Avotakka

"Moni koti on muuttunut katselimoksi, selaamoksi tai twiittaamoksi", ihmettelee kolumnisti Kaj Kalin

"Moni koti on muuttunut katselimoksi, selaamoksi tai twiittaamoksi", ihmettelee kolumnisti Kaj Kalin
Teknologia sanelee yhä julkeammin sen, miten kodeissa asutaan. Milloin viimeksi olen keskustellut pitkään ja sydämellisesti perheeni kanssa? kysyy Avotakan kolumnisti Kaj Kalin.
Julkaistu: 14.4.2021
Koti vaikuttaa itsestään selvältä asialta. Useimmiten sitä ei edes ajattele. Se on suljettu tila, jossa on kalusteita ja muuta tuttua tavaraa. Sen ulkopuolella on muiden koteja, kauppoja ja työpaikka.
Kotiin verrattuna kaikki muu on etäistä. Oman kotinsa osaa ulkomuistista. Jos yöllä täytyy käydä vessassa tai juomassa, ei välttämättä tarvitse edes sytyttää valoa. Keho muistaa kotinsa askel askeleelta, kosketus kosketukselta.
Koti on oman kehon jatke ja uloke. Koti rauhoittaa ja pitää ulkomaailman ja yksityiselämän tasapainossa.
Elämänvaiheet ovat kertomuksia asuinpaikoista. Tapahtumat lapsuudesta ruuhkavuosien kautta eläkeikään voi listata postiosoitteiksi.
Koti on oman kehon jatke ja uloke. Koti rauhoittaa ja pitää ulkomaailman ja yksityiselämän tasapainossa.
Hotellissa yövytään. Ystävien ja tuttavien luona käydään kylässä. Kaverin luona poiketaan. Tilapäiset majapaikat ovat asuntoloita. Vain kodeissa asutaan.
Kodit siis toimivat asumalla. Mutta mitä ihmettä asuminen tarkoittaa? Tylysti sitä, että selviytyy laskuista. Kotitalouden menoeriä ovat lainat, yhtiövastikkeet, vuokrat, verot ja energia.
Suomalainen asuminen on kallista, mielestäni jopa ylihinnoiteltua, etenkin vuokrat. Joskus tuntuu, että käymme töissä vain voidaksemme ylläpitää kattoa pään päällä.
Kun hyvä arkkitehti suunnittelee asunnon, se tarkoittaa ihmisen viittä aistia ja niiden vahvistamista tilasuunnittelun keinoin.
Miltä kodin asuminen tuntuu? Sen tietää, kun palaa töistä tai matkalta. Tai kun viimeisetkin vieraat ovat lähteneet. Ja vaikka perhe on rakas, on nautinto silloin tällöin saada olla yksin. Oma tupa, oma lupa.
Asuminen on henkilökohtainen ja jopa intiimi asia. Tiettyjä neljän seinän sisäpuolella tapahtuvia asioita ei kerrota muille. Kyse voi olla parisuhteen miellyttävimmistä tai epämiellyttävimmistä piirteistä. Joskus pitää sulkea verhot.
Yhä suurempi osa meistä asuu elämäänsä yksin tai kaksin. On perheitä ja uusperheitä. Yksityisyydellä ja asumisjärjestelyillä on monia muotoja.
Kun hyvä arkkitehti suunnittelee asunnon, se tarkoittaa ihmisen viittä aistia ja niiden vahvistamista tilasuunnittelun keinoin. Sekään ei riitä, jos asujan ajatukset ovat muualla.
Kodit läpäisevä teknologia sanelee yhä julkeammin sen, miltä asuminen tuntuu. Jo nyt moni koti on muuttunut katselimoksi, selaamoksi, twiittaamoksi tai deittaamoksi.
Milloin viimeksi olen keskustellut pitkään ja sydämellisesti perheeni kanssa? Milloin olemme syöneet yhdessä saman pöydän ääressä niin, ettei missään piippaa eikä joku vilkuile kännykkää?
Itselleni asuminen käy työstä, ja luultavasti se on ihanneammattini.
Itselleni asuminen käy työstä, ja luultavasti se on ihanneammattini. Kotini on tiheä verkosto, jossa asiat seuraavat toisiaan kuin sarjafilmin tuotantokaudet. Asuminen koukuttaa. Yksi asia johtaa toiseen, joskus yllättävin seurauksin.
Asettauduin sohvalle lukemaan dekkaria ja napostelemaan salmiakkia. Sitten muistin, että piti laittaa pyykit koneeseen. Keräilin pestävää ja huomasin, että komeron ovi retkotti. Löystynyt sarana kaipasi poraa. Etsiskelin ruuviin sopivaa poranterää. Miksi säilytin niitä hujan hajan pöytälaatikossa? Aloin siivota laatikkoa.
Löysin kadonneeksi luullun vara-avaimen. Koska halusin olla varma, piti kokeilla. Avain osoittautui vääräksi. Sitten joku avasi alaoven ja ilmavirta imaisi ulko-oveni kiinni. Jäin porraskäytävään. Kännykkä oli sisällä. Soittelin naapurien ovikelloja. Yksi uskalsi avata.
Tavoitin huoltomiehen, joka oli vapaalla. Sijainen saapui tunnin kuluttua. Sinä aikana ehdin saada kahvia ja uuden tutun. Nyt meillä on varmuuden vuoksi toistemme vara-avaimet. Asuminen tuntuu entistä mukavammalta.
Kirjoittaja on muotoilun asian­tuntija ja kriitikko, joka havainnoi asumisen ja designmaailman ilmiöitä.
Kommentoi »