Meidän Talo

Juha kunnosti lapsuudesta tutun kummitustalon kodikseen: ”Huhut kertoivat pihaan piilotetuista karhunraudoista, ja keittiössä paloi aina valo”

2


Juha kunnosti lapsuudesta tutun kummitustalon kodikseen: ”Huhut kertoivat pihaan piilotetuista karhunraudoista, ja keittiössä paloi aina valo”

Juha Heinon osaavissa käsissä satavuotias entinen kummitustalo muuttui kaunottareksi. Täysin remontoitu koti kätkee sisäänsä uskomattomia kalusteita ja tavaroita, joita mies on haalinut ympäri Eurooppaa.
Teksti Tanja Hakala
Kuvat Johanna Lehtinen

Kun Juha Heino oli lapsi, hän kävi kavereidensa kanssa pihistämässä omenoita nykyisen kotinsa pihalta. Huhut kertoivat puutarhaan piilotetuista karhunraudoista. Talo oli kaunis, mutta outo ja pelottava. Kummitustalon keittiössä paloi aina valo.

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Juha pohtii talosta luopumista asuttuaan siinä melkein parikymmentä vuotta. Mies on juuri saanut valmiiksi yhden suurista unelmistaan: Porin asuntomessualueella sijaitsevan Bunkkerin, Shellin vanhan tiilisen kiinteistön. Se oli messujen ainoa korjausrakennuskohde. Ajatus hirsitalosta luopumisesta pistää Juhan hetkeksi hiljaiseksi.

– Ei minua silti pelota muuttaa. Minulle kaikki tavarat ja talotkin ovat elämän lainaa.

Sisäänkäynti on raikas ja valoisa. Juha on kerännyt matkalaukkuja ympäri Eurooppaa. Andrew Martinin nahkasohva on Englannista. Juha bongasi sen Pariisin sisustusmessuilta. Eteisen vaatekaappi on alun perin Ranskasta. Lattiaan Juha on maalannut ruutuja. Vanha kaappikello henkii mennyttä aikaa. Juha rakastaa kaikkea vanhaa. Hän sisustaa kotiaan myös tavallisuudesta poikkeavilla esineillä. Juha on kerännyt kirjastohuoneen vitriiniin pieniä aarteita matkoiltaan.

Rakkautta joka listassa ja kynnyksessä

Juhan ja hänen lastensa koti mykistää. Tinkimättömän huolellinen mies on remontoinut kaiken itse alusta loppuun. Rakkauden tekemiseen kyllä näkee. Se on muovautunut jokaiseen listaan ja kynnykseen.

Juha muistaa tarkasti, miten hirsitalo teki häneen jo lapsena syvän vaikutuksen. Kuin johdatuksena hän päätyi myöhemmin talon omistajaksi.

– Tähän oli tehty viimeisin remontti 70-luvulla ja sen ikävä kyllä huomasi. Lastulevyremontilla ei ollut onneksi pilattu mitään. Hyvin rakennettuna tämä talo kesti sen.

Muovimatot ja lastulevyt väistyivät sinä päivänä, kun Juha astui perheineen ovesta sisään.

Englantilaistyylisen pesuhuoneen amme on ostettu Virosta. Keittiön sisustus henkii englantilaista tyyliä. Kaikki näkyvillä olevat keittiövälineet ovat käytössä. Keittiön erikoisuuksia ovat Porin Puuvillatehtaalta pelastetut kattovalaisimet ja Porin poliisilaitoksen vanha rekisterilaatikosto.

Intohimoinen remontoija ja keräilijä

Talon rakennutti sen vieressä toimineen koulun rehtori Johan Elovainio. Häneltä talo periytyi edelleen tytär Ainolle ja edelleen samaan sukuun Ainon menehdyttyä vuonna 1976. Heino oli hirsitalon ensimmäinen suvun ulkopuolinen omistaja.

Puutarhassa kukki aikanaan jopa sata omenapuuta. Pelloilla kasvoi perunaa ja takapihan navetassa asusteli lehmiä, ehkä hevosiakin. 1980-luvun vaihteessa Porin kaupunki osti tilan maita ja muutti niitä asuinalueeksi.

Ruokasalin kustavilaisen lipaston päällä on ranskalaisia kirkkokynttilänjalkoja. Ruokasalin pöydän Juha teetti puusepällä. Se painaa valtavasti ja laajenee kolme metriä pitkäksi.

Juha valmistaa kahvit pressopannussa ja tarjoaa sen kaveriksi kauramaitoa ja goji-marjoja.

– Remonttia tehdessäni en syö pullaa tai muutakaan ”höttöä”. Näillä jaksaa paremmin. Joskus voi laittaa Nutellaa marjojen päälle.

Kahvin mies valmisti poikansa Evertin ”nimikkokahvilassa”, erillisessä tilassa, johon on käynti keittiöstä ja kauniit ikkunat pihalle. Täällä on kaikki tarvikkeet, mitä intohimoinen kahvinharrastaja voi koskaan toivoa. Evertin innostus keittiöön on laajentunut ruoanlaitonkin puolelle.

– Olen ollut paljon poissa remontoidessani Bunkkeria. Ehkäpä se välillä vähän harmittaa. Lapset ovat tavallaan joutuneet kärsimään harrastuksestani. Reissuillakin olemme aina suunnanneet sellaisiin paikkoihin, joista voisin löytää jotain mielenkiintoista ostettavaa. Toivon toki, että se on myös antanut lapsille paljon, vanhaa tavaraa intohimoisesti keräilevä Heino pohtii.

Yläkerrassa on Juhan makuuhuoneen lisäksi lasten huoneet. Tytär Olivia on juuri muuttanut opiskelujen perässä Helsinkiin. Matkalaukut ovat vallanneet osan makuuhuoneestakin. Juha on säilönyt niihin tavaroitaan.

Lähes koko remontti omin käsin

Kolmessa kerroksessa riittää ihmeteltävää. Makuuhuoneet sijaitsevat ylhäällä. Juhan huoneesta on kulku parvekkeelle, josta aukeaa näkymät takapihan puutarhaan. Lämpö hellii ja omenapuut kukkivat. Pitkä nurmikko ja rikkaruohot kertovat, että isäntä on ollut paljon toisaalla.

Keskikerroksessa sijaitsevat keittiö, ruokailuhuone, kirjasto ja olohuone sekä hyvinkin ranskalaisvivahteinen lasitettu kuisti. Kellarikerroksessa on taas enemmän englantilaista tyyliä. Kodinhoitohuone, leffahuone, pelihuone ja sauna kylpyhuoneineen saavat haukkomaan henkeä. Kaiken kukkuraksi Juha on tehnyt itselleen kellariin verstaan. Kaikki työkalut ja muut tavarat ovat tarkassa järjestyksessä.

Juha sai talon muuttovalmiiksi tiivistahtisessa remontissa, joka kesti kaksi ja puoli kuukautta. Sen jälkeen talon julkisivu teetti töitä vielä noin puolentoista kuukauden ajan.

Alkurutistuksen jälkeen Juha on jatkanut sisätilojen hiomista rauhallisemmalla tahdilla. Suurimman osan mies tekee itse. Apua hän on hankkinut vain silloin tällöin.

– Revin kaikki muovit ja lastulevyt pois. Palautin taloa sen alkuperäiseen loistoonsa. Kun muutimme kellari oli vielä täysin kesken. Minulla oli päivisin aikaa remontoida, kun tein yötyötä.

Miten mies saa tunnit riittämään?

– Olen aika sinnikäs enkä anna periksi. En mitenkään sääli itseäni, mutta teen paljon. Kohta lähden muutamaksi viikoksi lomalle ja annan puhelimenkin olla.

Isot pariovet johdattavat pihalle. Tuplaovet pitävät paremmin pakkasta. Ulkokalusteryhmään sointuu perinteinen kattokruunu. Leikkimökin Juha rakensi aikanaan lapsilleen kierrätysmateriaalista. Vain runkoon hän osti uutta puuta.

”Olen aina hankkinut vanhaa”

Juha Heinon äärimmäisen hyvä silmä kattaa niin remontoinnin kuin sisustuksenkin. Pieteetillä jokaisen nurkan kuntoon laittanut mies on jatkanut työtä viimeiseen silaukseen asti.

Sisustus on tunnelmallinen ja hurmaavan rosoinen. Keittiössä tuoksuu tyylikäs Englanti ja ruokailuhuoneen tyylissä on ripaus Ranskaa. Heino on aina pitänyt matkustelusta ja Euroopasta. Puolisonsa kanssa hän on tuonut matkoilta pienesineitä ja kalusteita. Niitä on kertynyt myös nettikirppiksiltä ja huutokaupoista.

– Olen aina hankkinut vanhaa, en koskaan uutta.

Suuri talo on täynnä uskomatonta tavaraa. Moni ulkopuolinen voisi ajatella, että kotiin on satsattu tukuittain rahaa, mutta Juha korostaa, että hän aloitti keräilyn jo lapsena.

– Olen todella tarkka siitä mitä hankin. En koskaan osta kalliilla. Vastapainoksi elän aika vaatimatonta elämää. En osta vaatteita juuri ollenkaan. Raksavaatteilla pärjää.

Esimerkiksi Ikeassa Juha on käynyt tasan yhden kerran. Olivia-tytär halusi välttämättä lasikantisen kirjoituspöydän juuri tuosta kaupasta. Isä suostui ostamaan, mutta vain umpipuisena. Kymmenenvuotias tyttö oli ikionnellinen. Sen takia voi omista periaatteistaan vähän tinkiäkin.

Koti Heino

  • 8h + k + s + autotalli, noin 300 neliöitä
  • Asukkaat Juha Heino ja Evert, 12. Lapsista Oliver, 24, ja Olivia, 21, ovat muuttaneet omilleen.
  • Hirsitalo on rakennettu vuosina 1928–1932.
Julkaistu: 2.11.2018