Parasta kirppareilla on käydä yksin, jolloin voin syventyä rauhassa tutkimaan tarjontaa. Se on kuin meditaatiota ja täyttää sieluni ilolla. Rakastan katsella tavaroita ja ihailla yksityiskohtia – kummastella aarteita, joita ihmiset lahjoittavat, ja olla osa kiertotalousjatkumoa. Samaa kokemusta ei saa uusista tavaroista

Viimeksi löysin kierrätyskeskuksesta Kermansaven Pupu-mukin ja Diana-henkiset kotimaiset vintagenahkabootsit.

En koskaan osta trendituotteita ja pikamuotia. Jätän sisustusketjujen koriste-esineet kirpparille.

Minulla on hyvä vainu vanhoihin designtavaroihin. Täytyy olla nopea eikä jäädä harkitsemaan. Usein käy niin, että jälkikäteen tavaran taustoja tutkiessani paljastuu, että kyseessä on arvokas löytö.

Paras kirppis on Joensuussa Fidan myymälä. Henkilökunta on ystävällistä, ja tuotteet on hinnoiteltu järkevästi. Kompaktissa myymälässä ehtii piipahtaa vaikka kauppareissun päätteeksi. Joensuun kirppareilla on myynnissä kaikkea mahdollista eri vuosikymmeniltä, enemmän kuin vaikka Helsingissä.

Taikavoimani kirppiksellä on olla läsnä hetkessä ja havainnoida ympäristöä tarkasti. Tunnistan eri materiaalit sormituntumalla, kuten aidon nahan keinonahasta ja eri villalaadut. Jos olen nähnyt jonkun tuotteen esimerkiksi kuvastossa aikoja sitten, tunnistan sen kirpparilla, vaikka näkisin siitä vain vilauksen tavararöykkiön takaa.

Jospa joskus löytäisin Arabian Valencia-sarjan koko astiaston edullisesti. Käsin maalattu astiasto on kaunein tietämäni, eikä sitä valmisteta enää.