Ainutlaatuinen huvila karussa saaristossa – Erkan perhe ihastui 70-luvun talon karismaan

Aika vapaa-ajankodissa on yritysvalmentaja ja kiinteistökehittäjä Erkka Suvannolle arjen vastapaino. Työssään hän valmentaa, miten liiketoimintaa voi kasvattaa, ilman että elämä kutistuu. Erkan omaa toimintaa ohjaa kaikki, mistä hän nauttii: työstä, perheestä, matkustamisesta ja hiljaisista hetkistä luonnon keskellä. Nojatuolit, Vepsäläinen.

Terassin portaat seuraavat kallion muotoja. Kulku rantaan on turvallinen ja kaunis, osa maisemaa. Aurinkotuolit, Vepsäläinen.

Saariston kalliorinteeseen piiloutuu talo, rauhallinen tukikohta, jossa meri, metsä ja arkkitehtuuri muodostavat hiljaisen liiton. Arkkitehti Sigvard Eklundin suunnittelema rakennus vuodelta 1970 hahmottuu vasta läheltä: tumma julkisivu sulautuu mäntyjen runkoihin ja terassien linjat seuraavat kalliota.

Huvilan osaomistaja, kiinteistökehittäjä ja yritysvalmentaja Erkka Suvanto, puhuu työssään elämän tasapainosta: health, wealth and happiness (terveys, vauraus ja onni) eivät ole erillisiä tavoitteita vaan saman kokonaisuuden osia. Täällä Erkan ja kahden muun perheen vapaa-ajanasunnolla Rymättylässä ajatus saa fyysisen muodon.

Rinteeseen louhittu tontti avautuu etelään, kallio viettää kohti merta. Rinteessä kasvaa kunttaa, katajaa ja tuulen taivuttamia mäntyjä. Saariston sää saa näkyä: aurinko polttaa puupintaa ja sade tummentaa laattoja.

Tämä on paikka, joka on auki luonnolle – ja niille, jotka osaavat pysähtyä.

Erkka Suvanto on yritysvalmentaja ja kiinteistökehittäjä.

Sisätiloissa vaaleat puupinnat ja liimapuulevyt on käsitelty valkovahalla. Puun luoma tunnelma jatkuu huoneesta toiseen. Kiintokalusteet on tehnyt Woode.

Suuret, verhottomat ikkunat avaavat näkymän metsään ja kalliorinteeseen, ja valo saa kulkea tilassa vapaasti. Seinät ovat kiveä. Olohuoneen huonekalut ovat Vepsäläiseltä.

Mihin ihastuit tässä talossa ja paikassa?

Ihastuin alun perin ainutlaatuiseen miljööseen mutta myös talon arkkitehtuuriin ja siihen, kuinka rakennus on sulautettu osaksi kallioista maisemaa. Luonto ja meren läheisyys tekevät tästä paikasta erityisen. Lisäksi 70-luvun arkkitehtuuri tuo mukanaan tietynlaista karismaa, jota ei voi jäljitellä moderneissa rakennuksissa. Tämä paikka tarjoaa meille täydellisen yhdistelmän rauhaa ja nostalgiaa, mikä on minulle ja perheelleni tärkeää.

Pienet asetelmat, kirjat ja huovat kertovat, että täällä viivytään. Kodikkuus syntyy arjessa käytetyistä esineistä.

Olohuoneessa lämpimät ruskean ja hiekan sävyt jatkuvat puupalkeissa.

Miten taloa on kunnostettu vuosien varrella?

Viime vuosien aikana olemme modernisoineet taloa, mutta alkuperäinen henki on kuitenkin säilynyt mielestäni hyvin. Halusimme pitää alkuperäisen tunnelman mutta päivittää talon käytännölliseksi ja toimivaksi.

Ensimmäinen iso projekti oli katto: painava huopakatto korvattiin huoltovapaalla peltikatolla. Lisäksi uusimme keittiön ja asensimme lattialämmityksen ja ilmalämpöpumpun. Koko talon pinnat käytiin läpi. Sisätiloihin suunniteltiin uudet säilytyskalusteet ja kylpy- ja wc-tilat sekä sauna uudistettiin.

Kalusteet on valittu maiseman ehdoilla: matalat, pehmeät ja sävyiltään rauhalliset. Niiden mataluus antaa tilaa maisemalle. Ikkunan alla on Ilmari Tapiovaaran Pirkka-jakkarat. Sohvapöytä on Woodnotesin. Lattialaatat, Sarokas.

Mikä on sisustuksen kokoava ajatus?

Halusimme säilyttää 70-luvun hengen mutta tuoda mukaan raikkautta ja ajattomuutta. Sisustuksessa käytettiin rauhallisia sävyjä, vaaleita puupintoja ja luonnonmateriaaleja: sisalmattoa, kauniita laattoja ja valkovahattuja liimapuulevyjä.

Akustiikkaa paransivat kattopinnat ja materiaalivalinnat. Puusepänliike Woode toteutti useita kiintokalusteita, jotta kokonaisuus olisi yhtenäinen ja käsin tehdyn oloinen. Tavoitteena oli kodikas ja rauhallinen tila, jossa voi todella levätä.

Keittiön saareke toimii kokoavana voimana. Siinä syödään, puhutaan ja kokataan eli vietetään arkisia hetkiä, joilla on merkitystä. Ruokapöydän tuolit ja baarijakkarat, Vepsäläinen.

Keittiön mittatilauksena tehty saareke toimii tilanjakajana ja yhdessäolon keskuksena. Wooden keittiö suunniteltiin yhdessä Annakaisa Sarokkaan kanssa. Tasot, Louhi Stones.

Millainen on talon historia?

Talo rakennettiin vuonna 1970 yksityiskäyttöön arkkitehti Sigvard Eklundin piirustusten mukaan. Rakennus säilyi saman suvun omistuksessa vuosikymmeniä. Meidän perheemme osti sen muutama vuosi sitten, ja veljeni sekä kolmas osakas tulivat mukaan.

Olemme yhdessä kunnostaneet paikan kolmessa vaiheessa: ensin katto ja ulkotilat, sitten sisätilojen pintamateriaalit ja tekniikka ja lopuksi sauna ja laituri. Laajennuksia tai lisärakenteita emme ole tehneet.

Alakerran kylpytilasta on näkymä merelle. Värimaailma on poimittu suoraan luonnosta: vaaleaa, hiekanväristä laattaa ja kaunista puupintaa.

Puiset pariovet avautuvat päämakuuhuoneeseen, jossa on seinän kokoinen kaapistorivistö. Lattiamateriaalina on sisalmatto.

Miten työsi yritysvalmentajana näkyy tässä paikassa?

Viime vuosina olen alkanut rakentaa elämääni ”terveys, vauraus ja onni” -ajatuksen pohjalta, ja tämä paikka on osa sitä kokonaisuutta. Talo on arjen vastapaino – paikka, jossa asiat yksinkertaistuvat. Täällä saan palautua, olla rauhassa ja antaa ajatusten järjestyä.

Se on tärkeää myös työssäni. Valmennan yrittäjiä, jotka haluavat kasvattaa liiketoimintaansa mutta myös löytää tilaa elämälleen. Usein kysyn: missä sinä pysähdyt? Monella ei ole vastausta.

Kun ympärillä on hiljaista, huomaa helpommin, mitä oikeasti tarvitsee – eikä se ole yleensä enempää vaan vähemmän mutta laadukkaammin.

Rakennuksen muodot mukailevat 70-luvun arkkitehtuuria.

Yksi terasseista on ulkoruokailun keskus. Säänkestävät ulkokalusteet kutsuvat viihtymään.

Millainen ulkomiljöö on?

Talo sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä, jossa kallion jylhyys ja puiden vehreys luovat rauhallisen pihapiirin. Ensimmäisenä syksynä karsimme puustoa ja kasvillisuutta ja avasimme näkymät merelle. Maisemointi toteutettiin puutarhuri Minna Toivasen suunnitelmien mukaan: kunttaa, kiviä ja kestävää kasvillisuutta. Laituri rakentui pala palalta vanhan rantasaunan viereen. Kaikki ulkotilat suunniteltiin siten, että ne sulautuvat luontevasti osaksi ympäristöä.

Talo istuu maisemaan huomaamattomasti. Kallioon louhittu perusta ja julkisivu sulautuvat mäntyjen keskelle.

Miten talo toimii, kun teitä on monta?

Yllättävän hyvin. Omistus on jaettu selkeästi ja käytännönläheisesti. Kesä-, heinä- ja elokuun viikot on jaettu ennakkoon, ja keväällä olemme paikalla joustavasti, kun se sopii kaikille.

Kaikki osallistuvat vastuisiin ja päätökset teemme yhdessä. Tämä toimii, koska jaamme samanlaisen ajattelutavan: olemme isoista linjoista kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät takerru pikkuasioihin. Jokainen uusi investointi tehdään suhteessa tarpeeseen, ei hetken mielijohteesta.

Vapaa-ajankodin tilaratkaisut ovat sellaisia, että jokaiselle löytyy oma kolonsa: joku vetäytyy parvelle, toinen keittiön nurkkaan. Olohuoneessa voi pelata tai lukea, ja keittiön saareke vetää ihmisiä puoleensa kuin itsestään.

Rinteen kuntta ja sammalmatto kertovat arvostuksesta maisemaa kohtaan. Pihasta ei tehty puutarhaa, vaan se sai jäädä puutarhuri Minna Toivasen opastuksella selkeäksi kokonaisuudeksi, joka rytmittää olemassa olevaa luontoa.

Meri ja kalliot ovat olennainen osa talon arkea. Terassit ja portaat myötäilevät kallion muotoja. Nyt kulku saunalle ja rantaan on turvallinen ja kaunis, osa maisemaa.

Puulämmitteisen saunan lauteilta näkyy suoraan merelle. Tunnelma on vahva ja alkuperäinen, ja saunaa ei ole siksi haluttu muuttaa heti.