33 neliön loft-koti on Joonas Pesosen villin värikäs turvapesä – ”Rakastan värien räiskettä ja loiskintaa”

Joonaksen urbaanin kaupunkikodin sisäänkäynnin vieressä on oma pieni piha, jossa hän nauttii aamukahveja, tekee töitä ja hoitaa kukkia. Ulkokalusteet ovat Riviera Vintagesta; ne ovat alun perin palvelleet jossakin pariisilaiskahvilassa. Rakkauden Joonas on perinyt mummultaan.

Muisto ensimmäisestä aamusta uudessa kodissa saa Joonas Pesosen yhä hymyilemään liikuttuneena. Aamukahvia juodessa auringonvalo täytti loft-kodin koko seinän kokoisesta ikkunasta eikä maisemana ollutkaan kerrostalon seinä vaan kimmeltävä Näsijärvi. Paikalliset toivottivat kaupungilla vaikuttaja Pesojoonaksen tervetulleeksi, ja yksi seuraajista jopa lähestyi tuoretta manselaista donitsilähetyksellä.

– Oli tosi lämmin ja tervetullut olo, Joonas sanoo.

Somevaikuttaja ihastui tamperelaiseen elämäntapaan, jossa pinnan alla kuplii kepeys ja suurkaupunkien hektisyys loistaa poissaolollaan. Myös tamperelaiselle luonteelle ominainen maanläheinen juurevuus tuntui Korpilahden kasvatista kotoisalta.

– Kutsun sitä junttiudeksi, ja se on minusta vain positiivinen ominaisuus, jota itsekin ylpeänä kannan.

Epäsymmetrisen muotoinen peili on Jotexista. Seinäkello ja punainen pöytävalaisin ovat Hayn. Vaaleansininen vaasi, Muuto. Vilkuttava kisu, My o My. Laatoitettu apupöytä on itse tehty. Keramiikkateos Armi Teva.

Veera Sorrin teoksessa Joonasta puhuttelivat teoksen spraymaalattu jälki, huulet sekä yhdistetyn klassisen ja poptaiteen tunnelma. Torista ostetussa arkkitehtivalaisimessa on kasvilamppu.

Nykyinen keittiö on harmaa, mutta tulevaisuudessa se voisi olla tamminen tai värikäs. Ruokapöytä on hankittu mallikappaleena. Tuolit ovat kaikki kierrätettyjä. Vanha tuoli on Joonaksen mummulasta.

Valoisa ja korkea loft sopii hyvin riippuville ja köynnöstäville viherkasveille.

Mikä aiheutti muuton minimalistisesta yksiöstä Helsingin Vallilassa värientäyteiseen vasta valmistuneeseen loft-kerrostaloon Näsijärven äärellä?

Helsingissä asuessaan Joonas vietti kaiken mahdollisen ajan kodin ulkopuolella ja kävi kotona lähinnä vain nukkumassa. Kun pandemia sitten äkisti muutti maailmantilanteen, joutui Joonas tarkastelemaan uudelleen arvojaan ja kodin merkitystä.

– Yhtäkkiä piti eristäytyä kaikista ja kaikesta ja jäädä ihan yksin kotiin. Se oli kammottava ja hämmentäväkin kokemus ihmiselle, joka oli tottunut olemaan menossa koko ajan, Joonas muistelee.

Arjen totaalinen muutos sai mielen levottomaksi, ja Joonas alkoi etsiä elämälleen uutta suuntaa ja yhteyttä itseen, koska yksinäisyyden tunne tuntui vain kasvavan ihmispaljouden keskelläkin.

– Tampereelle muuttoa puolsi asuntojen edullinen hintataso ja se, että täällä asuu pari läheistä ystävääni.

Lasinen sohvapöytä on Tori-löytö. Vaaleanpunainen donitsi on Orçum Erdemin lasitaidetta. Matto, Finarte. Sisustustyyny, H & M Home.

”Sohva on iso elementti kodissa ja siksi ansaitsee ylleen jonkin kauniin sävyn, joka korostaa sitä.” Joonaksen mielestä Hakolan vaaleanpunainen samettisohva on ajaton. Taulut ovat Olavi Klinovin. Iso villamatto on Finarten. Sisustustyynyt, H & M Home, Iittala ja My o My. Värikäs peitto, Uhana. Kattovalaisin oli valmiiksi asunnossa.

Sohvan yläpuolella olevat taulut ovat Olavi Klinovin. Painavan, lasisen sohvapöydän Joonas hankki Torista Laura Haimilan inspiroimana. Sisustustyynyt, H & M Home, Iittala ja My o My. Värikäs peitto, Uhana.

Uutta kotia sisustaessaan Joonas rohkaistui värienkäyttäjänä, vaikka pukeutujana hänen väripalettinsa on edelleen hillitty. Hän luopui mieleensä pinttyneestä ajatuksesta, että värikkäät huonekalut olisivat jotenkin aikaa kestämätön ja vastuuttomampi valinta.

Ensin Joonas hankki vaaleanpunaisen samettisohvan. Sen jälkeen myös muut kirkkaat värit ja pastellisävyt löysivät Joonaksen kotiin.

– Rakastan värien räiskettä ja loiskintaa! Toteutan sitä filosofiaa kodissani pilke silmäkulmassa yritysten ja erehdysten kautta. Kunhan vain on värejä!

Joonas ei usko sisustuksessa ja värivalinnoissa sääntöihin vaan kokeilee ennakkoluulottomasti ja kaikkea.

Joonas keräilee taidetta. Osa seinillä olevista teoksista on myös matkamuistoja reppureissuilta ja siksi merkityksellisiä.

– Sattumaa tai ei, mutta kotini taidetta yhdistää se, että teokset kuvaavat ihmisiä. Eli kun olen kotona, en olekaan yksin, vaan täällä hengailee kanssani monenlaisia tyyppejä.

Myös taideteosten värit inspiroivat luovan työn tekijää. Ensimmäinen taidehankinta uuteen kotiin oli iso taulu, joka vaikuttikin tilaan yllättävästi.

– Aluksi säikähdin, kun huomasin, että teos imi ympäriltään kaiken kirkkauden. Kun sitten hankin taulun ympärille neonvärisiä ja muita kirkkaita asioita, näkymä raikastui välittömästi. Opin taas paljon lisää siitä, mikä toimii yhdessä ja mikä ei.

– Olen ihmisenä rönsyilevä, mikä näkyy myös keräilemässäni taiteessa. Tärkeintä on, että kodissani oleva taide hymyilyttää, koska hymy tarttuu, aina.

Toinen olennainen osa Joonaksen kotia värien lisäksi ovat viherkasvit. Hän kokee rentoutuvansa parhaiten laittamalla kädet konkreettisesti multaan ja nimeääkin viherkasvien hoidon rakkaimmaksi harrastuksekseen.

– Jos tässä kodissa sieluni lepää, niin kyllä täällä kasvitkin nauttivat olostaan.

Loft-kodin yläkerrassa on Joonaksen yhdistetty makuuhuone ja työtila. ”Siellä on ihana kirjoittaa, kun työpöydän äärestä avautuu näkymä Näsijärvelle.” Yläkerran huonoin puoli on, että avonaista tilaa ei saa mitenkään pimennettyä. Lisäksi vuodetekstiilien pöly leviää helposti alakertaan. String-työpiste on yksi harvoista uusista hankinnoista. Ryijymatto on Torista.

”Inhoan kaikkea liian sliipattua.” Joonasta viehättävät esineiden säröt, elämän epätäydellisyys ja kerroksellisuus sekä tarinat, joista vanhat esineet muistuttavat.

Joonas pitää humoristisista ja värikkäistä esineistä, jotka hymyilyttävät. Hän hankkii astiat pääosin käytettyinä. ”Mitä enemmän erilaisia astioita on kattauksessa, sitä parempi.”

Keittiön, sohvan, työpisteen ja mallikappaleena ostetun ruokapöydän lisäksi Joonas ei ole tehnyt kotiinsa juuri uusia hankintoja. Häntä viehättävät esineiden säröt, elämän epätäydellisyys ja kerroksellisuus sekä tarinat, joista vanhat esineet muistuttavat.

Hän on kunnostanut isovanhemmiltaan saamiaan perintöhuonekaluja paikallisessa toimintakeskuksessa.

– Kauneus syntyy jokaisen omasta tavasta sisustaa. Kun asioihin luo tunnesiteitä, kertakäyttökulttuuri jää taka-alalle ja menettää merkityksen.

Joonas pohtii paljon vaikuttajana antamaansa esimerkkiä kuluttamisesta ja omaakin altistumista somen trendivaikutteille. Yksi somen innoittama hankinta hänellä on Armi Tevan keramiikkateos. Ja toki oman visuaalisen työn esteettisyys helpottuu, kun kotona on valoa, värejä ja viherkasveja.

”Vaikka nojatuoli vie kodissani huomattavan paljon tilaa, rakastan sitä. Se on turvapaikkani ja rauhan tyyssija, josta katselen ohi kulkevaa elämää: ratikkaa, Näsijärveä ja viherkasveja”, Joonas Pesonen sanoo.

Rakkauden viherkasveihin Joonas on perinyt mummultaan, jolta hän sai ensimmäiset kasvinsa, saintpaulian ja unelman. Pallojalkavalaisin on Joonaksen mummulasta, samoin uudelleen verhoilutettu lempituoli. Portaikon taulut ovat Olavi Klinovin ja Alvi Hatakan. Neonväriset valaisimet ovat Hayn.

Lempipaikakseen kodissa Joonas nimeää mummulasta jo 16-vuotiaana perimänsä, uudelleen punaiseksi verhoilutetun retronojatuolin, jossa hän vietti pienenä paljon aikaa kettukarkkeja makustellen.

– Vaikka nojatuoli vie kodissani huomattavan paljon tilaa, rakastan sitä. Se on turvapaikkani ja rauhan tyyssija, josta katselen ohi kulkevaa elämää: ratikkaa, Näsijärveä ja viherkasveja.

Seinätekstiilin Joonas teetti Salon matto ja ryijyssä. ”Siihen on taltioitu hetki, kun koronan jälkeen pääsin ensi kertaa yökerhoon. Bongasin tekstin Tullikamarin klubin seinältä.” Vuodetekstiilit ovat Benettonin. Yöpöytänä on puupölli Bauhausista.

Punainen yöpöytä ja yövalaisin on hankittu Torista. Joonas on maalannut kukkaruukun neonpinkiksi. Vuodetekstiilit ovat Benettonin.

Seinään nojailevat taulut etsivät vielä paikkaansa. Iso teos on Kaisu Kaplinin. Kikka on ollut Joonakselle jo pitkään esikuva rohkeudesta ja vapautuneisuudesta. Värikkäät korit, My o My.

Jos taivas olisi rajana, kodissa olisi vielä enemmän viherkasveja ja jopa lattiasta kattoon ulottuva viherseinä. Kylpyhuone olisi kauttaaltaan yksisävyisen värikäs ja parvelta laskeutuisi liukumäki.

– Ja kymmenen vuoden päästä olisi kiva, että minulla olisi ovi muuallekin kuin vessaan, naurahtaa loft-elämäntavasta viehättynyt Joonas.