Elettiin aurinkoista äitienpäivää. Hanna ja hänen äitinsä lähtivät kävelylle. Eivät ihan sattumalta eivätkä mihin tahansa. Kävelylenkin suuntana oli siirtolapuutarha-alue, jossa Hannan vanhemmilla oli ollut oma mökki.

Lenkillä ei ollut tarkoitus vain muistella menneitä. Mielessä oli muuta, sillä Hanna ei melkein enää kestänyt – niin paljon hän oli alkanut toivoa omaa mökkiä.

– Näin jo uniakin siitä, että olimme lapsuuteni mökillä, Hanna nauraa.

Juuri sillä kävelylenkillä vuonna 2018 puutarhan ilmoitustaululta löytyi myynti-ilmoitus. Leskeksi jäänyt rouva oli laittanut myyntiin mökkinsä, joka sopi Hannan ajatuksiin paremmin kuin hyvin. Alkuperäinen mökki oli palanut vuonna 1998, ja sen tilalle oli rakennettu uusi vuotta myöhemmin. Mökki ei vaatisi isoja korjauksia.

– Oli tosi kiva, että mökkiä myynyt Eeva muisti minut. Olin leikkinyt joskus lapsena hänenkin pihallaan. Hän halusi mielellään myydä mökin meille, Hanna kertoo.

Kaikille mökkeilystä ei ole jäänyt ihania muistoja. Hanna sanoo, että hänen muistonsa ovat tosi hyviä – häntä eivät edes hyttyset pistäneet. Kun koulu loppui keväällä, hänen perheensä muutti siirtolapuutarhamökille.

– Se oli turvallinen miljöö. Juoksentelin kujia toisten lasten kanssa, ja oli paljon tekemistä. Vanhempani kävivät sieltä kesäkaudella töissä, niin kuin minäkin käyn.

Kun Hannan vanhemmat muuttivat Poriin, heidän oli luovuttava mökistä. Hanna oli 18-vuotias ja jäi Helsinkiin. Vähitellen hän huomasi, että elämästä puuttui jotain olennaista.

– Olin tottunut siihen, että kesällä voi aina päästä pihalle mutta myös helposti mukaan kaupunkielämään. Se on minusta aina ollut kiehtova yhdistelmä. Voi ikään kuin elää maalaisidylliä keskellä kaupunkia.

Monet ovat kysyneet Hannalta ja Aksulta, suosittelisivatko he siirtolapuutarhamökin ostamista ja aiheuttaako se hirveästi työtä.

– On siellä kyllä paljon tekemistä, mutta tykkään tehdä niitä hommia. Se kuuluu tähän elämäntapaan.

Hanna sanoo, että hommia on eniten alkukesällä: kun juhannukseen asti jaksaa kitkeä, perennat alkavat saada kasvuvoimaa.

– Puutarhanhoidosta on kyllä pakko pitää, jos hankkii siirtolapuutarhamökin. Vuokrasopimuksessa on ehtonakin se, että tontti pidetään hyvässä kunnossa. Mutta tällaiselle kaltaiselleni keskeneräiselle sielulle on tosi hyvä, että puutarha ei ole koskaan valmis.

Hannan ja Aksun mökkipihassa näkyy, että siellä on ahkeroitu. Hanna kiittää edellisiä asukkaita: piha oli heidän tullessaankin ollut hyvin pidetty.

– Mutta olemme mekin panostaneet puutarhaan, istutelleet kaikenlaista ja siirtäneet kasveja. Se on viidessä vuodessa muotoutunut meidän näköiseksi.

Hannan rakastama värimaailma hehkuu kukkapenkeissä, joissa kukkivat vaaleanpunaiset pionit. Kesäkukkia ilmestyy jo varhain.

– Meillä on myös paljon hyötykasveja. Olemme kokeilleet vaihtelevasti eri lajeja, kuten tomaatteja, perunaa, salaattia ja yrttejä.

Hannan ja Aksun mielestä siirtolapuutarhan yhteisöllisyys on myönteistä, ja apua saa tarvittaessa.

– Olen itse käynyt naapurin tomaatteja kastelemassa ja joku meidän kissaa ruokkimassa. Täällä autetaan mielellään toisia.

Hanna iloitsee siitä, että mökillä poikkeaa usein vieraita ja että alueelle on alkanut tulla lisää heidän ikäisiään asukkaita.

– Olemme alkaneet löytää omanhenkistä kaveriporukkaa. Istumme omenapuun alla, juomme ehkä vähän viiniä ja vietämme iltaa. Somen kautta olemme tutustuneet toistenkin siirtolapuutarhojen asukkaisiin. Vierailemme toistemme mökeillä.

Sisällä odottaa yllätys. Tai oikeastaan monta yllätystä: kesäkoti on täynnä pastellisävyjä, karkkivärejä ja hauskoja esineitä. Vaatetangolla roikkuu iloisen kirjavia vaatteita.

– Värit ovat minun juttuni. Pukeudun värikkäästi, ja meillä on kotonakin tosi paljon väriä, Hanna kertoo.

Osa kalusteista ja esineistä jäi entisiltä asukkailta, ja Hannankin kädenjälkeä näkyy. Paljon on saatu naapureilta ja hankittu kirpputoreilta.

– Täällä on aina keväisin kierrätyspäivä. Ihmiset vievät sinne paljon tavaraa, ja sieltä voi myös pelastaa itselleen jotain.

Keväällä Hanna ja Aksu ovat kuin tulisilla hiilillä: kunpa jo pääsisi pian mökille! Alueella on vain kesävesi, joten vesien avaamista on odotettava.

– Monesti olemme muuttaneet tänne jo vappuna. Asumme täällä sitten koko kesän.

Nyt mökillä on jo kamiina ja ilmalämpöpumppu, josta on myös helteillä iloa viilennyksessä. Hanna ja Aksu ovat tyytyväisiä siihen, että heidän mökkinsä on melko uusi.

– Vanhoissa mökeissä on ihana tunnelma, mutta niissä saattaa olla isoja remontteja edessä. Me voimme tulla tänne jo aikaisin keväällä, koska mökistä ei tuule läpi.

Visuaalisena ihmisenä Hanna nauttii siitä, että tontille tulee todella kaunis valo aamulla.

– Se on yksi lempiasioistani. Rakastan yli kaiken sitä, kun on eletty pitkään pimeää aikaa ja sitten voi herätä valoon. En enää osaa oikein kuvitellakaan, ettei meillä olisi tätä mökkiä.