Mikä on nyt himotuinta vintagea ja retroa? Alan huipputietäjät vinkkaavat

Vintagesta ja kierrätetystä tavarasta on tullut valtavirtaa 2020-luvulla: yli miljoona suomalaista myy ja ostaa tavaroitaan Torissa, kirpputoreilta hankitaan käyttötavaraa, ja uusimmat vintageliikkeet muistuttavat tyylikkäitä brändimyymälöitä tai taidegallerioita.

– Pitkään ihmiset vastasivat kyselyissä, että he haluaisivat suosia kierrätettyjä tavaroita uusien sijaan mutta ostivat silti uutta. Nyt näemme datasta, että kierrättäminen lisääntyy ja arvot ja teot ovat samassa linjassa. Torilla on yli miljoona käyttäjää, jotka tekevät vähintään yhdet kaupat vuodessa, ja myynnissä on jatkuvasti kaksi ja puoli miljoonaa esinettä, joista sisustustavaraa on noin 400 000 tuotetta. Tarjonta ja myyntimäärät kasvavat vuosi vuodelta, kertoo Torin johtaja Jenni Tuomisto.

Vertaiskauppaan perustuva Tori on määrässä mitattuna Suomen suurin kierrätettyjen tavaroiden myyntikanava, mutta ei ainoa. Vintagelle on suorastaan häkellyttävän monta myyntiväylää, ja bisnes on monikanavaistunut.

Alalle on tullut uusia verkkokauppoja, moni kivijalkaliike myy myös verkossa, ja yksityiset käyvät keskenään kauppaa somealustoilla. Esimerkiksi Facebookissa tavara vaihtaa omistajaa kaupunginosan sisällä tai tiettyyn tuoteryhmään tai valmistajaan keskittyneissä ryhmissä.

– 2020-luvulla käytetyn tavaran kauppa on siirtynyt pitkälti verkkoon etenkin pienissä tuotteissa, Tuomisto sanoo.

Kivijalkaliikkeet eivät ole silti kadonneet. Vintagea on myynnissä itsepalvelu- ja hyväntekeväisyyskirpputoreilla, kierrätyskeskuksissa, erikoismyymälöissä ja suosituissa myyntitapahtumissa, kuten messuilla, markkinoilla ja rompetoreilla. Kalleimmat harvinaisuudet myydään edelleen huutokaupoissa.

Romulaarista putiikiksi

Noin 8 000 asukkaan Karjaalla, keskustan kävelykadun varrella, on minimalismia henkivä markettirakennus, jossa nykyisin pitää majaa lähes tuhannen neliön ”vintagen megamarket” Måll. Saman katon alla toimii kaksi yritystä, Kimmo Pohjapellon huonekaluihin keskittynyt Roomage ja kodintavaraan erikoistunut Stella Harasekin johtama Fruit Market. Molemmissa on myynnissä tarkoin seulottua vintagea, ja laaja valikoima saa sormet syyhyämään. Myyntialuetta täydentävät kahvila ja taidenäyttely. Ei ihme, että Måll kerää kävijöitä pitkänkin matkan päästä.

Måll kertoo vintagemyymälöiden kehityssuunnasta. Käytetyn tavaran myymälät ja jopa hyväntekeväisyyskirpputorit alkavat muistuttaa brändiliikkeitä, joissa tuotteet lajitellaan ja asetellaan esille brändille ominaiseen ja houkuttelevaan tapaan. Ostamisesta tehdään miellyttävää ja helppoa. Freesautuneet vintageliikkeet vetävätkin sisään uusia asiakasryhmiä.

– Vintageostoksille tulevat ostoslistojen kanssa nekin, jotka aiemmin tekivät hankintansa ehkä tavarataloissa ja sisustusliikkeissä. He etsivät hyviä käyttöesineitä, Harasek kertoo.

Enää vintagehelmiä ei tarvitse metsästää täyteen ahdetuista tunkkaisista myymälöistä, joissa on hyllyjen täydeltä niin ehjää kuin rämää. Toisaalta moni pitää juuri niissä penkomisesta ja siitä, että vastaan voi tulla ihan mitä tahansa kiinnostavaa.

Mållin kaltaisten liikkeiden valttikorttina on niin sanottu kuratointi. Tuotteet valitaan siten, että myynnissä on vain ehjää ja aikakautensa laadukkainta tavaraa. Paljon on etenkin 1950–70-luvun laatudesignia, jonka lisäksi kauppiaat poimivat myyntiin löytöjä ja harvinaisuuksia. Kauppa haluaa yllättää asiakkaansa.

Samaan aikaan monta eri tyyliä

Vintageliikkeiden lisäksi makumieltymykset muuttuvat. Jos aiemmin oli tapana keskittyä hankinnoissa yhden aikakauden tai tyylin tuotteisiin, nyt tyylejä sekoitetaan.

– Vintagen kovaa ydintä on ollut pitkään 1950–70-luvun moderni muotoilu. Se on todella suosittua ja syystäkin, sillä tuon ajan esineiden laatu ja muotoilu ovat korkeatasoista ja kestävää, Stella Harasek sanoo.

– Rinnalla suosiota kasvattavat maailmansotien välisen ajan runsaslinjaisemmat esineet sekä 1980–90-luvun ja jopa 2000-luvun alun tavarat. Suosiossa on samaan aikaan monta tyyliä ja vuosikymmentä, Kimmo Pohjapelto lisää.

Osa innostuu 1970-luvun maanläheisistä, jykevistä kalusteista ja astioista, toisia inspiroivat 1980-luvun postmodernit, värikkäät ja leikkisinä nähdyt esineet. Myös 1920–30-luvun koristeellisena pidetyille esineille tai vaikka 90-luvun kromatuille putkikalusteille riittää kysyntää. Käsitys vintagesta on laajentunut; sanalla ei tarkoiteta enää yhdenlaista tyyliä.

Modernin mausteeksi ja yliampuvakin käy

Helsingin Viiskulmassa, Punavuoren kaupunginosassa, sijaitsee pieni vintageliike Mendera. Sen galleriamaisesta tilasta on turha etsiä perinteisiä Suomi-designin aarteita. Hyllyillä on värikkäitä, oudolla tavalla kiehtovia esineitä: sienimäisiä valaisimia, omenan muotoinen hillopurkki, simpukan muotoisia tarjoiluastioita ja keskellä huonetta Magnussen Ponten möhkälemäinen kivijalkainen lasipöytä.

Mendera kuuluu vintageliikkeisiin, joilla on oma kapea valikoimansa, jossa näkyy liikkeen vetäjän persoonallinen tyyli. Asiakkaat tulevat kauppias Melina Lindroosin käsin poimimien erikoisuuksien perässä.

– Persoonallista vintagea ostetaan modernin sisustuksen mausteeksi. Ihmiset etsivät yksilöllisiä juttuja, joissa on runsautta, väriä, yllätyksellisyyttä, hienoja materiaaleja ja sielukkuutta, joita nykypäivän uustuotanto ei tarjoa. Esineet saavat olla hauskoja ja vähän outojakin. Tämä aika on sisustamisessa, kuten pukeutumisessakin, sallivaa, Lindroos sanoo.

– Erityisesti pari-kolmekymppisten sukupolvi tekee valintansa vahvasti visuaalisuuden ajamana. Heille riittää, että esine tuntuu omalta jutulta ja ilostuttaa elämää, eivätkä he piittaa pohjaleimoista, muotoilijanimistä tai harvinaisuudesta.

Onko sitten tuoteryhmiä tai esinetyyppejä, jotka kiinnostavat erityisen paljon?

– Kattauksiin panostetaan. Pöytä halutaan kattaa kauniisti esimerkiksi uniikein astioin ja näyttävin esinein, jotka saavat olla jopa yläluokkaisen yliampuvia. Materiaaleista suosiossa ovat kromi ja tumma puu. Kiinnostusta on myös mäntykalusteisiin, pahkaesineisiin, jopa vanhoihin Ikea-kalusteisiin. Syksyllä ja talvella kaivataan tunnelmallisia valaisimia, joista esimerkiksi käsin puhalletut Murano-valaisimet kiinnostavat paljon.

Brändillä on vetovoimaa verkossa

Jos vintagen erikoisliikkeet houkuttelevat nimenomaan erikoisuuksilla, verkkokaupan myyntivalttina toimii valmistajan brändi. Verkko-ostamisessa luotetaan mieluiten tuttuun ja turvalliseksi käsitettyyn tuotemerkkiin. Esimerkiksi Torin haetuimpia nimikkeitä ovat vuodesta toiseen Artek, Marimekko, Lundia, Iittala, Hay, Pentik, String ja Hakola.

– Tunnettu valmistajanimi toimii verkkokaupassa laadun takeena ja erottumiskeinona. Kun myynnissä on monta samantapaista tuotetta, joukosta valitaan mielellään tunnettu laatubrändi, selittää Torin Jenni Tuomisto.

Brändinimien lisäksi ”torittajat” etsivät tuotteita sisustustyylin mukaan. Hakusanoissa suosittuja ovat myös esimerkiksi maalaisromantiikka ja vintage. Hakutuloksissa näkyvät ajankohtaiset materiaalit, joita tällä hetkellä ovat rottinki, tiikki ja messinki.

Suosioon saattaa nousta yllättävältäkin kuulostavia tuotteita. Viimeisen puolen vuoden aikana nousussa ovat olleet lasikupuiset niin sanotut kissankellovalaisimet, kristallikruunut, ryijyt, räsymatot sekä Tiffany-valaisimet.

– Kun vintagea ostaa entistä laajempi porukka, kysyntää on hyvin monenlaisista esineistä, Tuomisto muistuttaa.

Myyjän painajaiset

Onko tuotteita, joita kukaan ei halua, vaikka niiden laadussa tai kunnossa ei olisikaan vikaa?

Aliarvostettua, suorastaan pilkkahintaan myytävää vintageakin on. Stella Harasekin mukaan kokopuiset, käsityönä valmistetut kertaustyyliset kalusteet, joita valmistettiin paljon 1970- ja 80-luvuilla, eivät kiinnosta ketään.

Kimmo Pohjapelto mainitsee myös suuret kirjahyllyt: nekin jäävät myymättä. Verkossa menee heikosti kaupaksi nimetön tusinatavara, jonka laatu on kyseenalainen. Suuri osa esineistä vaihtaa omistajaa, kun sopiva hinta löytyy.

Tavaroita on maailmassa enemmän kuin koskaan. Entistä isompi osa niistä päätyy Suomessa uudelleen käyttöön verkkokaupan ja kivijalkaliikkeiden ansiosta. Jatkossa kehityssuunta todennäköisesti vahvistuu, sillä ahkerimpia vintage- ja kierrätystuotteiden hankkijoita ovat nuorimmat ikäryhmät. Mukaan pitää saada yli 50-vuotiaat sisustajat.

Nyt nousussa

Stella Harasekin ja Kimmo Pohjapellon lista:

» 1950–70-lukujen moderni muotoilu

» 1970-luvun jykevät puuhuonekalut

» 1920–30-lukujen runsaslinjaiset esineet

» 1980-luvun postmodernit esineet

» 1990-luvun kromatut putkikalusteet

Melina Lindroosin lista:

» Värikkäät esineet

» Murano-lasivalaisimet

» Tummat puuesineet

» Kromiesineet

» Pahkaesineet

» Mäntykalusteet

» Vanhat Ikea-huonekalut

Jaana Tuomiston lista:

» Kissankello-valaisimet

» Kristallikruunut

» Ryijyt

» Räsymatot

» Tiffany-valaisimet

» Rottinki, tiikki ja messinki