Merenrantatalo vei jalat alta – Heidi ja Markku myivät kaiken entisen ja houkuttelivat Heidin äidinkin mukaansa maalle
Heidin ja Markun mökkeily vaihtui vakituiseen asumiseen tutulla seudulla Bromarvissa, kun vastaan tuli unelmien talo. ”Nyt myydään ihan kaikki, mitä omistetaan”, Markku tuumasi jo ensimmäisessä näytössä.
Tämä seutu Bromarvissa on Heidi Lindholmille tuttu jo lapsuudesta, jolloin hän vietti kaikki kesälomat perheensä kanssa meren äärellä. Myöhemmin Heidi ja hänen miehensä Markku Nousiainen mökkeilivät kesät samalla seudulla, mutta joka sunnuntai, kun piti lähteä takaisin kotiin Espooseen, oli yhtä hankalaa lähteä. Yhteisestä päätöksestä he ryhtyivät seuraamaan seudun myyntiin tulevia loma-asuntoja. Ajatuksena oli löytää paikka, joka voisi olla heidän toinen kotinsa ja jossa olisi luonto lähellä.
Vuonna 2015 ilmestyi myyntiin tämä vuonna 1937 rakennettu Metsäntutkimuslaitoksen hirsitalo, jonka suuri tontti ulottui rantaan asti.
Koti: Vuonna 1937 rakennettu hirsitalo Raaseporiin kuuluvassa Bromarvissa, oh + rt + mh + th + keittiö + lasiveranta sekä kaksio talon yläkerrassa, noin 280 m².
Täällä asuvat: Sisustussuunnittelija ja Sisustusakatemian koulutusjohtaja Heidi Lindholm, 57, ja Markku Nousiainen, 57, sekä koirat Emma ja Manu. Yläkertaa asuttaa Heidin äiti Ros-Marie Lindholm, 79.
Seuraa somessa: @villasol.interior
Merinäkymä hivelee vieläkin, vaikka Heidi ja Markus ovat asuneet talossa pian kymmenen vuotta. Päätös muuttaa tänne tuntuu edelleen oikealta.
Sisäänkäynnin vieressä katoksen alla on pihakeinu, joka on pihan paras loikoilupaikka. Toisinaan pieni lepotauko lounaan jälkeen saattaa livahtaa päiväunien pituiseksi.
”Alkuun äitini auttoi meitä talo- ja koiravahtina, ja nyt me voimme olla äidille avuksi.”
Heidin äiti Ros-Marie muutti mukana mukana maalle, kun pariskunta tarvitsi apua koirien hoidossa. Nyt apua tarjotaan äidille. Lähellä asuminen tuo turvallisuuden tuntua kaikille.
Oliko se rakkautta ensi silmäyksellä?
Meillä kävi mukava tuuri heti alkuun. Kiinteistönvälittäjä oli meille entuudestaan puolituttu ja luotti kohteen meille niin, että pääsimme tutustumaan taloon kahdestaan. Meillähän meni siinä ainakin kolme tuntia, kun kiersimme ja katselimme. Samalla kai rakastuimmekin tähän taloon. Tässä paikassa oli kaikki se, josta olimme aina haaveilleet – ja hieman enemmänkin. Lähin naapuri on yli kilometrin päässä, ja taloa ympäröi mielettömän kaunis luonto. Markku tuumasikin jo silloin: ”Nyt myydään ihan kaikki, mitä omistetaan”. Hänkin oli heti hurmaantunut tähän paikkaan. Minä taas aloin suunnitella remontteja päässäni. Tässä talossa oli tilaa haaveille.
Eteiseen on asennettu Tarkettin kuviollinen muovimatto. Se on kahden koiran kanssa huoleton. Kenkähyllyt ovat aitan laarilautoja, ja naulakko on lähes alkuperäisellä paikallaan. Vanha Billnäsin puusohva on löytynyt kirpputorilta.
Molemmat keräävät kesähattuja. Mutta ne tulee aina myös käyttöön. Pihalla ollaan todella paljon kesäaikaan ja naulakosta napataan hattu lähtiessä. Markku ostelee hattuja myös matkoiltaan kuin matkamuistoiksi. Näitä on talossa jo kymmeniä.
Keittiö on remontin jälkeen jo kertaalleen päivitetty. Viimeksi ikkunan molemmin puolin tulivat aamiaiskaapit. Heidi piirsi keittiön, ja sen toimitti heille Mellano. Kaappien sävy on Mellanon Savi, mikä on Tikkurilan Pro Grey -kartan sävy 1916. Sillä maalautettiin myös vanhojen laatikostojen etusarjat.
Kannu ja lasit ovat kirppislöytöjä. Heidi on keräillyt jo vuosia Nanny Stillin Grappo-sarjan laseja.
Keittiön hyllyt on valmistettu piha-aitasta puretun laarin laudoista. Ne pestiin hyvin ja käsiteltiin ruskeaksi. Tähän ne sopivat kauniisti tumman nuppinaulakon ylle. Allas on Franken, ja hana löytyi Tapwellin valikoimista.
Hyasintti-tapetti sopii vanhaan taloon. Keraaminen taso ja tausta ovat huolettomia materiaaleja. Keittiön lattia on Wicandersin hydrokorkkia, joka on osoittautunut mainioksi materiaaliksi koirakodissa.
Teittekö tarjouksen heti?
Talo oli paljon kalliimpi kuin mihin olimme mielessämme varautuneet. Meidän oli todellakin tehtävä se, mitä Markku tuumasi. Ynnäsimme hetken ja teimme tarjouksen hyvin pian. Pistimme Espoon-talon myyntiin ja houkuttelimme tähän muuttoon vielä mukaan eläkeikäisen äitini Espoosta. Me tarvitsimme apua koirien hoidossa, koska olimme paljon poissa kotoa.
Olohuoneessa on Ikean Ektorp-sohva ja -nojatuoli sekä pihakirppikseltä löytynyt sohvapöytä. Kattovalaisin löytyi Tukholman-matkalta. Ikkunoista tehdyn kaapin päällä on Tynellin pöytävalaisin, joka löytyi kirpparilta vain 30 eurolla.
Ruokasalissa on suuri pöytä, jonka ääressä viihdytään tunteja, kun tulee vieraita. Pöydällä on yksi Heidin hankkimista Chamoisin pöytäliinoista. Matto löytyi Rugvistasta. Majolikaposliininen kattokruunu on Heidin mummin lapsuudenkodista. Salin katossa se on nyt arvoisellaan paikalla.
Asutteko te täällä nyt yhä kolmestaan kera koirien?
Äidillä on yläkerrassa oma kotinsa, ja me asutamme alakertaa. Alkuun äitini auttoi meitä talo- ja koiravahtina, ja nyt me voimme olla äidille avuksi. Asiat kai menevät niin kuin ne on tarkoitettu, ja talohan olisi kahdelle turhan suuri. Aikoinaan yläkerrassa on majoitettu metsätyömiehiä ja alakerrassa on ollut Metsäntutkimuslaitoksen toimisto ja edustustilat.
Markku ja Heidi teettivät taloon laajennusosan, jossa voi nauttia merimaisemasta. Makuuhuoneen ja olohuoneen kylkeen oviaukolla yhdistetty veranta on nimetty leikkisästi Punssiverannaksi.
Ruokasalin nurkassa olevan, talon irtaimistoon kuuluneen kulmakaapin Heidi käsitteli kalkkimaalilla vaaleanpunaiseksi. Rinnalla on kirpputorilta löytynyt tuoli, jonka Heidi on maalannut ja Design West verhoillut.
Vaatiko talo remonttia ennen kuin muutitte tänne?
Talo oli asuttavassa kunnossa heti. Täällä oli myös valtavasti kalusteita, jotka kuuluivat kauppaan. Päätimme, että meidän on helpompi asua täällä ja remontoida tiloja hiljalleen, huone kerrallaan. Ensimmäisenä remontoimme keittiön ja siitä lähtien olemme remontoineet yläkertaa vaille kohta koko talon.
Kirjoituspöytä oli yksi talossa olleista kalusteista. Pöydän päällä on Krista Keltasen valokuva pariskunnasta rantakujan lumisessa maisemassa. Myös makuuhuoneen opaalilasinen valaisin oli talossa jo ennen heitä.
Talo on rakennettu kauttaaltaan hirrestä. Kuulopuheiden mukaan talon hirret on aikoinaan tuotu jostain saaresta. Niiden kitukasvuinen ja tiivis rakenne on paikoitellen niin kovaa, ettei siihen meinaa saada naulaa uppoamaan. Makuuhuoneessa oli mahdollisesti ollut joskus aiemmin pinkopahvitus, mutta jo heidän tullessa taloon se oli hirrellä ja sai sellaiseksi jäädäkin. Yöpöytä on yksi Heidin kirppislöydöistä. Senkin hän on maalannut kalkkimaalilla uuteen sävyyn.
Pari vuotta sitten remontoitiin makuuhuoneen vieressä sijaitseva huone, joka on Heidin työhuone. Seiniin valikoitui Sandbergin Pine-tapetti, ja vanha kaappi sai sen jälkeen pintaansa uuden vihreän sävyn kalkkimaalein.
Vaikka talo on suuri, ei siellä ole vierashuonetta. Ystäville remontoitiin vanhasta aitasta vierasmaja. Sinne ja sen parvelle mahtuu majoittumaan viisikin ihmistä.
”Markun aikaisempi toimistotyö on vaihtunut lossin kuljettajan työhön. Hän saa olla yhä enemmän meren äärellä kuten oli haaveillut.”
Onko elämä täällä yllättänyt teidät jotenkin?
Ystävät epäilivät, että muutamme jo ensimmäisen talven jälkeen takaisin pääkaupunkiseudulle. Se ei ole tullut mieleenkään. Juurruimme hyvin nopeasti. Markun työt olivat vielä alkuun pääkaupunkiseudulla, ja hänen poikansakin oli silloin vielä aika pieni. Markku majoittui alkuvuosina hänen kanssaan vuoroviikoin äitini asunnossa Espoossa.
Nyt poika on jo täysi-ikäinen, ja Markun aikaisempi toimistotyö on vaihtunut lossin kuljettajan työhön. Hän saa olla yhä enemmän meren äärellä kuten oli haaveillut.
Olen ehkä eniten yllättynyt siitä, miten paljon näin aikuisiällä voi vielä saada uusia ystäviä. Olemme tutustuneet täällä ihmisiin ja saaneet ystäväporukan, jonka kanssa järjestämme pippaloita ja menoja keskenämme. Ei täällä ole tarvinnut yksinäisyyttä potea.
Vanha rantasauna oli todella huonossa kunnossa, kun paikka tuli Heidille ja Markulle. Heidän naapurissaan asuu osaava timpuri, joka teki tilaan uuden lattian, aukotti seinään ikkunalle paikan ja muutti hieman tilajakoa. Nyt rantasaunan tupa on viihtyisä ja kaunis. Tulisijan myötä siellä tarkenee talviaikaankin.
Rantasaunan löylyhuone on aivan ennallaan. Ajan patinoimat paneloinnit ovat kauneimmillaan juuri noin ja niitä ei remontin yhteydessä haluttu lähteä muuttamaan.
Meri on pariskunnalle tärkeä elementti. Koska meri muuttuu joka päivä, juuri se tekee siitä niin viehättävän. Rannan liuskekivitasanne tehtiin viime kesänä. Valkoiset aurinkotuolit ovat olleet rannassa lähes alusta saakka, kun he muuttivat taloon, mutta nyt niille on hyvä ja tasainen paikka kivetyksellä.
1920-luvulla rakennettu venevaja oli Markulle viimeinen sinetti ostopäätökseen. Vajan edustalla olevalla laiturilla vietetään aina kesän hauskimmat rantabileet ystävien kanssa.
Talo oli näyttävä jo aikaisemminkin, mutta julkisivultaan hieman ehkä mereltä päin katsottuna tylsä. Koko talon luonne muuttui uuden verannan myötä. Heidi suunnitteli verannan kaiteet itse ja tilan alle Markku sai oman pienen verstaansa. Terassiosan alle saadaan pihakalusteet mahdutettua talveksi suojaan.
