Tunturikadun korkeimmalla kohdalla Helsingin Etu-Töölössä on mutka, joka lisättiin aikoinaan asemakaavaan luomaan vaihtelua katutilaan. Mutkassa sijaitsevassa kerrostalossa oli tarinan mukaan ennen keskuskeittiö, joka jakoi ruoan asukkaille pieniin luukkuihin. Nykyään sympaattista keskusruokailua ei ole enää tarjolla, vaan ateriat voi nauttia vaikkapa lukuisissa ihanissa kortteliravintoloissa.
Talon julkisivusta erottuu vanhassa kivitalossa harvinainen parveke. Sen neliöt ovat tehokäytössä: terrakottaruukkuihin on istutettu yrttejä ja kesäkukkia, ja pitkät muratinoksat roikkuvat kiviparvekkeen reunoilla.
Siellä Eeva ja Markus nauttivat aamukahvejaan, sillä päivä alkaa kauniina. Markus on hakenut lähileipomosta tuoretta leipää, ja Helsingin Sanomat on avattu terassipöydälle. Jos käy hyvä tuuri, naapurista saattaa kuulua tänäänkin kaunista pianonsoittoa.
Kun vanhassa kivitaloasunnossa on parveke, sauna ja vielä hyvät ikkunanäkymät, voi olla tyytyväinen. Erinomaiseksi lisäeduksi voi laskea myös sen, että kadun ainoa puu sattuu kasvamaan juuri Eevan ja Markuksen olohuoneen ikkunan alla. Kesäisin tuon ison lehmuksen lehdet tuovat puistomaisen näkymän olohuoneen komeasta erkkeristä, ja syksyllä maisemataulun värit vaihtuvat syvemmiksi.
Eevan ja Markuksen eteisestä avautuu tilat kolmeen suuntaan. Kodin pohjaratkaisu on viuhkamainen. Siellä ihastuttavat myös kolme peilillistä pariovea, leveä lankkulattia ja paksut jalkalistat. Niiden pinnat pari uusi ensimmäisessä remontissa, ja putkiremontin yhteydessä he modernisoivat keittiön, kylpyhuoneen ja saunan.
– Hankimme asunnon vuonna 2013, jolloin teimme siihen perusteellisen pintaremontin. Mutta jo alle vuoden asumisen jälkeen muutimme yllättäen Sveitsiin Markuksen työn perässä. Toisen remontin teimme talon putkiremontin yhteydessä kolme vuotta myöhemmin, kun palasimme takaisin Suomeen. Remontti valmistui päivää ennen paluutamme, Eeva kertoo.
Asunto oli alun perin kohtalaisessa kunnossa, mutta sen värimaailma oli raskas. Huoneiston arkkitehtuurisista detaljeista oli onneksi pidetty hyvää huolta.
– Halusimme asuntoon ”valkopesun”, jotta kotimme näyttäisi raikkaalta sisustustyylimme huomioiden, Eeva sanoo.
Eevalle ja Markukselle on tärkeää, että sisustus sopii talon arkkitehtuuriin sekä väreiltään että hengeltään. Pariskunta yhdistelee sujuvasti vanhaa ja uutta. Omissa suvuissa kulkeneet vanhat matot, huonekalut ja taide ovat muodostuneet heille tärkeiksi, ja ne ovat olennainen osa kotia.
Taiteen ohella kirjat ja musiikki ovat keskiössä tässä kodissa. Aiemmin toinen makuuhuoneista oli pyhitetty yhdistetyksi kirjasto- ja ruokailutilaksi. Kun makuuhuoneita tarvittiin vauvan synnyttyä kaksi, ruokailutila yhdistettiin olohuoneeseen ja vanhemmat saivat oman makuutilan.
– Toinen meistä on keräilijä ja toinen minimalisti. Tosin ajan mittaan roolit ovat pehmentyneet. Pääsemme hyvin yhteisymmärrykseen kodin hankinnoista, ja loppujen lopuksi meillä on aika samanlainen maku, Eeva toteaa.
– Jos jostain on hankala luopua, minulle se on kirjat. Kirjat ovat meille tärkeitä, ja niitä ei voi koskaan olla liikaa, Markus sanoo.
Lapsen myötä sisustuksesta on kadonnut ainakin yksi asia – polkupyörät.
– Zürichissä nautimme vuoristoelämästä: harrastimme vapaalaskua, kiipeilyä ja pyöräilyä. Pyörät ovat olleet aiemmin osa kotimme sisustusta, mutta nykyään ne kannattaa jättää kellariin, koska yksivuotias poikamme Christian on myös kiinnostunut niistä, Markus kertoo.
Kotona saa olla Eevan ja Markuksen mielestä kerroksellisuutta ja muistoja. Matkoilta tuotuna ne tuntuvat toisinaan erityisen onnistuneilta.
– En voi olla unohtamatta valkohiuksista, kiharapäistä vanhaa herraa, joka signeerasi meille hienon taulun ollessamme Etelä-Ranskassa eräässä pienessä kylässä enkä Barolon viinimuseosta hankkimaamme sisustustaulua, Eeva sanoo.
Myös kekseliäisyydellä saa lisättyä kotiin kerroksellisuutta. Kukapa olisi arvannut, että Haminan katuja valaissut satamavalo päätyisi joskus Markuksen ja Eevan makuuhuoneeseen? Sitä ennen se oli ehtinyt palvella myös mökillä grillikupuna.
Illalla kolmihenkisen perheen arkirutiineja säestää vanha klassikkojazz. Illallinen on valmistumassa, ja pieni Christian on jo menossa nukkumaan. Koska on isän nukutusvuoro, äiti vaihtaa lenkkikamppeet ylleen ja pujahtaa ulos tuulettumaan.
