Meidän Mökki

Järviruoko pois rannasta! Ammattilainen ohjeistaa, kuinka pääset kasvustosta eroon


Järviruoko valtaa helposti mökin uimarannan, mutta kasvuston hävittäminen on varsin suuritöinen operaatio. Ammattilainen kertoo, kuinka voit päästä kasvustosta eroon jopa kokonaan.
Kuvat Timo Pyykkö

Kansan suussa järviruoko vääntyy kaislaksi, vaikka järvikaisla on eri kasvi. Järvikaisla kasvaa saarekkeina, joten siitä on harvemmin haittaa mökkirannoilla. Järviruoko on ihan toista maata. Se valtaa rannat leveinä kasvustoina, ja terävien ja sahalaitaisten lehtien lomassa on ikävä uida.

Suomessa ruokokasvusto peittää nykyisin lähes 100 000 hehtaaria.

– Ainoa tehokas tapa on niittää kasvusto heinä-elokuussa vähintään kolme kertaa, kiteyttää niittourakoihin keskittyneen Kaislapoikien yrittäjä Asmo Paloniitty.

Niittäminen on työlästä, ja niittojätettä kertyy paljon. Jos teet työn itse, mieti etukäteen, mihin läjität ruokomassan.

Niitä järviruoko veden alta

Järviruokokasvusto tukehtuu parhaiten, kun niität varret veden alla. Jos niität varret viikatteella itse, käytä kahluusaappaita. Koneellisessa niitossa muutaman aarin alue hoituu puolessa tunnissa. Ammattikoneilla niittoleveys on 2–4 metriä. Päivässä ehtii niittää noin hehtaarin alueen.

– Pyrimme siihen, että yhdellä järvellä tai merialueella olisi niitettävää koko päiväksi. Niittolaitteilla varret kasataan ja nostetaan rannalle.

– Ruo’on varret maatuvat todella hitaasti, Paloniitty kertoo.

Järviruokokasvusto pitää niittää heinä-elokuussa vähintään kolme kertaa.

Yksi niittokerta ei ole järviruo'olle tarpeeksi

Järviruoko nitistetään näännyttämällä. Taktiikka puree, jos kasvustot niitetään veden alta pari kertaa kesässä. Eikä yksi kesä suinkaan riitä.

– Alkukesällä kasvuun käytetään juurien energiaa. Kun kasvusto niitetään useasti, ravinteet eivät ehdi varastoitua juuristoon. Toisin sanoen ne näännytetään nälkään, Paloniitty kertoo.

Idea on hieman sama kuin kukkakedon tai -niityn perustamisessa. Heinäkasvit ja ylimääräinen typpi saadaan pois niittämällä. Paloniitty muistuttaa, että näännytys ei pure uposkasveihin eikä kelluviin kasveihin, kuten ulpukkaan ja lumpeeseen.

Koneellisesta niitosta on ilmoitettava ely-keskukselle. Paloniitty harmittelee viranomaisten tiukentunutta linjaa. Aiemmin niittotyöt on voinut aloittaa jo heinäkuun aikana. Nykyisin lupa heltiää usein vasta elokuun alusta.

– Siinä tapauksessa kasvustoja ei ehdi niittää kahta kertaa. Sesonki on muutenkin lyhyt, eikä työlle voi antaa takuuta.

Käytä aina suodatinkangasta

Järviruoko ei palaa uimarannalle, jos sen perustaa suodatinkankaan päälle. Pohjalle, järeän suodatinkankaan päälle, on hyvä levittää soraa tai hiekkaa.

– Niitossa varrentyngät jäävät kuitenkin riesaksi veden alle useaksi kesäksi. Suodatinkankaan läpi juuret ja ruoko eivät pääse enää kasvamaan.

Sora tai hiekka levitetään jään päälle. Paloniitty suosittelee 3–8 millin seulottua soraa. Arviolta parinkymmenen sentin sorakerros riittää.

Jos uimarannan haluaa ruopata ja ruoppausmassoja kertyy yli 500 kuutiota, lupa on haettava aluehallintovirastolta.

Hyödynnä järviruo'on niittomassa

Suomessa ei ole ymmärretty hyödyntää ruokoa esimerkiksi energiaksi tai teollisuudessa, sanoo energiakäyttöä tutkinut Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskuksesta.

– Ulkomailla niittomassasta tapellaan, koska ruokoa voi polttaa ja käyttää rakennuseristeenä. Se sopii myös rehuksi tai kuivikkeeksi maatiloilla, Myllyviita luettelee.

Niittomassa saattaa siis kelvata mökkisi lähellä olevalle maatilalle. Hehtaarin alalta syntyy jopa 5 000–10 000 kiloa kuivamassaa.

– Kuivaa ruokoa voi murskata tai silputa tavallisella puutarhasilppurilla. Silppu sopii katteeksi, kompostin kuivikkeeksi tai vaikkapa pellonparannukseen, Myllyviita jatkaa.

Niittomassan voi muuntaa myös niin sanotuksi biohiileksi. Biohiili on todellinen ilmastoteko. Maanparannusaineena kilo biohiiltä saattaa sitoa jopa kolme kiloa hiilidioksidia.

Muista lopuksi, että kaikkea ruovikkoa ei pidä poistaa. Luonnon monimuotoisuuden etu on, että järviruokoa kasvaa siellä täällä laikkuina, jotka tarjoavat suojaa monille linnuille ja hyönteisille.

Järviruoko eroaa kaisloista. Kasvia esiintyy yleisesti meren- ja järvenrannoilla, soilla, ojissa ja kosteikoissa.

Järviruoko: 8 pikafaktaa

  • Koneellisesta niitosta on ilmoitettava aina paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ely), ja se on tehtävä vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista.
  • Ruoppauksista ja niitoista voit ilmoittaa samalla lomakkeella.
  • Ilmoita niitosta myös silloin, jos niität käsin yli hehtaarin alueen.
  • Ely-keskuksen lisäksi niitosta on ilmoitettava myös vesialueen omistajalle.
  • Vesikasvit tulee niittää 15. heinäkuuta ja 30. huhtikuuta välisenä aikana, jotta linnut saavat pesiä rauhassa alkukesällä.
  • Kasvusto tulisi niittää heinä-elokuussa vähintään kolme kertaa.
  • Järviruoko voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.
  • Niittomassa on kerättävä maalle.
Julkaistu: 9.8.2019