Ruuturakkautta, hienostelua ja hiutuneita kuoseja – Kotonan ammattilaiset paljastavat pussilakanat, joista eivät halua luopua
Parhaat pussilakanat ovat pehmeät, kauniit ja kestävät jopa vuosikymmeniä. Tässä jutussa toimitus avaa liinavaatekaappinsa ja paljastaa rakkaimmat lakanansa, jotka tekevät elämästä – tai ainakin yöunista – hippusen parempaa.
Kestävä raitarakkaus
”Ostin nämä raidalliset luottolakanani aikoinaan Marimekon tehtaanmyymälän ystävämyynnistä. Tarkkaa vuotta en muista, mutta laskeskelen, että lakanat ovat olleet kovassa käytössä ainakin 22 vuotta. Alussa pussilakanat olivat sileää ja iholla viileää puuvillaa, mutta nyt tuntuma on jo pehmeäksi hiutunut – ja siksi niin ihana. Pesulappu on kulunut lukukelvottomaksi, enkä näe, missä ne on tehty, mutta näppituntumani on, että materiaali on erilaista kuin Marimekon nykylakanoissa, joita ainakin oman kokemukseni mukaan vaivaa nyppyyntyminen.
Ostan lakanoita todella harvoin ja haluan käyttää ne loppuun. Siksi välttelen mitään liian trendikkäitä kuvioita. Vuokko Eskolin-Nurmesniemen piirtämä sinivalkoinen Varvunraita-kuosi on ajaton ja toimii kaiken kanssa. Settiin ei kuulunut tyynyliinoja, joten yhdistän raidallisiin pussilakanoihin yksiväriset tyynyliinat. 22 vuotta on lakanoille ihan hyvä elinikä, mutta toivoisin, että edessä olisi vielä ainakin saman verran lisää. Pussilakanat ovat kuitenkin kuluneet niin ohuiksi, että ennustan ensimmäistä reikää ensi vuodelle.” - Anu Karttunen, toimituspäällikkö, Unelmien Talo&Koti ja Kotivinkki
Ruotsalaista ruuturakkautta
”Lempilakanoillani on ikää vain muutama vuosi, mutta ne ovat sitäkin rakkaammat, sillä sinapinkeltaisten ruutulakanoiden löytäminen ei ollut mikään helppo juttu. Rakastan ruotsalaisten tapaa sisustaa. He värittävät kotinsa vahvoilla väreillä: laittavat samaan tilaan uhkeaa vihreää, räväkkää punaista ja sinapinkeltaista. Raidat, kukkakuviot ja ruudut sekoitetaan empimättä. Tavara- ja väripaljouden synnyttämä tunnelma on samaan aikaan hillitön ja huoleton, mutta myös iloinen, kotoisa ja kutsuva. Kun näin muistaakseni Instagramissa kuvan ruotsalaisen vaikuttajan makuuhuoneesta, jossa tyynyröykkiön alta pilkahti sinapinkeltainen ruutukuvio, oli se ihastusta ensisilmäyksellä.
Alkoi vimmainen ruutujen metsästys. Välillä meinasi usko loppua, sillä tuntui, ettei kukaan muu tällä maapallolla halunnut sinapinvärisiä ruutulakanoita. Vihdoin ja viimein sellaiset löytyivät muotivaatemerkki Gina Tricotilta. Bangladeshissa luomupuuvillasta valmistetut lakanat ovat kestäneet hyvin ahkeraa käyttöä, mutta erityisen laadukkaiksi en niitä kutsuisi. Tyynyliinan sauma irvistää, eikä lakanoiden kulmista löydy aukkoja, joista voi työntää kädet. Yhtä kaikki, joka kerta kun petaan sängyn ruutulakanoilla, koen ihanaa tunnetta – ihan kohta pääsee sänkyyn! Puolisoni puolestaan tuumaa, että jahas, meillä on taas vauvankakkalakanat. Tasan ei mene värisilmä.” - Natalia Rehbinder, tuottaja, Kotivinkki ja Unelmien Talo&Koti
Yhtä hyvin hauskaa kuin hienostunutta
”Jumaloin petauksia, jotka ovat skarppeja ja hienostuneita, joko puhtaan valkoisia tai klassisin kuosein koristeltuja. Onko meidän perheen liinavaatekaappi siis kuratoitu näitä mieltymyksiä silmällä pitäen? Kaikkea muuta! Petivaatteemme muodostavat liki sattumanvaraisen kokoelman erilaatuisia ja erikuosisia tekstiilejä. En kuitenkaan näe tilanteessa mitään ongelmaa. Jokaisessa setissä on oma jujunsa, ja mitä laatuun tulee, minusta on yksinkertaisesti tosi mielenkiintoista testata eri valmistajien tuotteita käytännössä eikä vain tuoteselostuksia lukemalla.
Sekalaisen setin herkkupaloihin kuuluu Finlaysonin hyvin käyttöä kestäneestä puuvillapalttinasta tehty Aappa-pussilakanasetti. Se on kaikessa lapsellisuudessaan vastustamaton! Aappa-setin ansiosta nukkumaan ei voi mennä naama mutrussa, vaikka päivä olisi ollut kuinka raskas. Tämän ilopillerikuosin on suunnitellut Sami Vulli jo vuosia sitten.
Liinavaatevarastomme sekalaisuudesta kielii se, että toinen suosikkini on Balmuirin ylellinen pussilakanasetti, joka on erityisen paksua puuvillaa. Se suorastaan tuudittaa uneen. Kaukomaille lähden mielessäni silloin, kun petaan vuoteeseen Beata Heumanin Mille Nottille suunnitteleman Willow-sarjan luomupuuvillaiset tekstiilit.” - Kari-Otso Nevaluoma, päätoimittaja, Avotakka ja Meidän Mökki
Levottoman nukkujan rauhoittajat
”Olen levoton nukkuja: herään pimennysverhoista huolimatta kuun kajastukseen, puolison hengitykseen ja siihen, että vuoroin on liian kylmä tai kuuma. Näen villejä unia ja rullaan sängyssä niin, että välillä herään poikittain jalkopäästä. Tarvitsen lakanat, jotka eivät ainakaan pahenna tilannetta – siis ehdoton ei voimakkaille väreille ja villeille kuvioille.
Yksiväriset pellavalakanat ovat suosikkejani. Ne ovat sopivan karheat niin, että peitto ei lipeä levottoman nukkujan päältä lattialle. Pellava myös tasaa lämpötilaa eikä hiosta polyesterin tapaan. Ja mikä parasta: niitä ei tarvitse silittää tai mankeloida, ryppyisyys kun on osa pellavan luonnonläheistä viehätystä.
Pellavalakanoissakin on eroja. Erään kotimaisen sisustusliikkeen lakanat olivat alusta asti lähes läpikuultavan ohuet ja kuluivat puhki muutamassa vuodessa. Huonoa laatua ei kompensoinut edes hinta. Sen sijaan H&M Homen pellavalakanat ovat kestäneet erinomaisesti käyttöä lähes vuosikymmenen ajan. Ne ovat myös lasteni suosikkeja, joten lakanoita on meillä jo useammassa värissä. Niihin voi yhdistellä fiiliksen mukaan erikseen myytäviä pellavaisia tyynyliinoja.
Mitä kestävyyteen tulee, voittaja löytyy kuitenkin isoäidin liinavaatekaapista. Hamstraan vanhan tavaran myymälöistä valkoisia puuvillalakanoita, jotka ovat uskomattoman paksua puuvillaa. Ne kestävät pesun kuumassa ja tarvittaessa valkaisunkin. Ihanuuden viimeistelevät taiten tehdyt pitsit ja kirjailut. Ketähän K ajatteli, kun hän vuosikymmeniä sitten taiteili nimikirjaimensa kapioon?” - Elisa Miinin, vastaava tuottaja, Kotona
