Suomalaisten pitäisi skarpata jätteiden lajittelussa – asiantuntija kertoo, miksi lajittelu on tärkeää
Moni voi luulla, ettei jätteiden lajittelulla ole väliä. Tämä ei pidä paikkaansa. Erityisesti biojätteen parempi lajittelu olisi tärkeää, kiertotalousratkaisujen ja jätteen erikoistutkija Hanna Salmenperä sanoo.
”Pidätkö biojätteen lajittelua ärsyttävänä puuhana? Aika moni taitaa pitää, jos katsoo sekajätetutkimusten tuloksia. Niiden mukaan noin kolmasosa sekajätteestä oli biojätettä vuonna 2023. Jätelaki muuttui vuonna 2024 niin, että entistä useampi kotitalous velvoitettiin lajittelemaan maatuvat keittiö- ja elintarvikejätteet. Vielä ei ole tilastoa siitä, miten lakimuutos on tilanteeseen vaikuttanut.
Jätteen lajittelu on tärkeää, sillä näin saadaan raaka-aineita kiertotalouteen. Kun lasi menee lasinkeräykseen, metallit metalliin, ja paperit ja pahvit erikseen, tarvitaan uusien tuotteiden valmistukseen vähemmän neitseellistä raaka-ainetta. Esimerkiksi biojätteestä tuotetaan biokaasua liikenteen polttoaineeksi ja lannoitetta ja multaa maatalouden ja kotipuutarhojenkin tarpeisiin.
Suomessa kierrätysaste oli vain 45 prosenttia vuonna 2023.
Rahaakin säästyy, jos lajittelee. Sekajäteastian tyhjennysmaksu on monesti jätehuollon hinnastossa korkein. Kun eri jätelajit lajittelee omiin astioihinsa, säästää jäteastioiden tyhjennyskuluissa. Lisäksi lajittelu on tärkeää jätehuollon toimivuuden näkökulmasta. Se, mitä jää sekajätteeksi, poltetaan energiaksi jätteenpolttolaitoksissa. Jos sekajätteen seassa on biojätettä, ei se pala yhtä tehokkaasti.
Jätteen lajittelu Suomessa on tärkeää, vaikka sitä ei muissa maissa yhtä tehokkaasti tehtäisikään. Meillä syntyy yhdyskuntajätettä 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaikka meillä on hyvin suunniteltu jätehuoltoprosessi, emme vielä yllä jätteen lajittelulle asetettuun tavoitteeseen. EU:n jäsenmaiden pitäisi nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 55 prosenttiin tähän vuoteen mennessä. Näin vahvistetaan kiertotaloutta ja säästetään luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa kierrätysaste oli vain 45 prosenttia vuonna 2023. Juuri biojätteen lajittelulla on merkitystä tähänkin, koska se on painavaa ja sitä kertyy paljon.
Lajittelu helpottuu, jos biojäteastia on keittiössä helposti saatavilla.
Lajittelu helpottuu, jos biojäteastia on keittiössä helposti saatavilla. Jos keittiössä ei ole tilaa monelle keräysastialle, voi lasin, metallin, kartongin ja paperin sijoittaa muualle kuin keittiöön. Biojäte ei myöskään ala haista eivätkä pussit hajoile, jos astian tyhjentää riittävän usein.
Lisäksi siisti jätepiste motivoi lajittelemaan. Jos taloyhtiön roskakatos tai jätehuone on epäsiisti, anna palautetta sille, joka sen siisteydestä on vastuussa.”
Jutun asiantuntija Hanna Salmenperä on kiertotalousratkaisujen ja jätteen erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksesta.
