Onko sinulla Suomen kallein Festivo-kynttilänjalka? Lue, mitkä versiot ovat harvinaisimpia

Timo Sarpanevan lasinen kynttilänjalka Festivo on kiehtonut ihmisiä vuodesta 1966 asti. Sen tarina on täynnä ihmeellisiä yllätyksiä ja sattumuksia.

Mutta mistä kaikki sai alkunsa? Ei ainakaan ajatuksesta, että Timo Sarpanevan täytyy nyt suunnitella kynttilänjalka, jota tullaan valmistamaan ja myymään miljoonia kappaleita.

Festivo on rosolasitekniikalla tehty, muottiin puristettu kynttilänjalka, jonka tunnusomaisin piirre on rosoisen pinnan ohella jalkaosaa ympäröivä kyhmymäinen rengas tai solmu.

Mallin alkusysäys oli Timo Sarpanevan kaveriporukkansa pitoihin ideoima Veljeskunnan lasi, joka kuulemma vetää melkein pullollisen viiniä. Ainakin yksi tällainen lasi on myyty jokunen vuosi sitten Bukowskisin huutokaupassa.

Lasin tekniset vaikeudet selätti Iittalan lasitehtaalla Sarpanevan luottohyttimestari Reijo Löflund eli Reka. Hän myös ehdotti suunnittelijalle, että Veljeskunnan lasin jalka näyttää enemmän kynttilänjalalta kuin juomalasin jalalta: ”Lasinappi päälle ja siihen kuoppa, sitten se on kynttilänjalka.” Sarpaneva innostui, ja Rekan johdolla tehtiinkin suurella vaivalla 20 onnistunutta kappaletta.

”Sanoin Timolle, että nämä ovat sitten ainoat, mitä näitä tehdään. On niin vaikea tuote. Kului jonkin aikaa, ja keväällä Timo tuli uudelleen luokseni ja sanoi, ettei näin hienoa myyntiartikkelia saisi jättää käyttämättä. Me ryhdyimme tehtaalla kehittämään sitä teknisesti ja onnistuimme saamaan tuotannon kuntoon. Näin syntyi Festivo-kynttilänjalka. Loppu on historiaa”, Löflund on kertonut Marjatta Sarpanevan kirjassa Timo Sarpaneva – Taide ja elämä.

Festivo-kynttilänjalkoja on valmistettu vuodesta 1966 alkaen. Kaikkiaan kokoja on ollut kahdeksan: 80 mm, 120 mm, 150 mm, 180 mm, 215 mm, 245 mm, 280 mm ja 315 mm. Nykyisin tuotannossa on korkeudet 120, 150 ja 215 mm.

Uusiin Festivo-kynttilänjalkoihin lisätään metallinen kynttiläkuppi, joka pitää kynttilät tukevasti paikoillaan, tekee esineestä entistä turvallisemman ja suojaa lasia kuumuudelta.

Alun perin värivaihtoehtoja on ollut vain yksi, kirkas lasi.

Toukokuussa vuonna 1993 alettiin kirkaslasisten rinnalla valmistaa sinisiä Festivo-kynttilänjalkoja. Kuluttajille myynnissä on Iittalan tietojen mukaan ollut sinisiä Festivoja kolmessa koossa, jotka ovat 80, 120 ja 150 mm, eli kolme pienintä kokoa. Nämä siniset Festivot löytyvät vain vuosien 1994 ja 1995 hinnastoista, mutta niitä on voitu myydä jo vuoden 1993 puolella.

Vintagemarkkinoilla on ollut myynnissä myös kuusisolmuisia (245 mm) sinisiä Festivoja. Niiden hinta on kivunnut liki viiteensataan euroon. Näin ollen ne ovat kalleimpia koskaan myytyjä Festivoja, ja niiden omistaja voi olla onnellinen saaliistaan.

Kuusisolmuisen, sinisen Festivon tuotannosta ei ole tosin jäänyt jälkeä Iittalan arkistoon, mutta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö sellaisia olisi voitu tehdä.

kirkkaan ja Sinisen lisäksi on vuonna 1984 valmistettu mallituotantoerä 180 millin korkuisia opaalinvalkoisia Festivoja. Versio ei mahdollisesti ollut Sarpanevan mieleen, mutta joitakin kappaleita vintagemarkkinoilla on aika ajoin myyty.

Vastaan voi tulla myös Festivoja, joiden väri vivahtaa hieman vaaleanpunaiseen tai kellertävään, mutta nämä versiot eivät ole virallisia vaan johtuvat siitä, että kirkkaaseen lasimassaan on päässyt pieni määrä jotakin väriainetta.

Arvokkaimpia festivoja ovat yleisesti ottaen korkeimmat mallit. Niistä seitsensolmuinen on ilmeisesti harvinaisempi ja sen vuoksi arvokkaampi kuin sitä korkeampi kahdeksansolmuinen malli.

Kirkkaasta lasista tehdyn yksisolmuisen Festivon voi saada parilla kympillä, ja hinta periaatteessa kohoaa solmu solmulta.

Suhteessa kalleimpia ovat siniset ja opaalit Festivot, ja niiden hintahaitari voi olla hyvinkin laaja, alle sadasta eurosta useisiin satoihin euroihin.

Vuonna 1987 Iittala julkisti Festivon 20-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlamallin, jonka korkeus on 175 milliä. Vaikka juhlamalli oli myynnissä vain rajoitetun ajan, siitä ei ole tullut keräilijöiden keskuudessa samanlaista metsästyskohdetta kuin muista pienistä myyntieristä. Hintahaitari on laaja, 60–120 euroa.

Lähteinä Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – Taide ja elämä (Tammi), Iittalan arkisto ja Lasinkeräilijän blogi.