
Takaisin lapsuudenkotiin – Karin palautti mansardikattoiseen Gula husetiin idyllisen 1920-luvun tunnelman
Kotoisia ikkunapenkkejä ja tapetoitu ruokasalin katto! Liiaksi modernisoidun lapsuudenkodin osto epäilytti aluksi Karinia. Remonttiurakka pelasti satavuotiaan talon alkuperäisen tunnelman: ”maalaisromanttisempaa, seesteistä ja värikästä”. Lapset saavat nyt kirmata vehreässä pihapiirissä serkkujen kanssa.

asukkaat Lääkäripariskunta Karin Stenius-Söderlund, 34, ja Ingvar Söderlund, 35, sekä parin 3- ja 5-vuotiaat pojat sekä vauva. Kodin Instagram-tili on @gulahuset2022.
koti 1920 rakennettu omakotitalo Kauniaisissa. Neliöitä on 189 ja lisäksi kellari.

Vehreä puutarha ympäröi mansardikattoista keltaista omakotitaloa. 1920-luvulla Kauniaisissa valmistunut Villa Granbo sai myöhemmin perheen kesken tuttavallisemmin nimen Gula huset.
Karin Stenius-Söderlund syntyi Gula husetiin, jonka hänen vanhempansa hankkivat 1970-luvun lopulla ja jossa he asuivat yli 40 vuotta, kunnes tuli aika vaihtaa omakotitaloa vaivattomampaan asumismuotoon. Vielä muutama vuosi sitten Karin ja Ingvar Söderlund asuivat lapsineen Porvoossa, kun Karinin vanhemmat heittivät ilmaan idean: mitä jos tytär perheineen ostaisi talon?

Miten päädyitte asumaan Karinin lapsuudenkotiin?
Karin: Kun vanhempani ehdottivat meille lapsuudenkotini ostamista, olin aluksi epäileväinen. En ollut koskaan edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa. Sisareni perheineen asuu naapurissa, millä oli suuri merkitys kauppojen syntymiselle. Ajatus siitä, että samanikäiset serkukset saisivat kasvaa samassa pihapiirissä, tuntui ihanalle. Ja nyt kun remonttikin on valmis, en voisi olla onnellisempi päätöksestämme.


Mikä talon ostamisessa arvelutti?
Ingvar: Taloa oli modernisoitu vuosikymmenten aikana, ja mietimme, saisimmeko vanhan tunnelman palautettua. Tiesimme toki, että talo oli hyvin pidetty ja modernit ratkaisut olisi mahdollista korvata. Oivalsimme, että remontilla saisimme kodista omannäköisen.

Millaisen tyylin ja tunnelman halusitte luoda taloon?
Karin: Kaipasimme tunnelmaa, jossa satavuotiaan talon ilme jatkuisi ulkoa sisälle taloon. Maalaisromanttisempaa, seesteistä ja värikästä. Otimme ammattilaisia avuksi, sillä meillä ei ollut suunnittelu- ja remonttiosaamista eikä töiden ja pienten lapsien kanssa aikaa opetella uusia taitoja. Sisustussuunnittelijat olivat tukenamme läpi projektin.

Miten palautitte taloon alkuperäistä henkeä?
Karin: Oli selvää, että keittiö olisi täyspuinen ja vanhaa henkivä ja talossa käytettäisiin paljon tapetteja, joiden kuosit sopivat talon henkeen. Halusimme puuta, jotta vanha talo myös voisi hyvin. Kaikki kosteat tilat uusimme vanhaan tyyliin, ja ikkunat ja väliovet korvasimme vanhaa muistuttavilla mutta uusilla ratkaisuilla. Pintamateriaalivalinnoissa apunamme olivat sisustussuunnittelijat Johanna Jämsä Dekotilasta ja Marika Frestadius Fres designista. Lähdimme suunnittelijoiden kanssa miettimään talon rakennusaikakauteen sopivia värisävyjä, materiaaleja ja kuoseja.
Ingvar: Valitsimme lisäksi vanhan näköiset, mustat pistorasiat ja valokatkaisijat, jotka toimitti ja asensi Laaksolahden sähkö. Ne näyttävät siltä, kuin ne olisivat sadan vuoden takaa, mutta valaistuksen ohjaaminen onnistuu kännykällä.

Miten toteutitte ideanne ja toiveenne käytännössä?
Karin: Kokosimme Pinterestissä kansion, johon pinnasimme ideakuvia, värimalleja ja ajatuksiamme tapeteista. Selasimme myös valtavasti Instagramia. Ruokasalin katon tapetointia päätimme kokeilla nähtyäni kuvan lempitililläni @hannasanglar. Näytimme nämä kuvalliset haaveemme sitten sisustussuunnittelijoille. Löysimme myös kuvia hienoista lattia- ja kattolistoista korjausurakassa alkusparraajana ja arkkitehtina toimineen Eeva Vallan ja urakoitsijan aiempien projektien kautta, ja niiden mallien mukaan höyläytimme listat Helsingin erikoishöyläyksessä.

Miten huomioitte lapsiperheen tarpeet?
Ingvar: Sijoitimme kaikki makuuhuoneet yläkertaan, mikä on toimiva ratkaisu lapsiperheessä ja kunnioittaa talon alkuperäistä pohjaratkaisua. Alakerta pysyy arjessa siistinä, kun vaatesäilytys ja lelut pysyvät yläkerrassa. Kodinhoitohuone sijoitettiin portaikon viereen, jotta pyykkihuolto pysyy vaivattomana. Lapsiperheen elämää helpottaa huolella pohdittu eteisaulan kaapistoratkaisu. Lasten takeille, haalareille ja kengille on sekä kaappitilaa että seinänaulakkoja, joihin pojat itse ylettävät ripustamaan reppunsa ja takkinsa. Erityisen tyytyväisiä olemme vinojen kattojen alle teetettyihin, sisustussuunnittelijoiden piirtämiin mittatilauskaapistoihin.

Jouduitteko tekemään kompromisseja?
Ingvar: Mietimme olohuoneen takan purkua ja korvaamista pönttöuunilla mutta päädyimme säilyttämään vanhan. Muuten emme tehneet kompromisseja, vain valintoja.
Ikkunaerkkeriin suunniteltiin sohvamainen kiinteä penkki, joka on varsinkin perheen lasten suosikki.


Mitkä olivat parhaat ratkaisut ja ideat, jotka saitte ammattilaisilta?
Karin: Tiesimme, että haluamme kotiimme väriä, mutta kaipasimme tukea valintoihin, jotta kokonaisuus olisi selkeä. Sisustussuunnittelijat olivat suuri apu kiinteiden kalusteiden eli keittiötä lukuun ottamatta kaikkien kaapistojen suunnittelussa, värien pohtimisessa ja säilytystilan tarpeen mitoittamisessa.

Mikä on lempipaikka kodissanne?
Karin: Suosikkimme on keittiö. Kokonaisuus on onnistunut ja vanhan talon henki läsnä.




Keittiön tavoin myös ikkunat ja väliovet on mittatilattu. Vanhan mallin mukaan tehdyt ikkunat näyttävät alkuperäisiltä mutta ovat toiminnoiltaan modernit.




