Jenni Kokander säästää jopa pääsiäismunayllätykset: ”Rakastan kaikenlaisia tavaroita enkä luovu mistään”
Näyttelijä-kirjailija Jenni Kokanderin kotoa löytyy lähes mitä tahansa tarviketta siististi järjestettyinä. Toisinaan keräilyt päätyvät askartelutarvikkeiksi, lahjoiksi tai näytelmän puvustukseen. Katso Jennin riemukkaat kuvat keräilyaarteista!
Jenni, mitä kaikkea keräät talteen?
Olen säästänyt muun muassa lasten saamia Kinder-munien yllätyksiä, joita on iso laatikollinen. Lapsemme ovat nyt 13- ja 18-vuotiaita, joten yllätyksiä on paljon, satoja. Säästän myös kaikki postikortit, lahjapakettien paperit ja narut. Puran virpomisvitsoista sulat ja silkkipaperit ja säästän ne. Laitan säilöön myös viinipullon korkit, jäätelötikut, kuminauhat ja kauniit kävyt.
Viimeisimpänä olen alkanut pistää talteen pussinsulkijoita – ne ovat ehkä hulluin asia, jota säilytän. Ei niillä oikein tee mitään, mutta jos niitä tarvitsee, niitä löytyy.
”Ehkä kotimme tulee joskus olemaan lastenlasten paratiisi, jossa on vaikka mitä puuhailtavaa.”
Miksi keräilet tavaraa?
Konmaritus on ajatuksena hieno, mutta itse rakastan kaikenlaisia tavaroita enkä luovu mistään. Tykkään antaa vanhoille tavaroille merkityksen ja miettiä, mitä niistä voisi tehdä. Keräily on minulle ideologia. Tykkään tusata vanhasta uutta ja kaunista uuden hankkimisen sijaan. Olen pienestä asti käynyt kirppareillakin.
Näen vanhassa tavarassa potentiaalia tulevaisuuteen. Ehkä kotimme tulee joskus olemaan lastenlasten paratiisi, jossa on vaikka mitä puuhailtavaa.
Miten säilytät kaikkea keräilemääsi?
Kaikkialla kotona, laatikoissa ja ulkovarastossa. Rakastan järjestelyä! Järjesteleminen on osa keräilyn nautintoa. Narut ovat yhdessä laatikossa, kuminauhat lasipurkissa ja jäätelötikut peltirasiassa. Minusta on ihanaa auttaa, kun joku kysyy, olisiko minulla lahjapaperia tai pussinsulkijaa.
Mitä lähipiiri tuumii keräilystäsi?
Mieheni on myös hamsteri, joten häntä se ei häiritse. Jos alkaisin kerätä pizzalaatikoita, ehkä sitten häiritsisi. Ehkä asiassa auttaa myös se, että pidän keräilemäni tavarat hyvässä järjestyksessä. Minulle siivoilu, puuhastelu ja tusailu on lepoa. Koska olen luovassa työssä, kotona tusailu on ainoa tapa saada luova prosessi pysähtymään. Puuhaillessa minun ei tarvitse muistella repliikkejä.
”Järjesteleminen on osa keräilyn nautintoa. Narut ovat yhdessä laatikossa ja jäätelötikut peltirasiassa.”
Päätyvätkö keräilytarvikkeet askarteluihin?
Toisinaan. Olen mielestäni maailman vähiten askartelija, mutta tykkään antaa tavaroille merkityksen. Eniten harrastan kaikenlaisten pahvilaatikoiden, kuten tulitikkurasioiden, päällystämistä. Kauniit rasiat ilahduttavat kotona tai sitten niitä voi antaa lahjaksi tai lahjapakettina.
Ideat syntyvät usein spontaanisti. Kun sytyttelin kynttilöitä, tulitikkurasia näytti mielestäni vähän rumalta ja päätin, että se pitää päällystää. Askin voi kääriä kauniin kynttilän kanssa sellofaaniin ja antaa lahjaksi.
Mikä on erikoisin askartelusi?
Viime vuonna tein lapsen koulunäytelmään faaraon hatun, koska olin säästänyt siihen sopivia kultaketjuja ja muovitimanttikoruja.
Kommentit