
1. Käytä kaikki kelpoinen
Muoteja tulee ja muoteja menee. Tämä sanonta on hyvä olla vastuullisella remontoijalla mielessä. Kestävän kehityksen kannalta keittiötä ei kannata purkaa vain siksi, ettei se satu olemaan oman maun mukainen. Sen sijaan kannattaa tutkiskella uudistettavia asioita kestävyyden ja laadun kannalta. Ovatko kaapit täyspuuta ja pöytätasot kiveä? Jos ovat, niin silloin ne kestävät pitkään ja olisi haaskuuta luopua niistä noin vain. Voisiko kokonaisuutta muokata siis kevyemmin: vetimiä vaihtamalla, maalaamalla tai muuten yleisilmettä raikastamalla?
Voisiko kylpyhuonettakin tuunata kevyemmin, jos pintamateriaalit ovat vielä kunnossa ja edellisestä remontista on alle kymmenen vuotta? Lattiassa parketti ja täyspuinen lankkulattia kestävät monta sukupolvea, ja niiden uudistaminen onnistuu myös hiomalla tai uudella pintakäsittelyllä. Kodinkoneiden suhteen on hyvä ottaa pihi asenne. Vanhan loppuun käyttämisellä säästää myös yleensä rahaa – ja voihan jääkaapinkin maalata, pesukoneen etulevyn vaihtaa tai mikron piilottaa kaapin sisään!
P.S. Remontin ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voi pienentää monin tavoin. Suurin merkitys on kuitenkin sillä, miten omassa kodissaan elää. Energiaa ja tavaroita haaskaten – vai niitä säästäen?
2. Suosi kierrätettyä, tue kiertotaloutta
Jos vanha ei kuitenkaan kestä, kannattaa uusiminen tehdä kierrättäen.
Hiilijalanjäljen ja ekologisuuden kannalta parasta on hyödyntää käytettyä ja vanhaa. Niin tavaroiden kuin materiaalienkin suurin ympäristökuorma syntyy niiden valmistuksesta ja kuljetuksesta. Siksi jokaisen tuotteen elinkaarta kannattaa pitkittää niin pitkälle kuin mahdollista.
Oli kyse kokonaisesta keittiöstä, huoneen lattiamateriaalista tai saunan uudesta lasiovesta, saa lähes kaikkea hyvin käytettynä. Suosittuja kauppapaikkoja ovat Tori.fi, Huuto.net, kierrätyskeskukset, sosiaalisen median paikalliset kierrätysryhmät ja verkkohuutokaupat.
Myös raskaampaa rakennustarviketta, kuten portaikkoja, eristysmateriaaleja ja tiiliä, löytyy käytettynä runsaasti, esimerkiksi Purkutori.fi-sivustolta. Julkisen sektorin poistotavaraa on tarjolla Kiertonet.fi-verkkopalvelussa. Sieltä voit bongata esimerkiksi koululta käytöstä poistetut tuolit tai taulutelevision.
Jos nettikirppiksiltä ei koluamisenkaan jälkeen löydy sopivaa, kannattaa uuttakin ostaessa suosia kierrätyspohjaisia tuotteita. Monet valmistajat ovat jo pitkällä kiertotalouden hyödyntämisessä. Esimerkiksi lattiavalmistaja Tarkett hyödyntää asennuksissa syntyvää hukkamateriaalia muovilattioissaaan. Sen tekstiililattioissa on puolestaan kierrätysmateriaaleista, kutenvanhoista kalastusverkoista, tehtyä lankaa. UPM Profi -terassilaudat ovat sen sijaan pitkälti kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Kierrätysmateriaalin osuudesta kannattaa rohkeasti kysyä lisää valmistajilta.
3. Vain vastuullista puutavaraa
Kotimaista ja vastuullisesti kasvatettua. Siinä perusperiaatteet, joiden avulla voi valita vastuullista puutavaraa omaan kotiin. Ympäristön kannalta kuormittavin vaihtoehto on kaukaa trooppisesta metsästä kaadettu puu, jonka hiilijalanjälkeen vaikuttavat niin pitkät kuljetusmatkat kuin vastuuttomasti hoidetut hakkuutkin. Lisäksi haittana voi olla epäeettisyys: työntekijöiden huonot olot ja epäreilu palkka.
Kotimaisesta ja eurooppalaisesta puustakin kannattaa valita vastuullisin. Tärkeintä on, että hakkuut hoidetaan kestävästi – mahdollisimman vähän luontoa vahingoittaen ja varmistaen, että metsä pystyy myös uusiutumaan. Mitä lähempää tehdasta puuta haetaan, sitä vähemmän tulee kuljetuksia ja niiden tuottamia päästöjä.
Vastuullisen puutavaran tunnistaa PEFC- ja FSC-sertifikaateista. Kotimaisista parkettivalmistajista muun muassa Karelia suosii vastuullista puuta ja noudattaa tuotannossaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. K-rauta on panostanut kotimaisiin puutuotteisiin ja sitoutunut laajentamaan PEFC-sertifioitujen tuotteiden määrää valikoimissaan.
4. Pintaremppaa ilman turhia kemikaaleja
Maali, tapetti ja laatta – mikä näistä on vastuullisin? Valinnat pitää suhteuttaa käyttötarkoituksen ja tarpeen mukaan. Kutakin valitessa on silti hyvä olla tarkkana sen suhteen, miten ja mistä ne on valmistettu sekä miten paljon kemikaaleja tuotteet sisältävät.
Maaleissa vesiohenteinen on ympäristön kannalta parempi. Kalkkimaali on muoviton ja säilöntäaineeton. Yleisesti kannattaa suosia maaleja, joissa on vähän kemikaaleja. Ne ovat ympäristön ja asumisterveyden kannalta parhaita. Maalikaupassa kuluttaja voi luottaa M1-merkinnän, EU-ympäristömerkin ja Joutsenmerkin saaneisiin tuotteisiin.
– Joutsenmerkityissä tuotteissa esimerkiksi liuottimille ja muille ympäristölle haitallisille aineille on todella tiukat vaatimukset. Samalla merkki on myös tae laadusta eli sen pitää silti olla laadukasta ja käytössä pitkään kestävää, Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen sanoo.
Tapeteissa kannattaa välttää niitä, jotka on päällystetty PVC-muovilla. PVC:n käytön tunnistaa pakkauksessa olevasta nuolikolmiosta. Kuitu- tai paperipohjaiset tapetit ovat kestävin valinta, ja ne ovat myös hengittävimpiä.
Laatoissa materiaali on luonnollinen, mutta toisaalta poltettaessa kuluu mittavasti energiaa. Laatan pinnalla saatetaan käyttää myös monia käsittelyaineita. Joillekin laatoille on myönnetty EU-ympäristömerkki. Ne on valmistettu energiatehokkaasti ja ilman haitallisia aineita.
5. Näin valitset kestävät kodinkoneet
Vaihtaako edelleen toimiva keraaminen liesi induktioon? Onko järkeä uusia jääkaappi, jos vanhakin vielä hurisee? Kodinkoneet ovat kodin hiilijalanjäljen kannalta merkittävä valinta, sillä pelkästään keittiön koneet saattavat muodostaa jopa viidenneksen koko kodin energiankulutuksesta. Usein ekotekona kannustetaan vaihtamaan vanhat energiatehokkaampiin, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Kestävyyden kannalta fiksuinta on käyttää koneetkin loppuun saakka.
Uusissa kodinkoneissa on huomioitava, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Kulutukseltaan piheimmän tunnistaa laitteen energiamerkinnästä. Asteikkoa on hiljan selkeytetty ja jaettu kirjainten mukaan luokkiin A–G. A-kirjaimen perässä olevia plussia ei enää käytetä. Olennaista on myös valita kone, joka on optimaalinen suhteessa tulevaan käyttöön. Yksinelävä tuskin tarvitsee isoa jenkkikaappia. Energiankulutuksen kannalta induktioliesi on keittiössä fiksu valinta, sillä se kytkeytyy pois päältä, kun keittoastia otetaan pois.
Remppaajan vastuullisuus ei pääty ostohetkeen, vaan olennaista on myös koneiden fiksu käyttö. Uunissa kannattaa lämmittää kerralla mahdollisimman paljon ruokaa ja pölyt on poistettava säännöllisesti, sillä kylmälaitteen taustaa peittävä pölykerros voi lisätä laitteen sähkönkulutusta jopa kolmanneksella.
6. Hoida remppajätteet kiertoon
Uh, tätä roskan määrää! Nopeasti täyttyvät jätesäkit ja -lavat ovat remontoijille ja rakentajille tuttua huttua. Ne kuormittavat myös ympäristöä ja paisuttavat hiilijalanjälkeä. Siksi jätteet on syytä hoitaa asianmukaisesti eteenpäin ja kierrätykseen. Käyttökelpoiset kalusteet ja kodinkoneet kannattaa toimittaa eteenpäin joko kierrätysryhmissä tai viedä kierrätyskeskukseen. Helpoimmalla pääsee, kun pyytää hakijaa tulemaan itse purkuhommiin. Kierrätyskeskuksista voi tilata myös noutopalvelun.
Jätteiden suhteen lajittelu on valttia. Jaa materiaalit Sortti-asemalla: esimerkiksi puu ja painekyllästetty puu erikseen, samoin metallit, sähkölaitteet ja pahvit omille lavoilleen. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan muun muassa maalit, liuottimet, saumauslaasti- ja sementtijauhe sekä emäksiset puhdistusaineet. Tarkista tarkemmat ohjeet paikalliselta jätteenkeräysasemaltasi.
7. Rakentaja: satsaa energiatehokkuuteen!
Rakennuksen hiilijalanjäljestä suurin osa, 65 prosenttia, tulee Rakennusteollisuuden tietojen mukaan energiankulutuksesta. Siksi uutta rakennettaessa ja vanhaa korjatessa olennaisinta on parantaa energiatehokkuutta.
– Tärkeintä on panostaa asunnon eristykseen ja eristemateriaaleihin. Pitäisi aina pyrkiä tekemään energiatehokkuudeltaan A-luokan rakennuksia. Vaikka rakennusvaiheessa materiaaleja kuluisi enemmän, tulee tämä takaisin ajan myötä pienemmässä energiankulutuksessa, sanoo Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen.
Holopaisen mukaan toinen merkittävä valinnan paikka on rakennuksen päämateriaali.
Kestävän kehityksen kannalta on hyvä, jos puun käyttöä lisätään. Se on uusiutuvaa materiaalia, joka kaiken lisäksi sitoo hiilidioksidia puun kasvaessa metsässä, ja puumateriaali säilöö hiilidioksidia talon rakenteissa hyvinkin kauan.
– Puussa on sekin hyvä puoli, että sisätiloissa se sitoo ja vapauttaa kosteutta. Tämän myötä puurakennuksissa ilmanlaatu on hyvä.
Aiemmin VTT:n rakennustutkimuksen parissa työskennellyt Holopainen kannustaa myös suosimaan koneellista ilmanvaihtoa.
– Sen myötä pystytään lämpöä ottamaan talteen, eikä sitä silloin mene hukkaan.