Satu-Marja ja Ville muuttivat kotiseudulle vanhaan tehtaan puutaloon: ”Haluamme huolehtia tästä talosta, jotta se on vielä sadan vuoden päästäkin voimissaan”

Vanhaan taloon asumaan, pois suurkaupungista. Tämä oli tulevaisuudensuunnitelmana jo silloin, kuin Satu-Marja Miilunpalosta ja Ville Aaltosesta tuli pari. Koti ehti opiskelujen jälkeen olla muutamia vuosia Helsingissä, kunnes pari vuotta sitten he alkoivat aktiivisesti katsella tarjolla olevia omakotitaloja.

Perheen haaveena on aina ollut keltainen talo, joten kodin ulkoinen värimaailma tulee jossain vaiheessa muuttumaan. Laajalla pihalla on sopivasti suojassa muiden katseilta.

Kylmimpinä päivinä lämpiää myös keittiön hella-leivinuuni. Vegaaniperheen tofuateriasta tulee hellalla poikkeuksellisen pehmeää ja herkullista. Myös puurot hautuvat liedellä kätevästi.

Muhkea sohva ostettiin, kun samanlaista oli ensin kokeiltu Satu-Marjan siskon luona. Vitosen maksaneen täkin alle kelpaa käpertyä tunnelmoimaan. Mummilan villamattoa Satu-Marja ihaili jo lapsena. Valaisimet ovat löytöjä Torista ja FB-ryhmästä.

”Sitä mukaa, kun talojen hintataso alkoi kirkastua meille, aloimme myös laajentaa sädettä, jonka sisältä toivoimme kodin löytyvän. Aika pian olimme päätyneet Kotkaan asti, jossa asuvat myös vanhempani ja siskoni. Paluu nuoruuden maisemiin mietitytti ensin, mutta tämän talon ilmapiiri tuntui jo näytössä niin oikealta, että totesimme löytäneemme kotiin.

Luultavasti alun perin tehtaan henkilöstölle rakennettuun taloon edellistä edeltävä omistaja oli tehnyt laajan remontin. Oli siis mahdollista muuttaa suoraan sisään ja kotiutua rauhassa ennen mahdollisia muutoksia. Malttamattomana luonteena tällainen hissukseen eteneminen on kyllä toisinaan koetellut kärsivällisyyttäni.

Kylmä kuisti on kesäkäytössä. Vanha puukaappi on Satu-Marjan äidin mummolasta. Korituolin edessä olevan maton ystävä hankki Satu-Marjalle lahjaksi Facebook-kirppikseltä. Kamiina on Villen lapsuudenkodista.

Satuhetken paras paikka Ikean nojatuoli ja rahi ostettiin käytettyinä. Rahin Satu-Marja päällysti uudelleen ja suojasi tuolin samalla nappeja rakastavalta kuopukseltaan. Kavereilta saatu senkki sopii täydellisesti paikalleen kulumineen päivineen. Kultakehys oli Satu-Marjan ja Villen häissä rekvisiittana.

Takassa palaa tuli tunnelman vuoksi. Olohuoneen tapetti on Midbecin Apelviken Pomona.

Siitä lähtien, kun muutin pois lapsuudenkodistani, on vahvimpana sisustusaatteenani ollut kierrätys. Aikaisempi, retroon kallistuva tyyli on täällä siirtynyt vanhempiin vuosikertoihin. Tyylipuhtaus ei ole tärkeää, mutta haluan että esineiden muodot sointuvat yhteen.

Valokuvaajana värit ovat minulle lähes elinehto. Kauneus lähtee vanhoista ikkunoista tulevan valon ja harmonisten väriyhdistelmien liitosta. Minua puhuttelevat erityisesti leijonankeltainen ja pinkki. Villellä on tummempi maku. Yhteistä meille on rakkaus vanhaan. Parhaimpia löytöjä ovat kirppisten kätköistä esiin pengotut aarteet. Mieluisia kalusteita olemme saaneet myös sukulaisiltamme.

Keittiössä on vielä havaittavissa Satu-Marjan aiempaa retrotyyliä. Leipälaatikko on lääkekaappina. Punakantinen Indiskan rasia löytyi kirppikseltä ja on yksi Satu-Marjan suosikeista. Boråstapeterin Gammalsvenska-sarjan tapetti on Satu-Marjasta rohkea mutta ihana.

Keittiön uudistus on edellisen omistajan tekemä. Ville ja Satu-Marja tekivät ikkuna-aukon kuistia kohti ja saivat paljon lisää valoa. Oranssit tuolit ovat alun perin kaverin mummolasta. Brion syöttötuoli löytyi pitkän etsimisen jälkeen ja haettiin sukulointiretkellä matkojen päästä.

Satu-Marja näki opiskelukaverin hienosti tuunaamat kynttilänjalat ja halusi kokeilla samaa. Totoro-hahmot ovat muisto häämatkalta Pariisista.

Minä kiinnyn esineisiin. Kun teen hankintoja, tarkoitus on, että niistä tulee loppuelämäksi osasia kotiin. Sisustaminen on minulle paljon enemmän kuin pinnallista puuhastelua. Kotonamme näkyvät meille rakkaat asiat. Villen työhuoneessa ovat hänen kitaransa, minulla kaapit pullistelevat käsityömateriaaleja ja -tarvikkeita.

Perinteisiä työtuoleja inhoava Satu-Marja uhmasi siskonsa kanssa lumipyryä hakiessaan samettipintaisen tuolin työhuoneeseensa. Työtarvikkeita sisältävä kaappi on kulkenut mukana jo aiemmasta kodista, kuten punakuvioiset verhotkin, jotka olivat viiden euron lempparilöytö kirppikseltä.

Keinutuoli löytyi ulkovarastosta. Nahkapalli on Villen mummolasta. Kässäpussiksi täydellinen, vahvavuorinen pussukka löytyi kirpparilta. Punaisen lattiavalaisimen Satu-Marja haki joskus helsinkiläisestä kimppakämpästä ja kuljetti ratikalla kotiin. Päällystetyissä laatikoissa säilytetään kaikkea tarpeellista.

Lahdesta, vanhan tavaran liikkeestä löytyneet punaiset kengät ovat suloiset, mutta kävely niillä ei onnistunut mukulakivikaduilla. Omenapurkki on ostettu joskus Norjasta. Sinisävyinen laatikko on päällystetty tapetilla.

Hyppäys vanhan talon omistajiksi oli suurin unelmamme, mutta se on ollut myös pelottavaa. Ville oli asunut lapsuudessaan vanhassa talossa ja siitä oli hänellä mukavat muistot. Sellaisen remontoimisesta ei meillä kummallakaan ollut kuitenkaan mitään kokemusta ennen tänne muuttoa. Olemme käyttäneet tunteja opiskellessamme netistä ja kirjoista tarvittavia tietoja ja taitoja. Appivanhemmat, muu lähipiiri ja ystävät ovat olleet arvokas tuki ja apu.

Makkarin helmi on Satu-Marjan virkkaama peitto. Työ oli käsissä joka ilta läpi pimeimpien talvikuukausien ja siihen käytettiin vain kierrätys- ja jämälankoja. Seinällä Pihlgren ja Ritolan Williamin köynnös -tapetti.

Kaappi löytyi Haminasta antiikkiliikkeestä. Kaapin kotiin kuljettanut kuski totesi talon olevankin tuttu vuosien takaisista remonttihommista. Roosa lattiavalaisin on Satu-Marjan mummilasta.

Meitä ajaa eteenpäin vahva ajatus vanhan hyvänä pitämisestä. Rapiseva maali ja epätasaiset lattiat eivät meitä häiritse, ne kuuluvat elämään. Haluamme kuitenkin huolehtia tästä talosta niin, että se on vielä sadan vuoden päästäkin voimissaan.

Meillä on nyt omaa rauhaa, jota molemmat kovasti arvostamme ja aikaisemmin kaupunkiasumisessa kaipasimme. Luovaa puuhaa on riittämiin. Jos sisällä tulee valmista, jatkamme pihassa.”

Satu-Marja ompeli molemmille tytöille tilkkupeitot raskausaikana. Katos luo majamaista tunnelmaa. Seinällä Aarikan mobile ja Satu-Marjan askartelema sateenkaari. Myös maatuskat on itse ommeltu.