Meidän Talo

Tämä koti yllättää! Funkishenkinen talo nousi pellon laidalle Helsingissä – erikoisuutena oma pihasauna


Sanna Krigsholm ja Mikko Mäkelä antoivat arkkitehdille vapaat kädet kotinsa suunnittelussa. Helsingin Maunulassa sijaitsevassa ajattomassa kodissa on isot ikkunat, omaleimaisia väri- ja materiaalivalintoja sekä todellisena harvinaisuutena pihasauna.
Kuvat Pauliina Salonen
Mikolla ja Sannalla ei ollut aiempaa kokemusta rakentamisesta, mutta valmistaloistakaan ei löytynyt mieluisaa.

Uusi elämä omakotitalon rakentajana alkoi, kun Sanna Krigsholm huomasi Helsingin Sanomissa ilmoituksen kaupungin vuokratonteista. Ilmoituksessa kerrottiin, että lapsiperheet voivat hakea tontteja eri puolilta Helsinkiä. Sanna ja hänen puolisonsa Mikko Mäkelä päättivät lähettää hakemuksen – ja unohtivat sen saman tien.

Pariskunta asui tyytyväisenä kerrostalossa Herttoniemessä ja oli katsellut jo hetken aikaa hiljaisesti isompaa asuntoa. Omakotitalo ei ollut suunnitelmissa. Muutaman kuukauden kuluttua he saivat kuulla, että he olivat saaneet tontit ja olivat valintajonossa toisena. Sannalla ja Mikolla oli siis mahdollisuus valita tarjonnasta juuri se mieleisensä tontti.

Sannan pitkäaikainen haave Carl Hansen & Sønin CH24-tuoleista toteutui siitä huolimatta, että ne ovat vähän epäkäytännölliset lapsiperheessä. Tuoleihin sopiva ruokapöytä löytyi pitkän etsinnän jälkeen Muuton Split Table -pöydästä. Secton Octo-valaisin täydentää puisen kokonaisuuden.
Alakerran alumiini-ikkunat ja liukuovet ovat Schuecon mallistosta. Tv-tason pariskunta kokosi itse Ikean keittiömoduuleista. Tytöt saivat seinällä olevan Outi Heiskasen grafiikan nimiäislahjaksi.
Keittiön puupintaisen seinän taakse on integroitu Sannan toiveesta aamiaiskaappi. Puu tuo pehmeyttä avaraan huoneeseen.

Mietinnän jälkeen sijainniksi valikoitui Maunula, josta on hyvät kulkuyhteydet ja josta löytyi mieluisa tontti pellon laidalta.

Tontti siis odotti, mutta talokin pitäisi sinne saada. Aluksi Sanna ja Mikko pohtivat valmistaloa, sillä kummallakaan heistä ei ollut kokemusta rakentamisesta. Pariskunta kierteli katsomassa talovalmistajien valmisratkaisuja, mutta mikään niistä ei varsinaisesti sykähdyttänyt.

Pian he jo pohtivat omia suunnitelmiaan ja ajelivat iltaisin alueilla, joilta löytyi uusia pientaloja. Yksi talo kiinnitti erityisesti heidän huomionsa ja he selvittivät, että sen oli suunnitellut arkkitehti Juha Klemetti.

– Pidimme kaikista hänen suunnittelemistaan taloista. Kävimme muutamassa kohteessa tutustumassakin, ja löysimme sitä kautta myös mieluisia tavarantoimittajia.

Keittiön kaapisto jatkuu säilytystilana ikkunan ylä- ja alapuolella. Nojatuoli Habitat, Tre-rahi Adea ja Bell-valaisin Tom Dixon.
Makuuhuoneen kipsilevyhyllykkö on timpurin valmistama. Seinästä löytyy talon ainoa murrettu väri. Kaunis pöytävalaisin löytyi Habitatista.
Kaksi tytärtä jakaa suloisesti sisustetun huoneen yläkerrassa.

Pariskunta pyysi Klemettiä suunnittelemaan heille talon ja antoi ammattilaiselle vapaat kädet. Ainoat omat toiveet olivat suuret ikkunat ja maakuuhuoneiden lukumäärä. Suunnitteluvaihe kesti noin puoli vuotta, jonka aikana Sanna ja Mikko saivat hetken hengähdystauon nopeasti edenneen alun jälkeen.

– Kun saimme nähdä suunnitelman, kaikki oli täydellistä. Emme tehneet yhtään muutosta. Yläkerran erkkeri sekä alakerran isot ilmettä tuovat ikkunat miellyttivät. Arkkitehti oli miettinyt valmiiksi myös terassit upotettuine valoineen, muurin sekä piharakennukset rimoituksineen.

Sanna oli äitiyslomalla, kun rakennusprojekti alkoi ja uppoutui asiaan täysillä. Hän kilpailutti jokaisen urakan erikseen ja pyrki kaikessa kustannustehokkuuteen. Kilpailuttaminen oli mahdollista, sillä projektille oli varattu aikaa.

– Päätimme tehdä kerralla kunnollisen talon, sillä ajatus on asua tässä loppuelämä.

Rakentaminen alkoi keväällä 2014, ja sitä helpottivat arkkitehdin tarkat suunnitelmat. Sanna kertoo löytäneensä itsestään uusia puolia projektin aikana.

– Olin lähes hysteerisen tinkimätön kaikissa rakenteellisissa yksityiskohdissa. Talossa ei ole yhtään kantavaa palkkia avointen tilojen keskellä. Täällä ei ole alaslaskuja eikä putkien kotelointeja missään.

Yläkerran toisen wc:n kiintokalusteet ovat Handy Handin tekemät. Kalusteissa ilahduttaa yllätysväri keltainen.
Yläkerrassa sijaitsevan kodinhoitohuoneen pinnat ovat samaa polyuretaania kuin alakerran lattia. Sannan mummolan naapuri taivutti metallitangon ja hitsasi sen Sannan toiveiden mukaan ripustustangoksi vaatteille.
Arkkitehti suunnitteli perheen käyttöön oman arkieteisen.

Lapli-Talot toimitti pelkät elementit tuulensuojalevyllä. Sekä ulko- että sisäpuoli tehtiin valmiiksi paikalla eri urakoina.

– Otimme tietosia päätöksiä ja riskejä: alakerran kulmaikkuna oli todellisen väännön takana, sillä sellaista ei yleensä tehdä. Suomessa tekijät ovat tottuneet perinteiseen rakennustapaan, ja uutta on vaikea saada läpi. Rakennusaika jäi mieleen raskaana, Sanna muistelee.

Visio uudesta talosta oli ajaton ja moderni kokonaisuus. Kiinnostavia yksityiskohtia lisättiin mielenkiintoisilla pintamateriaaleilla ja väreillä. Yleisväritys on vaalea, mutta sitä on tehostettu mustalla ja muutamalla kirkkaalla värillä.

Talossa ei ole yhtäkään laattaa vaan märkätilat on käsitelty Belle Artin hartsipinnoitteella. Alakerran lattia on polyuretaania. Yläkertaan valittiin Karelian Saima-parketti.

Kylmäksi miellettyjen materiaalien pariksi Sanna halusi puupintaa myös alakertaan. Keittiön yhden seinän puupinta on siksi toteutettu parketin ylijäämästä. Handy Hand suunnitteli ja toteutti kaikki kiintokalusteet arkkitehdin määrittelemien paikkojen ja todellisten mittojen mukaan.

Vaikka Sanna ja Mikko eivät osaakaan rakentaa, tekemistä jäi myös tuleville asukkaille: betonilattioiden listattomuuden viimeistely ja talon kertaalleen maalaaminen tehtiin itse.

Isot ikkunat tuovat valoa ruokailutilaan, joka aukeaa kesällä omalle terassille.
Oma pihasauna on samaa tyyliä päärakennuksen kanssa ja todellinen harvinaisuus kaupunkikodissa.
Kylpyhuone ja sauna ovat samaa kokonaisuutta. Saunassa on Tulikiven kiuas, lauteet on tehty haavasta.

Perhe muutti uuteen kotiin syksyllä 2015. Sisustushankintoja, niiden mitoitusta ja värejä pohdittiin paljon, ja ne ovat pysyneet. Sanna ei ole sisustajana vaihteluhaluinen. Kodin lempipaikaksi on muodostunut alakerran tilava oleskelutila, jossa lapsetkin saavat leikkiä vapaasti. Ovet ovat auki myös naapuruston lapsille, ja kesällä elämä laajenee pihalle.

Siellä Sanna toteuttaa visuaalisuuttaan: yrityksen ja erehdyksen kautta talvenkestävät lajikkeet ovat pikkuhiljaa löytyneet pihalle, josta löytyy koristeheinää ja puita. Uusi valoisa talo on herätellyt viherkasvi-innostusta myös sisällä. Olohuoneen kolibrikukka on jo yli kaksimetrinen.

Entä mikä olisi voinut mennä toisin, kun rakennusprojektia katselee valmiista talosta käsin?

– Jos jotain on sanottava, niin se voisi olla liian iso talo! Tilaa on paljon, mutta myös siivottavaa riittää.

Arkkitehti Juha Klemetti visioi taloon muutaman ulokkeen: yläkerran erkkeri ikään kuin roikkuu ilmassa.
Rakennusprojekti jäi Sannan mieleen raskaana. Joitain talon persoonallisia ratkaisuja oli vaikea saada läpi. Sekä talon ulko- että sisäpuoli tehtiin valmiiksi paikan päällä eri urakoina. Pellon laidalle noussut talo on alusta loppuun asti persoonallinen kokonaisuus. Arkkitehti sai suunnitelmiinsa vapaat kädet.
Julkaistu: 3.5.2019