Rakenna ja remontoi

Ilmainen aurinkoenergia tuottaa nyt parhaiten lämpöä kotiisi

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ:
Kone-Glans Oy

Ilmainen aurinkoenergia tuottaa nyt parhaiten lämpöä kotiisi

Aurinkoenergian tuotto kasvaa nyt nopeasti sitä mukaa kun päivä pitenee. Aurinkokeräimen avulla voit lämmittää kotisi käyttöveden tai esimerkiksi pesutilojen lattiat.
Kuvat valmistajat

Kevätaurinko lämmittää jo tuntuvasti poskia, ja samalla alkaa aurinkoenergian paras hyötykausi kodin lämmityksessä. Auringon tuottamaa energiaa voit hyödyntää passiivisesti esimerkiksi suurten ikkunapintojen avulla, mutta aurinkokeräimillä voit kattaa osan omakotitalon lämmityksestä.

Näin maaliskuussa auringon ilmainen hyöty konkretisoituu nopeimmin, kun päivä pitenee vauhdilla – Helsingissä yli puolella tunnilla viikossa, Oulussa lähes tunnilla ja Utsjoella jo hiukan yli tunnilla viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää Helsingin korkeudella noin 6 minuuttia vuorokaudessa.

Aurinkokeräimillä voidaan kattaa pientalon lämpimän käyttöveden tarve jopa helmikuusta lokakuuhun. Ilmaista aurinkoenergiaa tuottavat aurinkokeräimet sopivat erityisesti koteihin, joissa on käyttöveden kulutus on suurta tai joiden päälämmönlähteenä on vesikiertoinen lämmitys.

Aurinkokeräin voi lämmittää käyttöveden

Aurinkoenergian aktiivinen hyödyntäminen tapahtuu aurinkokeräimien avulla, jotka muuttavat auringon tuottaman säteilyn lämpöenergiaksi. Lämpö varastoidaan käyttövesivaraajaan tai hybridijärjestelmissä suurempiin varaajiin. Tavallisesti aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä.

Lämmön siirto tapahtuu useimmiten lämmönsiirtonesteen avulla, joka koostuu vedestä ja jäätymisen estävästä propyleeni- tai etyleeniglykolista. Nestekeräin muuttaa auringonsäteilyn keräimen sisällä kulkevan lämmönsiirtonesteen lämpöenergiaksi.

Aurinkokeräinjärjestelmä koostuu keräimestä, pumpusta ja varaajasta.

Neste kuljettaa lämpöenergian joko suoraan käyttökohteeseen tai varaajaan. Varaajasta lämpöenergiaa voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen ja myös tilojen lämmitykseen, jos rakennuksessa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Nestekeräimet voidaan edelleen jakaa taso- ja tyhjiöputkikeräimiin.

Valitse aurinkeräimelle mahdollisimman avoin paikka

Mitä enemmän auringonsäteilyä keräimeen osuu, sitä enemmän hyötyä siitä voi saada. Aurinkoenergiajärjestelmästä saatavaan energian määrään vaikuttaa kuitenkin moni asia: aurinkokeräimen katteen eli lasin ominaisuudet, lämmöneristys ja tiiviys, lämmönsiirtoaineen ominaisuudet, keräimen käyttölämpötila ja sen etäisyys varaajaan. Myös ulkolämpötilalla ja tuulisuudella sekä keräimen suuntauksella ja kaltevuudella on suuri merkitys hyötyyn. Esimerkiksi keräintä varjostava puu heikentää sen tehoa.

Kone-Glansin aurinkokeräimien teknologia perustuu tyhjiöputkien sisällä olevaan ns. heat-pipe lämpöputkeen.

Vuositasolla energiantuottoa mitataan kilowattitunteina (kWh/a). Jos lämpötilaa ei tarvitse nostaa varaajassa korkealle, myös keräimeen tuleva neste voi olla viileämpää ja tällöin lämmöntuotto tehostuu – eli hyötysuhde on parempi. Paras hyöty keräimistä saadaan silloin, kun tuotettava lämpötila on suhteellisen matala, esimerkiksi lattialämmitystiloissa.

Aurinkolämpöjärjestelmä soveltuu hyvin osaksi muuta lämmitysjärjestelmää niin sanottuna hybridijärjestelmänä, jolloin aurinkolämmöllä korvataan ostoenergiaa tai varastoidaan lämpöä.

Auringolla lämmitetään tavallisimmin käyttövettä, mutta sillä voi lämmittää myös ympäri vuoden matalalämpöisen lämmönjaon piirissä olevia tiloja, kuten pesutilojen lattialämmitystä. Aurinkolämpö voidaan liittää myös muihin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin.

Aurinkopaneeli tuottaa sähköä esimerkiksi mökin sähkölaitteisiin

Auringon lämpö kerätään talteen aurinkokeräimillä, mutta aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Oikein suunnatut aurinkopaneelit kattavat parhaimmillaan 30 % vuotuisesta sähkönkulutuksesta, mikä tarkoittaa saman verran pienempää sähkölaskua. Kesä–heinäkuun aikana aurinkopaneelien tuotto jopa ylittää kulutuksen, ja ylimääräisen sähkön voi myydä takaisin sähköverkkoon.

Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä.

Aurinkopaneelin avulla voi tuottaa sähkö esimerkiksi mökin sähkölaitteisiin.

Aurinkopaneelien sijoittelu ja kallistuskulma vaikuttavat niille tulevan kokonaissäteilyn määrään. Esimerkiksi lumesta, kiiltävistä kattopinnoista ja vedestä heijastuva säteily voi lisätä kallistetuille paneeleille tulevaa kokonaissäteilyä hetkellisesti jopa yli 20 prosenttia.

Ilmatieteen laitos on laatinut nykyilmaston tyypillisiä sääoloja kuvaavia testivuosia energialaskelmia varten. Eteläisimmässä Suomessa kokonaissäteilyenergian määrä vaakatasolle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m² vuodessa, Keski-Suomessa määrä on noin 890 kWh/m² ja Pohjois-Suomessa noin 790 kWh/m².

Faktaa aurinkolämmöstä ja aurinkosähköstä:

Aurinkolämpö on auringonsäteilystä tuotettua lämpöä. Tavallisimmat tekniikat Suomessa ovat tasokeräimet ja tyhjiöputkikeräimet.

Aurinkokeräin ottaa talteen auringon säteilyenergiaa ja muuttaa sen lämmöksi. Keräimestä lämpö siirtyy eteenpäin lämmönsiirtoaineen avulla. Keräinten avulla voidaan lämmittää esimerkiksi omakotitalon käyttövettä.

Aurinkosähkö on auringonsäteilystä tuotettua sähköä, joka tuotetaan tavallisesti aurinkokennojen avulla. Aurinkosähkö sopii esimerkiksi sähkölinjojen ulottumattomissa olevalle mökille käyttösähkön tuotantoon.

Aurinkokenno on laite, joka muuttaa auringonsäteilyä sähköksi (tasavirraksi) valosähköisen ilmiön avulla.

Aurinkopaneeli on useista sarjaan ja rinnan kytketyistä aurinkokennoista koostuva sähköntuotantolaite. Lähde: Motiva

Kaupallinen yhteistyö: Kone-Glans Oy

Kone-Glans on Salossa toimiva verkkokauppa, joka on tuonut maahan jo yli 60 vuoden ajan pääasiassa piha- ja puutarhakoneita.

Lue lisää:

Hanki tästä aurinkokeräin!

Kiinnostuitko aurinkopaneeleista mökille tai asuntoautoon? Katso lisää tästä!

Julkaistu: 5.3.2018