Kotivinkki

Kaiken tavarapaljouden alla analysoin itseäni: olenko pohjimmiltani keräilijä, joka raahaa ostoskasseissa kotiin näennäistä turvaa perheelleen?

Kaiken tavarapaljouden alla analysoin itseäni: olenko pohjimmiltani keräilijä, joka raahaa ostoskasseissa kotiin näennäistä turvaa perheelleen?

Olga koittaa vaalia säästäväisyyttä ja analysoi ostoksilla tavarapaljouden keskellä itseään sekä omia valintojaan. On kuitenkin olemassa yksi paikka, jossa hän on täysin altis houkutuksille – luvan kanssa.
Teksti Olga Temonen
Kuvat Pia Inberg
Mainos

Muistan yhä ajan, kun aloin ymmärtää shoppailun päälle. Olin muuttanut Nurmeksesta Helsinkin, saanut töitä, ja ensimmäistä kertaa minulla oli omaa rahaa. Vetelehdimme siskojen kanssa kaiken vapaa-ajan kaupungilla halpavaateketjujen tarjoustankoja selaillen. Sovituskoppiin ängettiin yhtä aikaa tirskumaan ja pohtimaan ostopäätöksiä, kiireettä. Shoppailu oli ajanviete, harrastus. Se oli osoitus omasta aikuisesta elämästä ja tuntui tärkeältä.

Ajan myötä ostoksiin on onneksi tullut järkeä mukaan, eikä uuden vaatekappaleen ostaminen ole enää aina lystiä, vaan usein tehtävälistalla oleva asia. Silti monesti viihdyn kaupoissa ja pidän ostosten tekemisestä.

Säästäväisyys on hyve, ja monen muun tavoin koetan vaalia sitä itsessäni. Kaiken tavarapaljouden keskellä analysoin itseäni. Miksi haluan nuo kengät tai tuon esineen, vaikka minulla on jo kengät ja vaikka kuinka paljon kaikenlaisia esineitä? Mikä kohta minussa on oppinut, että ostotapahtuma tekee minut ainakin hetkellisesti iloiseksi?

Olenko pohjimmiltani viettien mukana ostoskeskuksessa saalista haaliva keräilijä, joka raahaa ostoskasseissa kotiin näennäistä turvaa perheelleen? Vai olenko jollain tapaa siinä hetkessä taas se siskojen kanssa pukukopissa tirskuva nuori aikuinen, joka haluaa, osaa ja ennen kaikkea saa päättää rahankäytöstään itse?

Analysointi auttaa. Monta kertaa kaupassa kierrettyäni katson käsissäni tai korissa olevia tulevia ostoksia ja ärsyynnyn. Vien tavarat takaisin paikoilleen ja poistun kaupasta tyhjin käsin. Nettiostokset sopivat minulle, sillä siinä maksaminen ja ostoksista kertyneen ostoskorin saldoineen näkeminen ruudulla antaa enemmän aikaa myös kyseenalaistamiseen. Usein käy vielä niin, että kun olen harhaillut mainoksen perässä nettikaupan sivustolle, havahdun ostoskorin kohdalla ja poistun kaupasta yhdellä vaivattomalla hiiren klikkauksella.

On olemassa putiikki, jossa olen täysin altis houkutuksille ja josta ostan kaiken, minkä irti saan. Torsti, 4, kasaa säännöllisesti leluparhaimmistoaan leluarkun päälle ja istuu arkun taakse pitämään putiikkia. Me muut käymme vuorotellen ostoksilla, maksamme kaupan tuotteista vanhoilla markoilla usein yllättävänkin kovan pyyntihinnan ja palautamme ne muutaman poispäin kävellyn askeleen jälkeen takaisin kauppiaalle.

Shoppailua minun makuuni: edullista, joustavaa ja yllättävän hauskaakin vielä.

Olgan säästövinkit:

  • Osta harkitusti, laadukasta ja mietittyä. Tunnearvoltaan isompi ostos saa parempaa kohtelua ja kestää aikaa.
  • Yhdessä ostettu on myös oma. Moni harvemmin käytetty asia voi olla yhteinen ystävän tai sukulaisen kanssa.
  • Korjaa, tee itse ja keksi keinoja. Jos ihan kaikkeen puuhaan on oma koneensa tai laitteensa, se on pois luovuudelta.
Julkaistu: 27.2.2018