Helenan ja Jarin huvikummussa soi aina radio ja jemmassa on kuoharia – ”Mökillämme on sopivasti mummotyyliä”
Sisustus
Helenan ja Jarin huvikummussa soi aina radio ja jemmassa on kuoharia – ”Mökillämme on sopivasti mummotyyliä”
Helena Valtonen ja Jari Eskelinen etsivät budjettiin sopivaa paikkaa, jossa he voisivat rentoutua ja tavata ystäviään. Rakas kesäpaikka löytyi kymmenen vuotta sitten Elimäeltä, tunnin ajomatkan päästä kotoa.
Julkaistu 12.7.2019
Unelmien Talo&Koti
Vuonna 1947 valmistuneen mökin ulkokuorta on tarkoitus kunnostaa jossakin vaiheessa. Piha saa olla boheemin kauniisti rempsallaan.

Onnistuneen mökkipäivän resepti on jokseenkin simppeli. Helena Valtosen aamu alkaa koiralenkillä lähipelloilla, ja iltaohjelmassa on saunomista. Mökillä tehdään vain mukavia asioita.

Miten teistä tuli mökkeilijöitä?

Sellainen tarve vain putkahti! Halusimme paikan, jossa voisimme rentoutua. Arki pyörii täälläkin mutta eri tavalla kuin kotona. Voimme puuhailla vaikka koko päivän, jos sattuu huvittamaan. Jos ei, laiskottelemme.

Jari on perheen kokki. Helenan jälkkärivuoro on silloin, kun syödään mikrossa sulatettua leipäjuustoa hunajan kera.
Puuliesi lämpiää vain pakkasilla, muulloin se toimii asetelmien alustana.
Ruokapöydän ympärillä ei ole yhtään täysin samanlaista tuolia. Mökin keittiössä radio soi melkein aamusta iltaan.
Levitettävän ruokapöydän ääreen mahtuu suurempikin ystäväporukka. Kaapissa on aina oltava kahvia ja sokeria sekä viinihyllyllä konjakkia ja kuoharia.

Löytyikö mökki helposti?

Ensin surffasimme netissä rantakohteita. Aika pian huomasimme, ettei budjettimme riitä sellaiseen. Sitten aloimme katsella kuivan maan mökkiä, joka olisi korkeintaan puolentoista tunnin ajomatkan päässä Vantaan-kodistamme. Tämä tuntui oitis passelilta. Ratulaan ajaa tunnissa, ja mökissä on tilaa myös yövieraille. Veden puutekaan ei haittaa, sillä meillä on kylpytynnyri!

Millainen historia paikalla on?

Talo on kuulunut aikoinaan Strömforsin ruukin kirjanpitäjälle. Tiedämme myös, että piha-aitta on oikeastaan aitanpuolikas, alkuperäisen aitan yläkerta. Siksi se on niin matala. Alakerta on kadun toisella puolella. Se on tuotu tänne lähitilalta, jonka omistivat kolme siskosta. Perintöriitojen takia tila pilkottiin kolmeen osaan 1800-luvulla, ja samassa yhteydessä aittakin halkaistiin. Nyt se nököttää meidän pihalla saunana ja varastona.

Olohuoneen keskustelluin kaluste on sohvapöytä, jonka Helena sai työpaikaltaan. Jarin mielestä se on ”takkapuutavaraa”.
Ennen kuin olohuoneen pönttöuuni saatiin toimivaksi, nuohooja joutui poistamaan piipusta ja hormista monta jätesäkillistä linnunpesiä. Nykyään uunia lämmitetään niin usein, ettei niitä tule lisää.
Huonekalut ja pikkutavarat vaihtuvat välillä tiuhaan. Ystävät tuovat ja vievät tavaraa täällä käydessään.
Indiskan tossut lämmittävät kylmällä.
Kahvimuki käy maljakoksi, ja kukat poimitaan omalta pihalta tai naapuripeltojen laitamilta.
Olohuone on sisustettu rennoksi pesäksi. Herkullinen seinäväri on Tikkurilan Capri. Kesäkuumalla se viilentää kivasti. Pöytätabletti oviseinällä on rakas tuliainen Pariisin Amelie-kahvilasta.

Millaista remonttia olette tehneet?

Olemme kunnostaneet mökkiä kevyellä kädellä ja tehneet siitä omannäköisemme. Rempattavaa riittää edelleen. Vanhaa taloa oli pilattu moderneilla materiaaleilla, kuten laminaattilattialla ja upotetuilla led-valoilla. Asensimme keittiöön uuden lautalattian ja lopulta uusimme koko keittiön. Vaihdoimme beiget ruusutapetit raikkaammiksi ja maalasimme osan seinistä. Sähköjä piti kunnostaa ja viemäri hankkia.

Millainen on sisustustyylinne?

Kaikki iloisesti sekaisin! Käytämme mökkiä ympäri vuoden ja halusimme, että sisällä on aina kesä. Siis paljon värejä, kukkasia ja sopivasti mummotyyliä. En ole pohjimmiltani kukkamummo, mutta tyyli sopii tänne. Oikeasti olen ihan designhullu, mutta eihän mökkeröä voi designilla kuorruttaa. Pilkahduksia voi toki olla, kuten Kartellin kolmiosainen Componibili-säilytyskaluste makkarissa. Kun muutimme Jarin kanssa yhteen, minun kalusteeni kärrättiin tänne. Mökille kelpuutetaan kaikki, mistä tulee hyvälle tuulelle. Tuunailen mielelläni vanhoja kalusteita.

Sängynpääty on tehty itse, pussilakanat ovat Ikeasta. Kukkatapetti on Boråstapeterin Garden Story, Jarin valinta. Penkillä on joukko Helenan lempitauluja.
Helena keräilee leikkuulautoja ja pannunalusia. Ystävä Perttu Halisevan laattataide tuo keittiöön iloisen väripilkun.
Helenasta on tärkeää, että mökin sisustuksessa on iloa ja huumoria. Onneksi myös Jarilla on pilkettä silmäkulmassa.

Mitkä ovat lempiesineitäsi?

Esillä on sekä omaa että kavereiden opiskeluaikaista taidetta. Makuuhuoneen pirttipenkki on minulle rakas, oikea löytö. Olohuoneen pöytä se vasta mieleinen onkin, vaikka oli todella huonossa hapessa. Jari vihaa sitä tulisella raivolla ja kutsuu sitä polttopuupöydäksi, vaikka korjasikin sen.

Miten paljon aikaa vietätte mökillä?

Niin paljon kuin mahdollista! Viime vuoden rakensimme taloa, joten mökkeily jäi vähemmälle. Täällä käy paljon ystäviä, ja otamme heidät aina avosylin vastaan. He voivat tulla tänne itsekseenkin.

Helenasta on ihanaa olla mökillä varsinkin silloin, kun siellä on ystäviä kylässä. ”Kun kuulen paljulta naurua ja iloista pulinaa, olen kauhean onnellinen.”
Helenasta riippukeinu on maailman paras rentoutumispaikka. Hän saattaa unelmoida siinä pitkän tovin.
Helena maalasi pihakaluston ystävänsä kanssa hurjimmilla sävyillä, joita löysi.
Mökillä pitää olla aina kukkia. Mitä enemmän ja mitä värikkäämpiä, sen parempi.

Millainen on tyypillinen mökkipäivä?

Aamulla käyn Buugin kanssa peltohyppelyllä. Jari tekee sillä välin aamiaisen. Heittäydyn hetkeksi kodinhengettäreksi ennen kuin kellahdan sohvalle lukemaan sisustuslehtiä. Otan myös aamupäivätirsat. Sillä välin Jari lämmittää paljua, ja iltapäivällä lähdemme yhdessä kauppaan. Sitten tulevatkin jo vieraat ja nautimme tervetuloviinit huvimajassa. Syömme aina hyvin ja pitkään. Päivän päätteeksi saunomme ja pulahdamme paljuun. Ihan täydellistä! Miesten ennätys on kahdeksan tuntia lilluttelua putkeen, meillä leideillä viisi.

Kerro jokin ihana mökkimuisto!

Olimme juuri ostaneet tämän paikan. Oli syksyinen myöhäisilta, ja astuin ovesta pihalle. Oli täysin hiljaista, ja tähdet aivan lävähtivät naamalle. Ne olivat niin kirkkaita ja valtavia, että tuntui kuin niitä voisi koskettaa. Se oli henkeäsalpaavaa. Hiljaisuus ja kirkkaat tähtiyöt ovat parasta antia. Paljussa en tosin voi ihailla tähtitaivasta, sillä en pidä siellä silmälaseja. Ärsyttää, kun muut etsivät tähtikuvioita ja minä istun mitään näkemättä.

Buugi-koira on parasta mökkiseuraa. Se pitää isäntäväen aina iloisena.
Peltojen ympäröimä mökki on pakopaikka arjesta. Usein aamuisin maisema peittyy usvaan.
Juhannusjuhlissa naiset ilottelevat Aitsuunissa sillä välin, kun miehet pelaavat pellolla krokettia.
Huvimaja on ristitty Aitsuuniksi. Se on saanut nimensä Helenan entisen anoppikokelaan vastaavasta rakennuksesta. Muhkea A-kirjain löytyi kirpparilta ja päätyi Aitsuunin seinälle.
8 kommenttia