Eija, 56, ja Mika, 57, rakensivat talon Lappiin mutta alkoivat pian etsiä myös Etelä-Suomesta ”jotakin pientä kivaa” – ”Ehkä eläkeikään mennessä on valmista”
Eija Paleniuksella ja Mika Näsillä on työt, koti ja purkukuntoisena hankittu maatila navettoineen Etelä-Suomessa sekä talo ja tontti pohjoisessa. Lapsiperhevuosien jälkeen rakentajilla ei ole kiire.
Eija: ”Rakennamme sitä mukaa kun ehdimme”
Aloimme seurustella Mikan kanssa kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen asuimme tahoillamme omakotitaloissa. Kun ostimme yhteisen kodin, myimme talot. Aloimme pohtia, mihin voisimme sijoittaa rahat.
Päädyimme ostamaan 41 neliön huoneiston Saariselältä. Olimme haaveilleet mökistä Lapissa jo pitkään. Tykkäämme ulkoilla, kalastaa, vaeltaa, moottorikelkkailla ja hiihtää. Pohjoisessa elämäntyyli on erilainen kuin etelässä, ei ole kiire ja naapuritkin tulevat juttelemaan. Kun sinne pääsee, tulee rauhallinen olo.
Pian huomasimme, että matkalle pohjoiseen tuli usein kyytiläisiä ja asunto kävi ahtaaksi. Aloimme etsiä taloa, muttemme löytäneet mieleistä. Lopulta teimme tonttikaupat vuonna 2020. Talon rakentaminen ei jännittänyt, sillä rakensin ensimmäisen omakotitaloni 18-vuotiaana ja myöhemmin vielä toisen.
Hankimme julkisivuelementit Virosta ja lennätimme Etelä-Suomesta pari timpuria avuksi. Joka toinen viikko ajoimme Lohjalta Ivaloon rakennustarvikkeita kyydissä. Talo oli valmis alle vuodessa.
”Pikkulapsiarjessa rakentaminen oli erilaista, kun aikaa oli vähän ja menoja paljon.”
Pian olimme taas selailemassa Etuovea ja etsimässä jotakin kivaa pientä kohdetta. Ostimme purkukuntoisen maatilan ja 35 metrin pituisen navetan Forssasta ajatellen, että siellä olisi ainakin varastotilaa Mikan veneille ja koneille. Ihastuimme hirsiin ja pönttöuuniin niin, että päädyimme purkamaan talon hirsikehikkoon asti ja aloittamaan remontin.
Olen töissä sairaanhoitajana ja Mika voimalaitosoperaattorina. Toistaiseksi työt sitovat meidät Pusulaan. Elämäntyylimme onnistuu, koska teemme pitkiä vuoroja ja sen vastapainoksi voimme pitää pitkiä vapaita.
Pikkulapsiarjessa rakentaminen oli erilaista, kun aikaa oli vähän ja menoja paljon. Yli 50-vuotiaana vapaa-aikaa ja varallisuutta on enemmän, mutta olemme edelleen hyvässä kunnossa. Nyt rakennamme sitä mukaa kun ehdimme. Koska meillä ei ole kiire, voimme tehdä paljon itse ja etsiä sopivaa kierrätysmateriaalia kirppiksiltä ja poistomyynneistä.
Eläkeikään on aikaa yhdeksän vuotta, joten ehkä siihen mennessä Forssan-talo on valmis. Ehkä asetumme silloin puoliksi sinne ja puoliksi Ivaloon.
Mika: ”Rakennusprojektit ovat hyvää vastapainoa istumatyölle”
1 170 kilometriä. Niin pitkä on ajomatka Lohjalta Pusulan kodin ovelta Ivalon kodin ovelle.
Ennen tontin ostamista ajelimme ja lomailimme Lapissa ja mietimme, mihin muuttaisimme. Moni Lapin alue on kesäisin aika kuollut. Ivalo on vireä ympäri vuoden. Ivalo valikoitui myös siksi, että sinne pääsee tarvittaessa kesät talvet lentäen.
Ensimmäinen yhteinen rakennusprojektimme oli 80 neliön autotalli. Siitä tuli minulle oma puuhastelupaikka ja varasto yhteiseen kotiimme. Rakentamista opin, kun työskentelin 30 vuotta sähkömiehenä ja näin rakennuksilla kaikenlaista. Kyselen myös paljon vinkkejä ja neuvoja timpurikavereiltani. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy valtavasti tietoa, jos sormi menee suuhun.
Moni ehkä pelkää ryhtyä rakentamaan taloa itse. Ammattipiireissä sanotaan, että kun rakentaa taloja, ensimmäinen menee harjoitellessa, toinen on jo sinne päin ja kolmas sellainen kuin suunnitteli. En koe, että rakennusprojektit olisivat olleet rasittavia. Päinvastoin, ne ovat olleet hyvää vastapainoa istumatyölle. Rakentaminen ja remontoiminen on meidän tapamme viettää vapaa-aikaa.
