat lajittelulipsahduksista. Tyttären huoneen seinällä on kuva naapurimaan lapsiaktivisti Greta Thunbergistä.
Suomi-designin kultakaudella asiat olivat toisin. Modernit perheet hallinnoivat tyyliä ja hamstrasivat vaurauden merkkejä. Elämä oli tavara- ja perhekeskeistä. Sisustukset kertoivat nousevan keskiluokan mausta ja optimismista.
Kymmenen vuoden kuluttua maassamme on yli puolitoista miljoonaa 65-vuotiasta. Suurin osa heistä asuu yksin.
Nykyperheen määritelmä on väljä. Uusioperheitä on paljon. Enää ei puhuta vanhoistapiioista eikä -pojista. Yhden hengen talouksien lisäverotus lopetettiin 1975.
Voiko sinkku tai leski olla perhe? Voisiko perheen käsite tarkoittaa myös uskottujen ja luotettujen ystävien yhteisöä?
Puhutaan yksinelävistä. Yhden asukkaan kodeissa asutaan tyypillisesti täysi-ikäisyyden alku- ja loppuvaiheissa. Niiden väliin jäävä ruuhkavuosien aika on lykkääntynyt ja lyhentynyt. Muutos on tapahtunut viimeisten 15 vuoden aikana.
Korkean elintason maissa ja suurissa kaupungeissa asuvat sinkut, lesket ja eronneet viilettävät kulttuuritapahtumissa, deittailevat ja järjestävät kutsuja. Autioituvalla maaseudulla yksin eläminen näyttää ikävä kyllä vaikeutuvan.
Tilastokeskuksen väestöennusteen laskelmien mukaan kymmenen vuoden kuluttua maassamme on yli puolitoista miljoonaa 65-vuotiasta. Suurin osa heistä asuu yksin.
Näyttää siltä, että designin käsite ja merkitys tavaroiden ulkonäkökriteerinä katoavat vauhdilla.
Kodikkuus on murroksessa. Nuoret, eronneet, sinkkumieliset ja leskeksi jääneet eivät panosta tavaroihin vaan aineettomiin elämyksiin ja palveluihin. Ydinperheajattelu voi olla vaalikampanjan veturi, mutta arkitodellisuudessa asiat ovat toisin. Puolet väestöstä elää itsellistä elämää. Tarpeet ja kotimiljööt muuttuvat.
Kalusteiden pitää olla käteviä. Hyvä sänky on kallein kaluste. Kylpytilojen varustetaso ohittaa keittiöt. Ateriat voi tilata kotiin. Mikäli kodissa on televisioksi kutsuttu näyttöruutu, se on tilan säästämiseksi pultattu seinään.
Uusin teknologia maksaa saman kuin sisustuksen symboliarvoa nostava merkkitavara. Viimeiset designkaupat kisaavat viihde- ja viestintäelektroniikan uutuuksien kanssa. Näyttää siltä, että designin käsite ja merkitys tavaroiden ulkonäkökriteerinä katoavat vauhdilla.
Uusi moderni perustuu aikaan ja sen hallintaan. Aktiivisten yksinelävien tulevaisuuden koti on niukasti sisustettu mutta elämyksellinen varikko. Designia voi ihailla museoissa.
Kirjoittaja on muotoilun asian­tuntija ja kriitikko, joka havainnoi asumisen ja designmaailman ilmiöitä.
Kommentoi »