Sisustusliike Zarron omistaja Irene Lemmetti-Haaranen on sisustanut suomalaisten koteja jo 34 vuoden ajan. Helsingissä Fredrikinkadulla sijaitseva liike on yksi kaupungin vanhimmista yhä perheomistuksessa olevista sisustukseen keskittyneistä kaupoista, jossa asioidaan jo kolmannessa sukupolvessa.

Kun Irene ja hänen valokuvaajapuolisonsa Pasi Haaranen suunnittelivat Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevan uuden kotinsa remonttia ja sisustusta, heille oli erityisen tärkeää, että lopputulos tukee vuonna 1900 valmistuneen ja 1930-luvulla lopullisen ulkomuotonsa saaneen rakennuksen arkkitehtuuria. Kodin ostopäätökseen vaikuttivat yhdistetyn olohuone-keittiötilan alkuperäiset, näyttävät pylväät, jotka lopulta sanelivat koko sisustuksen tyylin. 98 neliön asunto sijaitsee arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemassa talossa.

Irenen toivomuksesta kodin sisustuksessa yhdistyvät antiikki, design, kitsch ja taide. Koti ei saanut missään nimessä näyttää siltä, että sen kaikki kalusteet on kannettu uutena suoraan huonekaluliikkeestä.

Uuden kodin remontti kesti noin vuoden, ja saman verran Irenellä meni aikaa hankkia kotiin kaikki kalusteet. Koluttua tuli niin huutokaupat, liikkeet kuin varastot. Vanhasta kodista otettiin mukaan ainoastaan makuuhuoneen sänky ja yöpöydät.

”Lähdin nuorena Laitilasta kesätöihin Tukholmaan, jossa viihdyin erinomaisesti. Ymmärsin kuitenkin nopeasti, että en tulisi koskaan kotiutumaan sinne, joten palasin Suomeen ja asetuin Helsinkiin.

Työskentelin muun muassa Mic Macissa ja mallitoimisto Paparazzissa ja iltaisin sukelsin Helsingin yöhön. Yöelämä 80-luvun Helsingissä oli vilkasta, ja näyttävät asut olivat silloin tärkeässä roolissa. Rocktailsiin, Adloniin, Rose Roomiin, Café Metropoliin ja Café Berliiniin ilmestyttiin mitä ihmeellisimmissä luomuksissa.

Rakastan yhä vaatteita ja pukeutumista. Näin kuitenkin jo lapsena, kuinka suhdanneherkkää vaateliikkeen pitäminen on, sillä äidilläni oli Laitilassa lastenvaateliike, jota hän veti eläköitymiseensä asti. Muistan ne huolet, joita esimerkiksi leudot talvet ja myymättä jääneet toppa-asut aiheuttivat.

Sisustusliike ei ole sidoksissa sesonkeihin eikä vuodenaikoihin, ja siksi se oli mielestäni turvallisempi vaihtoehto.”

”Yksi heikkouksistani ovat Eiffel-tornin miniatyyrit. Niiden kokoelma karttuu jokaisella Pariisin-matkalla. Myös mieltymykseni aasialaiseen estetiikkaan näkyy tässä kodissa. Japanilainen 1900-luvun alun lehtikullattu sermi löytyi huutokaupasta, josta huusin sen niin korkeaan hintaan, että hirvitti. Piilotin sen useaksi kuukaudeksi varastoon. Sitten vielä huomasin, ettei se sovi olohuoneeseen, johon olin sen ajatellut sijoittaa, koska se vei näyttävyydessään kaiken huomion. Mutta sängynpäätynä se toimi lopulta loistavasti!

Halusin uuteen kotiin ainoastaan maanläheisiä sävyjä. Tarkoituksena oli jopa maalata seinät toffeen eri sävyillä, mutta se osoittautui lopulta liian tummaksi vaihtoehdoksi. Onneksi veljeni Juhani Lemmetti, jonka nimeä kantaa Galleria Lemmetti Yrjönkadulla, löysi varastostaan Fritz Hansenin Swan-tuolin, jonka hän päällysti minulle toffeenvärisellä nahalla. Se oli niin ikään ollut toivomuslistallani.

Olin myös tarkka uuteen kotiin päätyvän taiteen sävyistä. Otin mukaan ainoastaan ne teokset, jotka sopivat värikarttaan. Loput veimme varastoon. Yhtenäisen olohuone-keittiötilan kaksi suurta teosta keskustelevat keskenään. Ne ovat Marjatta Tapiolan ja Outi Pienimäen.”

”Tyttäreni Alexa Dagmar on suurin inspiraationi. Saan häneltä hyviä vinkkejä, ja viestittelemme yötä myöten. Alexan pitää kiireisenä oma vaatemerkki Almada Label.

Teen säännöllisesti inspiraatiomatkoja lempikaupunkeihini Kööpenhaminaan, Milanoon ja Pariisiin. Kööpenhaminassa käyn aina muun muassa Gubin ja Menun showroomeilla sekä sisustusliike Studio Oliver Gustavissa. Pariisissa piipahdan usein Arabimaailman instituutissa ja käyn innolla läpi Rue Saint-Honorén kaupat. Milanossa tulee aina käytyä 10 Corso Como Concept Storessa, jonka vakioasiakas olen ollut sen alkuajoista asti. Hotellimajoituksessa suosin aina hieman kulahtaneita, menneen ajan loistoa edustavia majoituksia. Rakastan kulahtanutta luksusta!”

”Kun hankin aikoinaan ensimmäisen oman asuntoni, sisustaminen osoittautui haastavaksi, sillä kaupungista ei löytynyt yhtään kauppaa, jonka tarjonnasta olisin ollut kiinnostunut. Siitä poiki idea perustaa oma sisustusliike.

Nimi Zarro on yhdistelmä Pariisin Les Hallesissa silloin sijainneesta buutsikaupasta Charrosta ja supersankari Zorrosta. Alkuaikoina keskityimme pienten sisustuselementtien myyntiin. Olin muun muassa ensimmäinen Dualitin, Kitchen Aidin ja Pavonin maahantuoja ja myyjä. Mieltymykseni kromiin ja art decoon jäi harvalta huomaamatta. Sisustuksessa suosin nykyisin kromin ja kullan sekoitusta

Nykyään keskitymme lähinnä huonekalujen, mattojen ja valaisimien myyntiin. Tyttäreni Alexan aloitteesta tilasimme liikkeeseen ensimmäisen sohvan. Pelkäsin silloin, ettei se mahdu meidän pieneen tilaan, mutta Alexa piti päänsä, ja olemme myyneet huonekaluja siitä asti.

Suosin yhteistyötä perheyritysten kanssa, sillä niillä on samat arvot ja tavat toimia kuin itselläni. Etsin aktiivisesti uusia mielenkiintoisia merkkejä, joilla ei vielä välttämättä ole nettikauppaa. Se on nykypäivänä henkilökohtaisen palvelun lisäksi kivijalkakaupan elinehto.”

”Valaisimet ovat tärkeä osa sisustusta. On erittäin haastavaa tehdä valaisinvalintoja ilman, että näkee, miten ne valaisevat halutun tilan. Otan aina haasteen innolla vastaan. On inspiroivaa etsiä asiakkaille eri ratkaisuja, ja siinä onnistuminen on todella palkitsevaa.

Meidän kylpyhuoneeseemme valitsin Schwungin Oslo Triple -seinävalaisimet, jotka eivät ole perinteisiä kylpyhuonevalaisimia. Olohuoneeseen taas halusin ehdottomasti ainoastaan yhden kattovalaisimen, vaikka sinne olisi koon puolesta sopinut useampikin. Valaisimeksi valikoitui viisijalkainen hämähäkki eli Serge Mouillen 1953 suunnittelema Applique Araignée 5 Bras. Tv-huoneen tunnelmavalaistuksesta vastaa Flosin 60-luvun klassikko Viscontea, jonka ovat suunnitelleet veljekset Achille ja Pier Giacomo Gastiglioni, ja makuuhuoneeseen valitsin Eichholtzin Vermier-kattokruunun.”