Avotakka

Puutalon uudet kasvot! Ekologiset puutalot hirrestä tai massiivipuusta kiinnostavat nyt rakentajia

Puutalon uudet kasvot! Ekologiset puutalot hirrestä tai massiivipuusta kiinnostavat nyt rakentajia
Ekologinen puurakentaminen on osa Suomen ilmastotoimia ja yhä suositumpaa myös kaupungeissa. Uusissa pientaloissa kohtaavat perinteinen materiaali, moderni rakentaminen ja tuore muotokieli.
Julkaistu: 18.10.2021

Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Näin markkinoitiin tiilitaloja 1960- ja 70-luvulla. Tuli muotiin verhoilla puurunkoisetkin omakotitalot tiilellä.

2020-luvulla iskulause voisi kuulua: Puutalossa asuu onnellinen perhe. Lohjan asuntomessuilla esiteltävistä taloista lähes kaikki ovat puuta – ja lopuissakin on puuta vähintään osana ulkoverhoilua. Puu eri muodoissaan dominoi myös talotehtaiden katalogeja ja pienten talovalmistajien uutuusmalleja. Suomalaisista pientaloista lähes 90 prosenttia rakennetaan puusta, ja Rakennustutkimuksen mukaan osuus on kasvussa.

Finnlamellin Rehti 108 -mallin talot rakennetaan painumattomasta hirrestä. Materiaali pääsee näyttävästi esiin myös sisätiloissa.

Erityisessä nosteessa ovat modernit massiivipuutalot, sanoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta. Massiivipuuta ovat hirsi ja ristiinlaminoitu puulevy eli CLT (cross laminated timber). Uusista pientaloista jo joka neljäs on hirsitalo. Uutta on, että ne valtaavat jalansijaa myös kaupunkialueilla.

– Aiemmin hirsitaloille ei tahtonut saada taajamissa rakennuslupaa. Nyt lähes kaikilla hirsirakentajilla on kaupunkitalomallisto, Karjalainen sanoo.

Massiivipuutalojen suosiota selittää tuttu ja turvalliseksi mielletty materiaali, joka yhdistetään hyvään sisäilmaan ja hengittävyyteen. Asukkaille tehdyissä kyselytutkimuksissa nousevat esiin myös ympäristöseikat ja ilmastonmuutoksen hillintä, Karjalainen sanoo. Eikä syyttä.

– Fakta on, että puu on kotimainen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen materiaali. Kun esimerkiksi sementin valmistus on valtavan energiaintensiivistä ja aiheuttaa päästöjä, puu sitoo päästöjä. Kasvavat metsät ovat hiilinieluja ja puurakennukset hiilivarastoja.

Täyspuinen pientalo sitoo itseensä yhden ihmisen kymmenen vuoden hiilidioksidipäästöt.

Yksi kuutiometri puuta pystyy sitomaan kasvaessaan tuhat kiloa hiilidioksidia. Niinpä puurankarunkoinen 120 neliön omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa saman määrän hiilidioksidipäästöjä, jonka suomalainen keskimäärin aiheuttaa kolmessa vuodessa. Massiivipuinen pientalo sitoo itseensä vastaavasti peräti kymmenen vuoden hiilidioksidipäästöt.

Puurakentamisen kasvu on osa Suomen ilmastotoimia. Sanna Marinin hallituksen tavoite on kaudellaan kaksinkertaistaa puunkäyttö rakentamisessa.

Vuonna 2025 Suomen rakentamismääräyksiin on tulossa ympäristövaikutusten arviointikriteerit: rakennuttajien pitää osoittaa rakennuksen materiaalikulutus ja sen aiheuttamat päästöt.

– Muutos on merkittävä ja tulee lisäämään puurakentamisen arvostusta entisestään, Karjalainen sanoo.

Kuvassa Kastellin Kultaranta-malliston talo.

Entä millaiset puutalot ihmisiä kiinnostavat? Talotehtaiden ja hirsirakentajien perinnemallit ovat saaneet tehdä tilaa moderneille pientaloille. Perinteinen materiaali yhdistettynä nykyaikaiseen rakentamiseen ja moderniin muotokieleen – tämä yhdistelmä vetoaa nyt ihmisiin, sanoo arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta.

– Hirrellä varsinkin on paljon perinnearvoa, mutta tämä perinne on kyetty muuttamaan nykyaikaiseksi tulkinnaksi. Pyöröhirret ovat vaihtuneet lamellihirsiin, ja uusilla hirsiprofiileilla saa aivan uudenlaista estetiikkaa. CLT on jo lähtökohtaisesti moderni.

Taustalla on tekninen kehitys: Painumattomien hirsien ansiosta hirsitalo on mahdollista rakentaa ilman painumavaroja. Tehdasvalmisteinen CLT mahdollistaa hyvinkin uudenlaiset ratkaisut. Osassa hirsitaloja on jo niin paljon lasipintaa, että niitä voi olla vaikea ensi näkemältä tunnistaa hirsitaloiksi. Puun runsas näkyminen sisäpinnoilla jakaa mielipiteitä.

– Yllättävän moni vieroksuu sitä, jos kaikki pinnat ovat puuta, vaikka arkkitehtien mielestä tällainen yhtenäisyys on usein tavoiteltavaa, Pihlajaniemi sanoo.

Kenties tässä on yksi syy puun suosioon: se taipuu niin moneen tyyliin.

Toiveiden tehopaketti

Tumma ja tunkkainen mökki. Tämä oli pitkään ihmisten mielikuva hirsitalosta, mutta nyt tilanne on toinen ja hirsitaloja halutaan rakentaa taajamaankin, sanoo myyntipäällikkö Juhana Sallinen Finnlamellilta.

– Vanhaakin mielikuvaa esiintyy yhä, mutta kaikki megatrendit ajavat sen ohi. Ympäristötietoisuus on kasvanut, ja hirsitalot tarjoavat tähän aidon vastauksen. Ekologisuuden rinnalla tulee terveellisyys.

Finnlamellin Rehti- malliston visuaalisessa ilmeessä hirsirakentaminen yhdistyy moderniin omakotitaloon. Talon tunnistaa yhä hirsitaloksi. 108 neliön Rehti on yksi firman suosikkimalleista.

Hirsitalojen kysynnästä kertoo, että Finnlamellin myynti on kasvanut huomattavasti edellisvuodesta.

Uudella Rehti-mallistollaan Finnlamelli haluaa tuoda hirsitalon yhä useamman saataville. Hinta on noin kymmenyksen tavanomaista edullisempi. Taustalla on tehokas tilankäyttö ja kustannustehokas suunnittelu.

– Ajatuksena on, että hirsitalon tulee olla kaunis ja rakenteiltaan kestävä, mutta jokaisessa talossa ei tarvitse olla yksilöllisesti suunniteltuja tilaratkaisuja. Kodista saa yksilöllisen myös materiaalivalinnoilla.

Hienouksien ja mahdollisimman ison neliömäärän sijaan hirsitalon arvo muodostuu Sallisen mukaan siitä, että talo kestää sukupolvelta toiselle.

Malliston tilaratkaisut perustuvat ihmisten toiveisiin: avara ja valoisa keittiö-olohuone, mahdollisimman paljon makuuhuoneita sekä toimiva kodinhoitohuone.

Rima korkealla

Pirkanmaalla hirsitaloja 45 vuotta valmistaneessa Ollikaisen hirsirakenteessa on pantu merkille, että yksilöllisiä ja korkealaatuisia hirsitaloja hankitaan yhä enemmän myös pienille paikkakunnille ja maakuntiin.

– Moderni puurakentaminen on aiemmin keskittynyt muutamiin keihäänkärkikaupunkeihin, sanoo toimitusjohtaja Tero Ollikainen.

Koronapandemian seurauksena yritykseltä tilattujen talojen neliömäärät ovat kasvaneet: kun pitkään trendi oli kohti pienempää, tällä hetkellä asiakkaat haluavat yhden huoneen lisää.

Erillistaloista muodostuva asunto-osakeyhtiö Vuoreksen Tiera sijaitsee Tampereen Vuoreksessa pientalovaltaisella alueella. Ollikaisen hirsirakenne rakensi talot lamellihirrestä.

Myös loma-asuntojen kysyntä on kasvanut, ja usein kakkosasunto onkin uusi ykkösasunto etätyöpisteineen.

– Kaupunkikoti saattaa olla pieni, ja unelmat toteutetaan loma-asunnossa.

Yritys on keskittynyt yksilöllisiin hirsitaloihin. Kaava-alueiden määräykset sanelevat usein muun muassa talon koon, kattokulman ja materiaalin. Ollikaisen mukaan juuri kriteereihin sopivaa valmista talomallia voi olla vaikea löytää. Ollikaisen hirsirakenteen erilaiset talomallit toimivatkin lähinnä inspiraationa rakennusprojektien suunnitteluun.

Himla-arkkitehtien Jussi Hietalahden suunnittelema Tiera on yksi Ollikaisen hirsirakenteen talomalleista, jotka ovat innostaneet hirsitalon tilaajia uusiin mukaelmiin. Sen kapea runko on suunniteltu pienille kaupunkitonteille. Puurimat suojaavat terassia ja parvekkeita naapureiden katseilta. Musta kuori kätkee sisäänsä vaaleaksi käsitellyt valoisat puupinnat.

– Olohuone ja keittiö ovat yläkerrassa, jolloin niissä saa olla hieman omissa maailmoissa ja voi kenties nähdä naapuritalojen kattolappeiden yli.

Täyttä puuta

Mitä järkeä on tehdä taloja niin, että massiivipuisen rungon päälle lisätään erillinen eristyskerros ja julki­sivukoolaus? Tästä ajatuksesta syntyi CLT-taloja valmistava Fimma.

– Meille sanottiin, että eivät ihmiset halua kokonaan massiivipuisia taloja. Teimme oman markkinatutkimuksemme, ja vastaus oli, että kyllä haluavat, sanoo arkkitehti Salla Törmänen, toinen yrityksen perustajista.

Fimman rinnetontille toteuttamissa asunto- osakeyhtiö Helsingin Rukanlaen paritaloissa Mellunkylässä on 134 neliötä. Julkisivuissa on Fimman kehittämä, pystylaudoitusta muistuttava puinen julki­sivulevy.

Tämä tapahtui vuonna 2016. Nykyisin valtaosa CLT-pientaloista on Törmäsen mukaan rakenteeltaan täyttä massiivipuuta. Fimman taloissa myös esimerkiksi väliseinät ja välipohjat ovat suomalaista umpipuuta.

– Niinpä vaikka korituolin voi ruuvata mihin tahansa kohtaan kattoa sen kummemmin miettimättä.

Törmäsen mukaan suurin ero hirsirakentamiseen on, että CLT-taloissa voidaan hyödyntää nykyaikaista teknologiaa, kuten tehdä kokonaisia seinäelementtejä ja leikata esimerkiksi ikkuna-aukot valmiiksi tehtaalla.

– Näin rakennusajasta saadaan todella lyhyt.

Kukin Fimman talo suunnitellaan yksilöllisesti rakennuspaikan ja tilatarpeiden mukaan, mutta kaikkia yhdistää viimeistelty materiaalipaletti ja moderniin puutaloasumiseen sopivat harkitut yksityiskohdat, kuten listattomat betonilattiat ja mustat keittiöt.

Puukuitua seinissä

Suomen suurin talotoimittaja Kastelli on kehittänyt puutaloihinsa muovittoman Kastelli Green -rakenteen, jonka saa kaikkiin yrityksen talomalleihin. Siinä käytettävä eriste on puukuitua, joka takaa Kastellin mukaan hapekkaan sisäilman.

Kosteutta sitova ja vapauttava rakenne hengittää luonnollisesti ja tasaa huoneilman kosteutta kuten hirsitalo, sanoo myyntipäällikkö Atte Kämäräinen.

– Hengittävään puutaloon päädytään pääsääntöisesti samoista syistä kuin hirsitaloonkin. Hengittävä puutalo on kustannusmielessä hirsitaloa hieman edullisempi ja rakenteiltaan helpommin räätälöitävissä.

Kastellin Kultaranta- malliston talot ovat näyttäviä ja suoraviivaisia. Talon kanssa saman katon alle integroidut terassit ja parvekkeet ovat nyt suosiossa.

Kastelli valmistaa sekä puurunkoisia taloja että hirsitaloja. Kämäräisen mukaan Kastelli Green -rakenteessa ekologisuus ja hengittävyys on huomioitu läpi koko rakenteen. Tuulensuojalevy on puukuitulevyä, ja höyrynsulkumuovin sijaan käytetään ilmansulkukangasta.

Lämmöneristävyydeltään rakenne ei Kämäräisen mukaan juurikaan eroa tavanomaisesta mutta on ekologinen.

Kastelli Green -taloissa myös sisämaalit ovat muovittomia, ja niillä on M1-luokitus. Se kertoo, ettei niistä haihdu huoneilmaan haitallisia yhdisteitä.

Kastellin tuorein talomallisto on Kultaranta. Näyttävissä taloissa on avaraa, yhtenäistä tilaa ja isoa ikkunapintaa. Ne on suunniteltu rantamaisemaan niin, että taloista avautuu mahdollisimman hyvät näkymät luontoon. Pelkistetyn, suoralinjaisen talon katon alle kätkeytyvät terassi ja isot parvekkeet, mikä on tällä hetkellä suosittu ratkaisu.

– Kun kaikki on paketoitu saman katon alle, kokonaisuudesta tulee yhtenäinen ja ulkoasusta selkeä, Kämäräinen sanoo.

Kommentoi »