Kasvien elintoiminnot ja haihduttaminen vilkastuvat keväällä, kun aurinko alkaa paistaa ja lämpö nousta. Kasvit eivät saa riittävästi vettä, jos maa on jäässä. Siksi havupuiden neulaset kuivuvat ja ruskettuvat.

Pahiten kasvit altistuvat ahavalle eli kevätkuivuudelle, kun aurinko paistaa mutta samalla on kylmää, kuivaa ja tuulista. Ahava koettelee eniten kasveja, joissa on lehtiä tai neulasia ympäri vuoden. Yleensä lumi suojaa kasvinosia vahingoilta, kun taas suoraan auringonpaisteeseen joutuvat kasvinosat kuivuvat todennäköisimmin.

Ankara kevätkuivuus vaurioittaa kaikenikäisiä havuja, mutta eniten sille altistuvat nuoret istutukset sekä heikosti menestyvät havulajit. Myös varjossa kasvavat havut saattavat altistua ahavalle, koska kesällä hyvin varjostavat lehtipuut ovat vielä lehdettömiä keväällä. Pintajuuriset havut, erityisesti valkokartiokuusi, ovat arkoja ahavalle. Yleisin suojaa kaipaava kasvi on tuija. Myös matalat laakakatajat kannattaa suojata silloin, jos ne eivät ole lumen alla piilossa.

Ilman pitäisi läpäistä suojapeite. Hyviä ovat esimerkiksi varjostuskankaat, juuttikangas, vanha lakana tai leikatut havunoksat, esimerkiksi kuusenoksat. Myös lunta voi kasata matalien havujen päälle.

Monet käyttävät suojana hallaharsoa. Se voi kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Lämpö pysyy hallaharson alla korkeana, ja saat kasvit haihduttamaan entistä enemmän. Kasvi kuivuu varmasti hallaharson alla, jos maa on jäässä.

Jotkut eivät suojaa kasveja ollenkaan, vaan kastelevat niitä jo aikaisin keväällä. Tällöin olisi tärkeää, että maa todella läpäisee vettä. Muuten kylminä öinä vesi saattaa jäätyä juuristoalueelle ja vaurioittaa puuta.

Ryhdy toimeen viimeistään maaliskuussa, kun luonnonvalo alkaa selvästi lisääntyä.

Vaara on ohi, kun routa on sulanut.

Asiantuntija: puutarhaneuvoja, hortonomi Kirsi Tuominen