
Kumpukarin saarimökki on Helin ja Alexa-koiran onnellinen kupla – ”Myrskysää on ihana, kun on sisällä ja tuli kamiinassa”
Lukemista, kokkaamista, pientä nikkarointia ja veneretkiä – kaikkea tätä kuuluu Helin kesäpäiviin Turun saaristossa. Puuhastelu mökkisaaressa on rentouttavaa vastapainoa kaupunkiasumiselle ja työlle.
Kun kesäviikonloppu on alkamassa, Heli pakkaa autonsa. Mukaan kohti Paraista lähtee Alexa-koira, joka on tottunut auto- ja venematkoihin. Perillä Paraisten venerannassa Alexa saa päälleen keltaiset pelastusliivit, jotta se voi turvallisesti tähystellä venematkan aikana. Alexa on Helin vakituista mökkiseuraa, mutta myös Helin äiti ja aikuiset lapset perheineen tulevat usein saarelle.


Laajennettu 50-luvun saarimökki
Me Toimitusjohtajana työskentelevä Heli, 55, ja ranskanbulldoggi Alexa.
Mökki 1952 rakennettu ja 2019 laajennettu vapaa-ajanasunto Kumpukari, lähes 100 neliötä. Lisäksi rantasauna, jossa myös saunatupa, sekä kasvihuone.
Missä Paraisilla Turun saaristossa.
Perille on vain lyhyt venematka, mutta sillä on hyvä vaikutus: jo mökkirantaan saapuessa Helin mieli on tyyni ja rauhoittunut. Saarella alkaa puuhastelu, ja puuhaa riittää, sillä saarella on sähköt mutta ei muita mukavuuksia.
Juomavesipullot ja ruokatarvikkeet kannetaan kaupungista, ja hommiin kuuluu muun muassa polttopuiden tekoa.
Helin ja Alexan mökkikausi alkaa yleensä huhtikuussa, heti kun jäät lähtevät. Kesällä Heli viihtyy mökillä lähes koko lomansa ajan ja rentoutuu sekä ahkeroiden kasvihuoneella että lukemalla kirjoja.





Lapsena Heli vietti kesäisin aikaa isovanhempiensa kanssa mökillä, joka sijaitsi järvenrannalla. Ihanat muistot lapsuudenkesistä saivat hänet pohtimaan oman mökkipaikan hankintaa. Heli oli jo hankkimassa unelmaansa järvenrannalta, kunnes osallistui purjehdusreissuun Saaristomerellä.
– Sen seurauksena käänsin mökkietsinnät Järvi-Suomesta saaristoon. Ihastuin maisemiin, luontoon ja mereen, Heli kertoo.
Saaripaikka löytyi vuonna 2009. Saarella oli vanha puurunkoinen talo ja saunarakennus, jotka ovat vaatineet jatkuvasti pientä korjausta ja maalausta.
”Koronavuonna 2020 pääsin kokemaan maaliskuisen lumisateen ja lintujen paluumuuton.”
Vuonna 2019 Heli suunnitteli päärakennuksen merenpuoleiselle sivulle laajennusosan, jonka paikallinen kirvesmies toteutti. Siitä on tullut yksi mökillä oleskelevien suosikkipaikoista, jossa voi syyspäivinä katsella sateen ropinaa takkatulen äärellä. Erilaiset säätilat ja vuodenajat antavat mökkipäiviin mielenkiintoista seurattavaa ja vaihtelua.
– Koronavuonna 2020 vietin saaressa aikaisen kevään. Silloin pääsin kokemaan maaliskuisen lumisateen ja lintujen paluumuuton. Oli ainutlaatuinen elämys olla saaressa vastaanottamassa kevättä muutama viikko yhtäjaksoisesti, Heli muistelee.
– Sinä vuonna ei onneksi ollut jäitä, ja veneen sai vesille maaliskuun alussa.
Saaristossa sataa vähemmän kuin mantereen yllä, ja Helin mielikuvissa saaressa onkin aina lämmin kesäpäivä. Ihan totta se ei silti ole, hän myöntää.
– Myrsky voi nousta vauhdillakin. Myrskysää on saaressa ihana, kun on sisällä, ja kamiinassa ja puuhellassa on tuli. Myös myrskyllä saunominen on hienoa. Saunassa ei ole sähkövaloa ja kesällä jopa kaipaa pimeyttä saunomiseen.



Helillä pysyvät saha ja muutkin työkalut kädessä, ja hän myös nikkaroi mielellään. Pihapiirin kallioiseen maastoon Heli rakensi pergolan, johon hän sai mahtumaan reilun kokoisen ruokapöydän ja grillin. Kesäisin kaikki keittiöpuuhat hoituvat pääosin ulkona. Puiden varjossa maistuu lounas, joka saaristolaiseen tapaan on usein kalaa, salaattia ja saaristolaisleipää.
Mökin hyötypuutarhasta saa syötävää omaan tarpeeseen. Edellisen asukkaan jäljiltä pihapiirissä kasvaa viinimarjapensaita ja omenapuita, joista tulee satoa kiitettävästi. Kasvihuoneessa ja avolavoilla Heli viljelee kurkkua, tomaattia ja salaattia sekä maa-artisokkaa, joka on yleinen saaristossa viihtyvä kasvi.




Kaikki aika ei kuitenkaan mene puuhasteluun, vaan Heli osaa myös laiskotella. Mökillä hän lukee paljon, mieluiten dekkareita. Mieluisia lukupaikkoja on lukuisia: sään ja tunnelman mukaan hän voi uppoutua kirjaan pihalla riippukeinussa, terassin lepotuolissa tai sisällä mukavassa nojatuolissa.
Lintujen seuraamisesta on tullut yksi Helin lempipuuhista.
– Tikat ovat tulleet tutuiksi. Meillä käyvät myös harmaapäätikka ja palokärki. Lintujen äänet ovat keväällä uskomattomat! Kaikesta sirityksestä ja pulputuksesta tulee mieleen viidakko.
Kauniilla säällä Heli lähtee veneilemään saaristoon tai vaihtoehtoisesti jopa Turkuun, jossa on hyvät vierasvenesatamat ja koiraystävälliset ravintolat. Saarimökkeilyn vaatimia veneilytaitoja Helillä ei ennestään ollut, joten hän päätti opetella kaiken, rauhallisesti ja vähitellen.
– Nyt olen aivan innostunut veneilystä ja teen jo pidempiä retkiä!
Vaikka veneileekin mielellään, Heli ei juurikaan kaipaa sosiaalisia kontakteja muiden saaristolaisten kanssa. Hän nauttii omasta rauhasta ”autiolla saarellaan”, koska se on hyvää vastapainoa sosiaaliselle arjelle ja työlle.



Helin lempipaikka sijaitsee terassilla, jossa hän nauttii aamukahvit ja tiskaa astiat. Hyvä paikka rentoutumiseen on myös saunarakennus. Tummanpuhuvassa saunassa on sadunomainen tunnelma, ja tästä syystä hän lämmittää sen lähes jokaisena iltana.
Heli opettelee sitkeästi erilaisia mökillä tarvittavia uusia taitoja ja on myös ahkera polttopuiden tekijä.
– Yhden kerran onnistuin jäämään kiinni klapikoneessa olevaan valtavaan pölliin. Onneksi sain käden ujutettua pois hanskasta! Enemmän mielessä on kuitenkin onnistumisen ilo siitä, että keksin ratkaisuja ja saan erilaisia asioita valmiiksi.




Juttua muokattu 15.4.2025: lisätty kaksi videota.