Meidän Talo

”Olihan se vähän pelotonta ja naiivia ostaa vanha tila” – hirsitalon remontti oli seitsemän vuoden urakka


Lähes 100-vuotias hirsitalo heräsi kukoistukseensa vuosien remontin jälkeen. Omistajien kädenjälki näkyy joka huoneessa. Eeva ja Aki juhlistivat jokaista valmista huonetta samppanjalla ja hetken levolla. ”Jos olisimme ymmärtäneet työmäärän etukäteen, olisi saattanut jäädä tekemättä.”
Kuvat Johanna Karttunen

Kun Eeva ja Aki ryhtyivät yhdeksän vuotta sitten etsimään loppuelämänsä kotia, alkoi kärsivällinen taival. Eeva asui Helsingissä ja Aki Oulussa. Pari katseli aluksi yhteistä kotia Tampereen seudulta, mutta suuntasi etsintänsä laajemmalle alueelle, kun mieleistä taloa ei löytynyt. Molemmilla oli kaipuu maaseudulle. Unelmana oli löytää pieni maatila ja vanha hirsitalo sopivan matkan päästä Helsingistä.

Eevan ja Akin kärsivällisyys palkittiin muutaman vuoden etsimisen jälkeen, kun he ajoivat ison punaisen hirsitalon pihaan Itä-Uudellamaalla. Metsään rajoittuva tontti ja vanha pihapiiri navettoineen ja saunoineen hurmasi pariskunnan ensi silmäyksellä. Vuonna 1925 rakennettu kaksikerroksinen talo oli asumiskunnossa, mutta vuosien saatossa sen pintoja oli kuorrutettu kuitulevyllä, haltexilla, lastulevyllä ja monilla tapettikerroksilla. Viimeiset remontit oli tehty 1970-luvulla omistajasuvun toisen sukupolven asuessa talossa.

Modernit kaapistot ja kaunis vanha hirsiseinä muodostavat tyylikkään kokonaisuuden. Keittiöön saatiin lisää luonnonvaloa, kun portaikon alla ollut ikkunallinen ruokakomero purettiin ja tila yhdistettiin keittiöön. Vanha lankkulattia kunnostettiin ja maalattiin harmaaksi. Valaisin on Artekin A110.
Pitkä remonttiurakka päättyi keittiöön, joka valmistui kesällä 2017.
Muurari Harri Kokkomäki toteutti kauniin leivinuunin Eevan suunnitelmien mukaan. Uunin lämmöstä nostetaan usein pöytään Eevan äidin oppien avulla valmistettuja ohrarieskoja.

Eeva ja Aki halusivat kunnostaa kodistaan omannäköisen, mutta päättivät tehdä sen pala kerrallaan siellä asuen. Niinpä muuttopäivänä olikin sumplimista, minne kaikki huonekalut sijoitettaisiin. Edelliset asukkaat olivat jättäneet paljon kalusteita ja kahdelle muuttokuormalle, Oulun ja Helsingin, oli raivattava tilaa. Tavaraa oli valtavasti. Kolmen asunnon huonekaluista he valitsivat taloon sopivimmat. Moni talon peruja oleva vanha huonekalu sai jäädä pienen puunauksen jälkeen.

Pariskunnan remonttifilosofian pohjana oli kärsivällisyys. Heidän mielestään ihmisen pitää tuntea itsensä ryhtyessään näin suureen ja pitkäkestoiseen projektiin. Eeva ja Akikin joutuivat pohtimaan, kuinka hyvin he sietävät keskeneräisyyttä.

– Ennen lasten syntymää keskeneräisyys ei vaivannut meitä kuin hetkittäin. Yhden lapsen kanssa vielä selvisimme jotenkuten. Keittiöremontti vauvan ja 3-vuotiaan kanssa olikin sitten jo hankalampaa, pari muistelee aikaa, jolloin he olivat paljon kotona.

Eeva suunnitteli keittiön, joka koottiin Puustellin kalusteista. Suuren ruokapöydän ääreen mahtuu monta ruokailijaa nauttimaan kauden herkuista. Kurpitsat ovat oman kasvimaan satoa. Pöytä Ikea, tuolit Artek ja valaisin House Doctor.

Ennen remontin aloittamista Eeva ja Aki perehtyivät huolellisesti vanhojen talojen kunnostamiseen. Kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta näin suuresta urakasta. Paklaus ja maalaus olivat kylläkin tuttuja juttuja. Uskallus ja rohkeus tehdä itse juontaa molemmilla lapsuudesta, jolloin kädentaitoja harjoiteltiin muun muassa sitomalla perhoja, korjaamalla polkupyöriä ja tekemällä heinätöitä.

Eeva ja Aki eivät halunneet haukata remontissa liian isoa palaa kerrallaan. Heillä oli alusta alkaen selkeä suunnitelma kunnostaa talo huone huoneelta. Kaiken lähtökohtana oli hyvä suunnittelu, perinnerakentamisen kunnioittaminen ja erilaisten vaihtoehtojen makustelu.

– Asu vuosi ennen kuin teet mitään. Seuraa, miten käytät eri tiloja ja mitä niiltä toivot. Vanhasta talosta ei voi ikinä tietää, mitä rakenteista paljastuu, ennen kuin päältä on purettu kaikki, Aki sanoo.

Eeva ja Aki tekivät niin kuin opettavatkin yhtä välttämätöntä poikkeusta lukuun ottamatta.

– Aloitimme talon kunnostamisen heti räväkästi. Muutaman viikon päästä kaupoista ja muutosta teimme jo kylpyhuoneremonttia. Se johtui siitä, että vanhan kylpyhuoneen vesieristys oli luultavasti 1960-luvulta, emmekä halunneet aiheuttaa mitään vahinkoa vedenkäytöllämme, Aki kertoo.

Tämän jälkeen pari piti melkein vuoden mittaisen tuumaustauon ennen seuraavaa remonttia.

Olohuoneen sisustus syntyi talokaupan mukana tulleen sohvaryhmän ympärille. Eevan isä nikkaroi Marimekon ystävämyynnistä löytyneelle kankaalle kehikon. Sohvakalusto on talon peruja ja se päällystettiin uudelleen. Matto on Molla Millsin.
Avaraan olohuoneeseen pääsee paljon valoa. Orkideat ovat puhjenneet täällä uuteen kukoistukseen. Vanha vahvistin ja kaiuttimet ovat talon peruja.
Olohuone remontin keskellä.
Pariskunta halusi erottaa olohuoneen television katselusta. Aki soittaa kitaraa, ja Eeva on alkanut opetella ukulelen soittoa.

Suunnittelutyön lisäksi Eeva ja Aki tekivät suuren osan remonttitöistä itse, vaikka he saivatkin talkooapua lähipiiristä esimerkiksi maalaamiseen ja purkutöihin. Tietyt asiat jouduttiin tekemään yöaikaan, kun lapset nukkuivat. Ammattipuna ovat olleet sähkömies, putkimies, muurari ja paikoin kirvesmies. Pariskunta oppi urakan keskellä antamaan arvoa myös omalle ajalle.

– Joskus pitää ymmärtää maksaa työvoimasta, jotta perheonni säilyy. Itse tekemällä säästää usein rahaa, mutta ei aikaa, voimia ja hermoja, Aki sanoo.

Eeva paljastaa, että hänen luonnosvihkonsa toimi onnellisen remonttiparisuhteen kulmakivenä.

– Tein jokaisesta huoneesta tarkat suunnitelmat vihkooni. Kun piirtää toiveensa ja kuvitelmansa paperille, on ne helpompi ”myydä” toiselle. Suunnitelmista on silloin myös helpompi keskustella. Aki on tunnustanut minulle, ettei olisi pystynyt osallistumaan suunnitteluun tai näkemään tilaa valmiina ilman tuherruksiani, Eeva kertoo.

Luonnosvihkossa on myös tarkat piirrokset leivinuunista, jonka mukaan muurari rakensi sen. Nyt rieskat, pizzat ja oman maan juureksista tehdyt padat valmistuvat keittiön leivinuunissa.

– Rakkaimpia lapsuusmuistojani on ohrarieskojen leipominen Tyyne-mummoni kanssa, Eeva kertoo.

Halkovajassa ei tarvitse juosta yhtenään, kun klapiteline on riittävän suuri.
Kun perheellä on vapaa-aikaa, he käpertyvät sohvalle rentoutumaan. Tv-huoneen lipasto jäi Eevalle ja Akille vanhoilta asukkailta. Keltaiset Livalin valaisimet ovat Eevan lapsuuden mökiltä. Molla Millsin matto kokoaa hienosti yhteen uudet ja vanhat kalusteet.
Työhuoneessa ei tarvitse vuorotella, kun tilaa on molemmille.

Uunin rakentamista helpotti se, että perustukset ja hormi olivat valmiina. Talon tulisijat oli purettu aikanaan, mutta Eeva ja Aki ovat muurauttaneet leivinuunin lisäksi varaavan takan tv-huoneeseen.

– Käytimme osan häälahjarahoista takkaan, Aki täsmentää.

Tulisijojen lisäksi talossa on öljylämmitys vesikiertopattereilla ja ilmalämpöpumppu. Eteisessä ja kosteissa tiloissa on sähköinen lattialämmitys.

Remontin alkaessa Eeva ja Aki raivasivat itselleen makuuhuoneen alakerrasta. Kun ensimmäinen kunnostettu huone oli valmis, antoi se lisää motivaatiota siirtyä seuraavan remontoitavan huoneen kimppuun. Jokaisen valmiin huoneen jälkeen pariskunta poksautti samppanjapullon auki ja juhlisti edistymistään. Sitten he lepäsivät hetken.

Alakerran makuuhuoneeseen voi hipsiä päiväunille. Naulakko on löytö designmessuilta.
Vanhempien makuuhuoneen yöpöytinä ovat vanhan talonpoikaiskaapin yläkaapit. Valaisimet ovat Livalin.
Seitsemän remonttivuoden aikana Eevan luonnoskirja täyttyi piirroksista ja ideoista.

Arki vanhassa hirsitalossa on ollut paljon muutakin kuin remontin suunnittelua ja paikkojen kunnostamista. Pari on avioitunut ja järjestänyt hääjuhlat, Eeva on viimeistellyt yliopisto-opintonsa ja perhekin on kasvanut kahdella lapsella. Eeva ja Aki ovat nauttineet siitä, että vapaa-ajalla on ollut mielekästä tekemistä.

Vanhan hirsitalon arkkitehtoniset yksityiskohdat ovat olleet Eevalle ja Akille tavaraa tärkeämpiä. Levyjen alta paljastuneet vanhat hirret saivat jäädä esiin. Osan he tosin maalasivat valkoiseksi. Lautalattiat saivat pintaansa raikkaan vaaleanharmaan sävyn.

Talon yläkerrassa kunnostettiin vanhempien makuuhuone, työhuone ja toisen lapsen pikkuhuone. Perheen kasvettua Eeva ja Aki tekivät vielä toisen pienen lastenhuoneen rakentamattomaan tilaan. Koko yläkerta lisäeristettiin, mutta talon vanhoja ikkunoita pari ei halunnut vaihtaa. Eeva ja Aki tutkivat asiaa ja totesivat, että vanha talo vaatii harvat ikkunansa, jotta se saa hengittää.

Olihan se vähän pelotonta ja naiivia ostaa vanha tila.

Pitkä urakka huipentui keittiöremonttiin, joka valmistui kesällä 2017. Eeva haaveili aluksi suuresta saarekkeesta, mutta luopui lopulta ajatuksesta. Nyt kodin sydämessä on valtava pöytä, jonka ääreen mahtuu 12 ruokailijaa. Yläkertaan menevien portaiden alla oli ennen ikkunallinen viileä ruokakomero. Tila liitettiin remontissa keittiöön, ja nyt ikkuna valaisee huoneen päätyä. Perhe nauttii rennosta ruoanlaitosta, jonka uusi, käytännöllinen ja avara keittiö nyt mahdollistaa.

Seitsemän vuoden – ja muutaman samppanjapullon – jälkeen, koti alkaa olla valmis. Ulkona kukoistaa kasvimaa, jossa kasvaa juureksia, lehtikaalia, yrttejä ja mangoldia. Pihanuotiolla paistetaan makkaraa ja vaahtokarkkeja. Seuraava projekti taitaa olla navetan tyhjentäminen lasten vaarin kanssa.

– Olihan se vähän pelotonta ja naiivia ostaa vanha tila. Jos olisin ymmärtänyt ennen aloittamista sen työmäärän, jota tämä projekti vaati, olisi se saattanut jäädä tekemättä. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Tekemällä oppii ja ripaus hulluutta pitää olla, Aki summaa.

Eeva teki tarkat suunnitelmat jokaisesta huoneesta ennen kuin ne joutuivat remontin alle. Piirustusten avulla oli helppo esittää omat ideansa kumppanille ja keskustella niistä niin, että molemmat ymmärsivät asian samalla tavalla. Pari vitsaileekin, että Eevan luonnoskirja saattoi olla onnellisen remonttiparisuhteen perusta.
Remontin aikana piha oli kukkurallaan rakennusjätettä.
Eeva ja Aki ihastuivat pihapiirin vanhoihin puihin. Metsään rajoittuvalla tontilla on myös navetta, liiteri ja saunarakennus. Remontti jatkuukin pian piharakennuksissa.
Julkaistu: 9.5.2019