Entä jos ero on virhe? Miten toimia, kun eropäätöksen tekeminen on vaikeaa

On tavallista ajatella eroa silloin tällöin. Varsinkin pitkässä suhteessa, jossa tulee erilaisia vaiheita, eroajatuksia voi tulla ja mennä. Niitä voi tulla myös lyhyessä suhteessa, jossa voi alkaa pelätä toisen menettämistä, kun ihastus syvenee rakkaudeksi.

Ennen ratkaisun tekemistä on tärkeää pohtia, millaisia eroajatukset ovat. Ero voi käydä mielessä vaikkapa riidan aikana, vaikkei sitä tosissaan harkitse. Joskus ajatuksella leikittelee myös onnellisessa suhteessa. Millaista elämää eläisin, jos olisinkin valinnut toisin? Ajatus voi liittyä ikäkriisiinkin.

Jos eron ajatteleminen on vakavaa ja pitkäaikaista, on ero todennäköinen vaihtoehto.

Ajatus erosta pelottaa. Tarkoittaako se, että ero olisi virhe?

Pelko on tosi normaalia, sillä isot elämänmuutokset tuovat aina mukanaan epävarmuutta. Pelko tulee siis ennen kaikkea siitä, tekeekö oikean vai väärän ratkaisun. Vaikka ero olisikin lopulta myönteinen juttu, päätöksen tekeminen voi stressata. Se, että eroaminen pelottaa liikaa ei tarkoita, että se olisi väärä päätös.

Pelon hahmottaminen auttaa pohtimaan valintaa. Pelkäätkö muutosta? Pelkäätkö, mitä muut ajattelisivat? Pelkäätkö taloustilanteen muutosta? Pelkäätkö menettäväsi tärkeän ihmisen, jonka kanssa on ollut riitaisaa pitkään, ja haluaisit muutosta tilanteeseen?

Mieti myös, kumpi on isompi riski: jäädä suhteeseen vai lähteä. Jos on onneton eikä voi hyvin, onko jääminen parempi vaihtoehto kuin ero?

Toki myös päätöksen tekemättä jättäminen on päätös. Mieti kuitenkin, onko parempi tehdä tietoinen päätös ja ottaa riski. Virhe on pysytellä huonossa suhteessa. Erotessa voi ajatella, että on ehkä mokannut, mutta silloin on ainakin yrittänyt, oppinut ihmissuhteista ja itsestään.

Toiminko epäreilusti, jos en kerro eroaikeistani?

Jos on hiljaa sen vuoksi, että yrittää vältellä konflikteja, se ei ole lähtökohtaisesti kovin reilua. On ymmärrettävää, että omia tunteita haluaa prosessoida ensin. Ei eroaikeista tarvitse ihan heti kertoakaan. Toisaalta jos ero tulee toiselle täytenä yllätyksenä, ei sekään ole kauhean reilua.

Puhuminen parisuhteissa on tärkeää, mutta niin on myös ajoitus ja tapa, millä asiansa kertoo. Jos riidan keskellä kertoo erotoiveista, se on toki inhimillistä, mutta voi tulla toiselle isona yllätyksenä. Erouhkailu säikäyttää ja lisää pelkoa, epävarmuutta ja riitoja entisestään.

Viisainta on kertoa ajatuksista pehmeästi ilman riitatilannetta. Jos on jo yrittänyt ottaa puheeksi suhteen ongelmia ja ristiriitoja, mutta toinen ei lähde keskusteluun mukaan vaan vakuuttelee, että kaikki on hänen mielestään hyvin, on hänelle ainakin annettu mahdollisuus. Siinä tapauksessa toteutuvan eron ei pitäisi tulla myöhemmin yllätyksenä.

Joskus pariskunnat tulevat parisuhdeneuvontaan vasta siinä vaiheessa, kun toinen on erosta jo vakavissaan. Siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä sovitella.

Ääritilanteissa eroajatuksista ei ole turvallista puhua. Jos puoliso on väkivaltainen, tulee kääntyä esimerkiksi turvakodin puoleen.

Onko suhteella enää toivoa, jos eroajatukset jatkuvat?

On tietysti. Eroajatus itsessään ei tarkoita, että se pitäisi toteuttaa. Joskus voi olla kyse siitä, että on tyytymätön tai epävarma eikä toive erosta olekaan todellinen. Epävarmuus suhteesta ei ole vielä päätös vaan signaali epävarmuudesta jollakin elämän osa-alueella.

Kannustan pitämään huolta pitkästä parisuhteesta. Vaikka on lapsia ja ruuhkavuosia, ei parisuhde voi istua kahtakymmentä vuotta takapenkillä. Parisuhteeseen kuuluu karikoita, kuormitusta, taloudellista huolta, terveysongelmia. Mitä enemmän hankaluuksia on, sitä enemmän pitää tehdä töitä. Eroajatukset voivat olla myös hyviä katalysaattoreita, jotka saavat suhteessa aikaan muutoksen. Niiden ansiosta pariskunnalle voi syntyä uudenlainen keskusteluyhteys.

Jutun asiantuntija Hanna Kinnunen on työskennellyt yksilö- ja pari-terapeuttina yli 20 vuotta.