Mökkeilijöitä on toisinaan syyllistetty ympäristöä kuormittavasta elämäntyylistä, johon kuuluvat kahden asunnon lämmittäminen ja autolla suhaaminen. Tosiasiassa mökkiläisen hiilijalanjälki on pieni, vain noin 400 kiloa keskimääräisestä vuosittaisesta 10 000 kilosta. Silti ympäristöasioihin kannattaa kiinnittää huomiota vapaa-ajalla siinä missä normaaliarjessakin.

– Uskon, että mökkiläiset ovat hyvin valveutuneita ja ajattelevat paljon, miten haluavat toimia luonnon ja lähiympäristön hyväksi, kiittelee Ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen.

Mökkeily pienentää ihmisen hiilijalanjälkeä eritoten silloin, jos mökkilomien vuoksi jätetään lentomatkat tekemättä. Ilmastonmuutos ja nyt koronaepidemia vähentävät ulkomaanmatkoja ja lisäävät ihmisten turvallisuushakuisuutta, minkä vuoksi mökkeilyn suosio voi kasvaa lähivuosina.

Mökkeilyn ympäristökuormitusta vähentäisi, jos jakamistalouden suosio lisääntyisi. Nyt yksityisten ihmisten mökkejä eivät käytä juuri muut kuin omistajat ja heidän lähipiirinsä, joten vapaa-ajanasunnot ovat vajaakäytöllä suuren osan vuodesta. Mökkien käytön tehostaminen vuokraamalla poistaisi tarvetta uusien mökkien rakentamiseen ja antaisi mahdollisuuksia tehdä vanhoista mökeistä entistä energiatehokkaampia.

Kolmannes mökkeilyn hiilijalanjäljestä koostuu liikkumisesta mökille, toinen kolmannes energiankulutuksesta ja loput muusta kulutuksesta eli esimerkiksi mökille tehtävistä hankinnoista ja siellä syntyvistä jätteistä.

Keskimäärin mökkimatkoja ajellaan 10 000 kilometriä vuodessa. Noin 90 prosenttia mökkimatkoista tehdään omalla autolla. Parasta siis on, jos mökki sijaitsee lähellä tai sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Jos mökin on hankkinut kaukaa, kannattaa siellä oleskella pitkiä aikoja kerrallaan tai koettaa järjestää kimppakyytejä. Yleistyvä etätyö voi mahdollistaa entistä pidemmät mökkioleskelut.

Energiaa voi mökillä käyttää ilmastoviisaasti. Moni mökki talvehtii tyhjillään turhan lämpimissä oloissa. Sähköpatterilla tuotettu yksi aste huonelämpöä lisää kasvattaa sähkön kulutusta viisi prosenttia.

Paljon sähköä kuluttavan peruslämmön voi monessa tapauksessa vaihtaa kuivanapitolämmitykseen. Siinä sisätilat pysyvät ilmalämpöpumpun ja pakkasvahdin avulla 3–5 astetta ulkotilaa lämpimämpänä. Tämä lämmitystapa sopii myös mökille, jonne tulee vesi, mutta vesiputkisto ja vesikalusteet on silloin tyhjennettävä.

Osa kylmälaitteista vaatii 10–12 asteen ylläpitolämpöä, mutta useimmat sähkölaitteet sietävät pakkasta yllättävän hyvin. Niiden pitää vain antaa lämmetä rauhassa ennen käyttöä.

Energiankulutus on lisääntynyt mökeillä, mutta toisaalta uusiutuviin energianlähteisiin panostetaan innokkaasti. Joka kymmenennellä mökillä on jo aurinkopaneelit, ja ilmalämpöpumput hurisevat monin paikoin.

Mökkejä lämmitetään paljon puulla, joten puun puhtaaseen palamiseen ja siten pienhiukkaspäästöjen vähenemiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Puun sekaan ei pidä tuikata muovia eikä muutakaan roskaa. Moni mökkiläinen saattaa ajatella, että roskien polttaminen on ekologista, mutta jäte on aina parempi saada takaisin kiertoon raaka-aineeksi kuin polttaa. Roskat kannattaa siis kierrättää jätepisteisiin esimerkiksi kauppareissujen yhteydessä. Risujen polttoakaan ei enää suositella.

Vapaa-ajanasunnoista 80 prosenttia sijaitsee rannoilla. Siksi jätevesistä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Mökkiläiset ovat tärkeässä roolissa vesiensuojelussa. Viime syksynä päättyi aikaraja siirtyä jätevesiasetuksen vaatimaan jätteiden käsittelyyn, mutta jätevesiremontteja tehtäneen vielä tänä ja tulevinakin kesinä.

Vesiä säästetään kuormitukselta myös, jos yhteistuumin jätetään matot pesemättä laiturilla ja turhat ajelut polttomoottorikäyttöisillä vesipeleillä tekemättä. Soutuveneeseen tai kanoottiin vaihtamisesta kiittää sekä terveys että luonto.

Lähteet: Vapaa-ajan asumisen tutkimuksen dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen, Rakennustutkimus RTS, Motiva, Vapaa-ajan asukkaiden liiton ilmastonmuutosohjelma.