Avotakka

Jatta sisustaa rennon eleganttia kotiaan kirppislöydöillä ja tarjouksia kytäten: ”Oikeilla asioilla on tapana tulla vastaan taianomaisesti”

1


Jatta sisustaa rennon eleganttia kotiaan kirppislöydöillä ja tarjouksia kytäten: ”Oikeilla asioilla on tapana tulla vastaan taianomaisesti”

Kun pitää silmänsä auki kirpputoreilla ja osaa neuvotella hinnoista, sisustukseen saa ihanasti syvyyttä pikkubudjetilla. Jatan ja hänen Tilla-tyttärensä hurmaava koti sijaitsee Tampereella talossa, jonka rakentamisesta vastasi Kalle Päätalo.
Teksti Giselda Autio
Kuvat Riikka Kantinkoski
Jatta on esteetikko ja käyttää sisustamiseen enemmän hyvää makua kuin rahaa.

Sympaattinen alkuperäistakka 1950-luvulta oli ensimmäinen asia, johon viestintäpäällikkönä työskentelevä Jatta Tuomikoski kiinnitti huomiota, kun hän astui tulevaan kotiinsa. Ihastus vei mennessään, ja vuokrauspäätös oli sillä selvä.

Kolmen huoneen ja keittiön asunto sijaitsee 1950-luvun kerrostalossa Tampereen keskustassa. Neliöitä on 87. Talon rakennustyömaan mestarina toimi Kalle Päätalo, jonka esikoiskirja Ihmisiä telineillä (1958) kertoo talon rakennusvaiheista aina ensimmäisten asukkaiden muuttoon asti.

Avotakka vei Jatan sydämen ensisilmäyksellä. Seinällä on Anne Pelkosen maalaus, jonka Jatta hankki taidegalleriasta Savonlinnasta. Matto on kirpputorilta ja sivupöytä Jotexilta. Olohuone-keittiö on avara. Avokeittiön pelkistetyt kiintokalusteet rauhoittavat tilaa runsaiden yksityiskohtien vastapainoksi. Ruokailuryhmän kalustukseen kuuluva Ilmari Tapiovaaran Nana-tuoli oli Jatan isoisän käytössä Enso-Gutzeitin konepajalla Savonlinnassa.

Yhteistä taivalta kodin kanssa on kestänyt jo kuusi vuotta, vaikka ensi askeleet eivät olleetkaan tavanomaiset. Vuoden vuokralla olon jälkeen kodiksi muotoutunut unelmien huoneisto tuli yllättäen myyntiin. Myyjänä oli perikunta, sillä asunnon omistaja oli äkillisesti kadonnut ja löytynyt myöhemmin kuolleena ulkomailta.

Tampereen keskustassa sijaitseva kerrostaloyhtiö on pidetty, ja siitä vapautuu asuntoja markkinoille vain harvoin. Jatan piti sen vuoksi päättää nopeasti, mitä tekee, ja hän päätti ostaa asunnon. Lisäjännitystä kaupantekoon toi kadonneiden osakekirjojen arvoitus.

– Kun osakekirjoja ei löytynyt, ne kuoletettiin käräjäoikeudessa ja niiden tilalle painettiin uudet turvapainossa. Odottamisaika tuntui piinaavan pitkältä.

Mutta sen jälkeen kaikki sujui käsikirjoituksen mukaan, ja Jatta on monesti ajatellut, että kohtalo taisi olla mukana näillä asuntokaupoilla.

Olohuoneen ilme uudistui, kun seinä maalattiin vihreäksi. Maalisävy on Tikkurilan Merenneito. Nojatuolit ovat Iskun tuotantoa 1950-luvulta, matto Jotexilta ja sohva Ikean. Kattovalaisin ja pöytä ovat kirpputorilta. Valkoinen senkki on puusepän tekemä. Messingin hehku viehättää Jattaa. Keraaminen sienikoriste löytyi matkalla Amsterdamista. Keittiö raikastettiin muuton yhteydessä vaihtamalla kaappien ovet, työtaso ja välitila. Messinkiset vetimet löytyivät nettirautakaupasta. Ruokapöydän wieniläistuolit on ostettu käytettyinä, valaisin on Ellokselta. Asetelmat vaihtuvat usein ja toistuvat joka puolella. Kynttilänvalo ja leikkokukat lisäävät kodin viehätystä.

Koti on seesteinen, rento ja elegantti. Sisustuksessa yhdistyvät mutkattomasti marokkolainen teehuonetyyli hapsutyynyineen, kaikkiin huoneisiin hallitusti asetellut lukuisat kirpputorilöydöt, rakkaat taideteokset sekä persoonalliset valaisimet.

Sisustaminen taidon Jatta on perinyt lapsuudenkodistaan, jossa on aina ollut kaunista ja kodikasta. Suurin osa oman kodin tavaroista on peräisin Tampereen kirpputoreilta, joita hän kiertää viikoittain.

– Tykkään tehdä löytöjä ja hypistellä tavaroita kirpputoreilla. Tosin ostan jonkin esineen vain, jos olen täysin varma, että sille tulee käyttöä. Silloin en todellakaan jää miettimään kahdesti tarjouksen tekemistä.

Näin kävi yhden verhoomon nurkkiin päätyneen wieniläistuolin tapauksessa. Tuoli ei ollut edes myynnissä, mutta se päätyi Jatan matkaan.

– Vastaavasti minun on vaikea luopua mistään, vaikka siihen olisikin tarvetta.

Jatta on ostanut vanhan astiakaapin vuosia sitten Pentikiltä. Isompi maalaus on parin euron löytö Tampereen Peräkonttikirpputorilta. Ellie Cashmanin kukkatapetti luo tyylikkään tunnelman makuuhuoneeseen ja ilahduttaa Jattaa päivittäin. Hän ei ole kertaakaan katunut valintaansa.

Yllättäen Jatta miettii tuskin lainkaan tyylejä ja värejä, kun hän sisustaa. Mutta hän voikin perustaa valintansa makuun, jota hän on yrittänyt jalostaa vuosien kuluessa. Se ohjaa häntä lähes intuitiivisesti.

– Oikeilla asioilla on tapana tulla vastaan taianomaisesti. Kaikella on tarinansa, ja vanha voittaa lähes aina uuden. Rakastan persoonallisten, elämää nähneiden esineiden löytämistä osaksi kotiani ja elämääni. Minusta tuntuisi oudolta kierrellä huonekaluketjujen myymälöissä ja hankkia vain upouusia kalusteita.

– Silloin, kun hankin uutta kotiin, pyrin selviämään mahdollisimman edullisesti. Hyödynnän usein alennuskoodeja ja kyttään sopivaa ostohetkeä. On palkitsevaa onnistua luomaan kotiin minun näköinen visuaalinen ilme vähällä rahalla ja huolella valittuja esineitä yhdistelemällä, Jatta sanoo.

Tillan huoneessa oleva kaappi saatiin sukulaisilta, jotka olivat heittämässä sitä kaatopaikalle. Hento mintunvihreä toistuu tuolissa ja Ferm Livingin tapetissa. Tillan huoneeseen rakennettiin parvi ja kaapisto mittojen mukaan entisen vaatekomeron paikalle. Nyt kaapin korkeus on oikea lapsen käyttöön. Katri Monosen maalaus on ensimmäinen Tillalle ja tähän kotiin ostettu taideteos. Bambifiguriineja Jatta on kerännyt tyttärelleen vuosia.

Kodin esineistä rakkaimpia ovat monet taulut. Gallerioista tai kirpputoreilta ostetut teokset vuorottelevat seinillä ystävien ja Jatan tekemien taulujen kanssa.

– Taide luo merkityksiä, joita on vaikea toteuttaa muulla tavoin. Ja kun taidetta arvostaa, siihen myös panostaa, Jatta pohtii.

Uusin taidehankinta, Kaisu Sirviön kivilitografiateos tältä vuodelta, päätyi osaksi olohuoneen taulukollaasia.

Teoksen tarina koskettaa. Kuvaa voi tulkita kertomuksena elämästä, jossa on aina rinnakkain erilaisia vaiheita: osa on nupuillaan, osa kukoistaa ja osa on päässyt kuihtumispisteeseen.

Tilla-tyttären huoneessa on ensimmäinen juuri tähän kotiin hankittu taideteos, Katri Monosen pastellinsävyinen Pako. Sen Jatta hankki tyttärelleen uuden Lastensairaalan hyväksi järjestetystä taidehuutokaupasta. Tällä hetkellä Jatta haaveilee kuvataiteilija Kirsti Tuokon teoksesta.

– Aion ostaa sen veronpalautusrahoilla. En voisi kuvitella kotiani ilman taidetta. Taide on ihanaa.

Parasta kodissa on Jatan mielestä hyvä tunnelma, johon ystävätkin kiinnittävät usein huomiota.

– Mielestäni kodissa pitää olla kerroksia, ja sen pitää olla eletyn näköinen. Yleensä kotimme ei tosin pysy kovin hyvässä järjestyksessä. Kun tavaraa on näin paljon, myös sisustus alkaa helposti rönsyillä, Jatta sanoo ja naurahtaa.

Kalle Päätalon romaani kuvaa Jatan kotitalon rakentamista

Kirjailija Kalle Päätalo (1919–2000) valmistui rakennusmestariksi Tampereen Teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1949. Ennen kuin Päätalo aloitti kokopäiväisen kirjailijanuran vuonna 1963, hän toimi mestarina lukuisilla rakennustyömailla Tampereella ja sen lähiseuduilla.

Esikoisromaanissaan Ihmisiä telineillä vuodelta 1958 Päätalo kuvaa kerrostalon rakennustyömaan kuhinaa aina perustusten tekemisestä ensimmäisten asukkaiden muuttoon eli siihen asti, kun ”lukuisiin akkunoihin oli jo sovitettu verhoja”. Rakennustyöläiset kutsuvat kirjassa kohoavaa, aikansa mittakaavassa hulppeaa, rakennusta Mammonalinnaksi. Oikealta nimeltään Tampereen Rakennusmestarien talo on sama talo, jossa Jatta Tuomikoski asuu. Kalle Päätalo vastasi rakennuksen muuraus-, rappaus- ja laatoitustöistä vuosina 1955–56.

Kalle Päätalo vietti Rakennusmestarien talossa 75-vuotissyntymäpäiviään vuonna 1994. Vuonna 1999, kun Kalle Päätalo sai Väinö Linnan rahaston palkinnon, Rakennusmestarien talon seinään kiinnitettiin muistolaatta. Laatan suunnitteli kultaseppämestari Hannu Ahlgren.

Lähde: Filosofian tohtori Ritva Ylösen kirjoittama elämäkerta Kalle Päätalo, kirjailijan elämä (SKS, 2017).

Julkaistu: 12.10.2018