Sari ja Juha Latva-Koivisto olivat etsineet omaa järvenrantaparatiisia parin vuoden ajan, ennen kuin he päätyivät pienen mummonmökkimäisen hirsitalon pihaan Pieksämäen Ruokojärvellä. Sympaattinen mökki oli toiminut menneisyydessä sekatavarakaupan piharakennuksena. Kaupat tehtiin vuonna 2005.

– Minulla on aina ollut unelma mökistä, jota ympäröisi mäntymetsä, Juha paljastaa.

– Minä taas en aluksi uskonut, että me todella löysimme paikan, johon vihdoin haluamme asettua. Mökin metsästys ei ollut helpoimmasta päästä, Sari muistelee.

Omalle kunttapihalle on pariskunnan rivitalokodista matkaa vain muutama kymmenen kilometriä. Juhan ollessa työmatkoilla ympäri maata viettää Sari aikaa mökillä yksinkin. Taukoa pidetään vain kylmimpien talvikuukausien aikana.

Perheen aikuisille tyttärille Jasminille ja Sofialle rakennettiin pihaan oma luhtiaitta vuonna 2005. Sofian ja Tomin tila löytyy aitan yläkerrasta, ja Jasmin ja Pauli ovat vallanneet alakerran huoneen. Perinteinen aitta tilattiin Jämsästä, ja Sari ja Juha kasasivat sen tontille omin voin.

– Meitä viehätti aitan olemus sekä tyyli, joka nivoutuu hirsimökin kanssa yksiin. Nukkumatilat kasvoivat tontilla aitan myötä räjähdysmäisesti, Juha kertoo.

– Nyt tytöt saavat viedä omat tavaransa aittaan ja vetäytyä sinne omiin oloihinsa, jos vain haluavat tehdä niin, Sari sanoo.

Sienestäminen on koko porukan ehdotonta suosikkipuuhaa.

– Ensimmäinen sanani, jonka opin, oli punikkitatti. Tämä kertoo ehkä jotain meidän perheen sieniharrastuksesta, Sofia kertoo.

Metsäretkien jälkeen pannulla paistuvat usein kantarellit, sillä mökin liepeillä on oma kantarellipeltokin. Sienestyskausi alkaa keväällä korvasienien poimimisella.

– Jasmin on ruokatoimittaja, joten mökille tullessaan hän usein kokeilee uusia reseptejä meidän iloksemme, Juha kertoo.

Keittiössä touhutaan kuitenkin useimmiten yhdessä. Miesväen vastuulla on rosvopaistin valmistus kuopassa. Juha varaa lihojen kypsentämiselle aikaa kahdeksan tuntia. Onneksi mökillä ei ole koskaan kiire.

– Muuten ruoka valmistuu hetkessä isolla porukalla. Tähän hetkeen kuuluu usein myös samppanja, sillä hyvässä seurassa voi aina kilistellä laseja, Sari kertoo.

Päämökin remontista pariskunta selvisi maalaamisella, sillä rakenteisiin ei tarvinnut tehdä muutoksia. Suunnitelmissa on vielä oleskelutilan lattian maalaaminen valkoiseksi. Keittiöön on myös luvassa muutosten tuulia. Kalustevalinnatkin on tehty.

– Olen ihastunut kalkkimaaliin, joka peittää kattojen kellastuneen sävyn yhdellä kerralla. Samalla se häivyttää pienet virheet ja epätasaisuudet, Sari kertoo.

– Mutta lattiaa ei maalata kalkkimaalilla. Siihen hankitaan jotain muuta, Juha sanoo.

Mökki on kalustettu huutokaupoista hankituilla aarteilla, joiden kunnostukseen ovat osallistuneet kaikki. Jasmin on kohentanut oleskelutilan kaapin. Monta pintakäsittelyä vaatinut helmi on ensin maalattu, sitten kulutettu vanhan näköiseksi ja sen jälkeen vielä lakattu.

– Mökkityyliin sopivat vanhat kalusteet. Ne on helppo nivoa maalin avulla toisiinsa sopiviksi, Sari vinkkaa.

– Jättimäinen keittiökaappi on huudettu huutokaupasta. Hetken epäilin, mahtuuko se edes ulko-ovesta sisälle saakka, Juha kertoo.

Mökkitunnelma syntyy jo aamulla, kun kahvivesi haetaan kaivosta. Aamupala syödään vasta metsään tehdyn lenkin päätteeksi. Metsissä samoillaan kumpparit jalassa ja kori mukana. Hyvällä tuurilla voi nähdä joutsenia ja kuikkia rannan tuntumassa.

– Paras hetki on kuitenkin saunominen. Veden ja kiukaan lämpenemistä odotellessa voi mielen nollata ihan täydellisesti, Juha kertoo.

Kun ilta laskeutuu, lepakot heräilevät koloistaan lentelemään. Mökkeilijät eivät niitä pelkää, sillä nahkasiipisten läsnäolo kertoo puhtaasta ilmasta. Mökin sisälle pyrkineen käärmeenkin Sari ohjasi lempeästi takaisin ulos. Lopputulos oli, että kiemurtelija pyrki takaisin.