Yksiö kuin pariisilaissalonki! Eeva Putrolle sisustaminen uusilla kalusteilla on täysin vieras ajatus
Näyttelijä-käsikirjoittaja Eeva Putron ja Aatos-pojan 49 neliön koti on sisustettu kokonaan vanhoilla tai kierrätetyillä huonekaluilla. ”Tuntuu ihanalta, että olen pystynyt tarjoamaan lapselle kotiin liittyvän turvallisuuden tunteen.”
Asukkaat Näyttelijä, käsikirjoittaja Eeva Putro, 46, ja poika Aatos, 3.
Koti Yksiö kerrostalossa vuodelta 1909 Helsingin Kalliossa. Asunnossa on alkovillinen olohuone, keittiö ja kylpyhuone. Neliöitä on 49.
Vanhan kerrostalon porrashuoneessa ihmiset tervehtivät toisiaan hymyillen. Myös Eeva Putron ja Aatoksen luona tuntuu heti kodikkaalta. Täällä istutaan iltaa kynttilänvalossa, astutaan joskus vahingossa pikkuauton päälle niin, että se tuntuu mojovasti jalkapohjassa, nautiskellaan kiireetöntä sunnuntaiaamiaista ja käperrytään sohvannurkkaan neulomaan villapaitaa.
Koti on sisustettu mausteisin värein ja elegantein, vanhoin tyylihuonekaluin, ja se tuo mieleen sielukkaat pietarilais- tai pariisilaissalongit. Eevasta maailmaan on tehty tarpeeksi tavaroita, joten sisustaminen uusilla huonekaluilla on hänelle täysin vieras ajatus.
– Tähän kotiin liittyy paljon tunteita, ja minulle kodin merkitys on kasvanut Aatos-pojan ansiosta aiempaakin suuremmaksi, Eeva sanoo.
Mitä koti teille merkitsee?
Koti merkitsee meille erityisesti turvallisuutta ja pysyvyyttä, varsinkin Aatokselle, joka on tullut perheeseen adoption kautta. Tuntuu ihanalta, että olen pystynyt tarjoamaan lapselle kotiin liittyvän turvallisuuden tunteen. Reissatessamme ulkomailla Aatos kysyykin, mennäänkö, äiti, jo kotiin? Toki minulle on tärkeää myös, että talon arkkitehtuuri on kaunista ja itse koti on kaunis ja meidän näköisemme. Silmän pitää levätä paikassa, jossa asun.
Mistä lähtökohdista sisustat kotiasi?
Hankin lähes kaiken käytettynä, ja usein toivomani asiat tulevat vastaan mutkan kautta, vaikka mökiltä tai ystävän kodista, kuten vihreä antiikkisohva keittiössä. Ystäväni kuuli minun monesti ihailevan sohvaa, ja kun hän muutti, sohva sai uuden paikan luotani.
Olen myös toteuttanut sisustushaaveita huutokauppalöydöillä. Tärkein esineemme on erkkerin art nouveau -valaisin, jonka onnistuin löytämään kohtuulliseen hintaan. Se on niin minua kuin valaisin voi olla.
Mieluummin pelastan asioita roskalavalta kuin heitän sinne itse mitään. Keittiön kristallikruunun äitini säästi roskalavakohtalolta, kun sukulainen oli heittämässä sitä pois, ja toi sen minulle. Isä laitatti sähköistykset uusiksi. Kruunu ei päätynyt kattoon ihan mutkattomasti, sillä se tipahti kertaalleen alas, mutta kumppanini korjasi kruunun alkuperäiseen loistoon.
Minulla on suuri tarve saada ympärilleni luonnollisia ja aitoja materiaaleja, kuten puuta. En halua meille keinotekoisia, muovimaisia materiaaleja.
Oletko tehnyt kodissa isoja remontteja?
Talossa oli vuonna 2018 putkiremontti, jonka yhteydessä lähes kaikki pinnat remontoitiin uusiksi, vain keittiö jäi odottamaan vuoroaan. Alun perin lattiat olivat niin huonossa kunnossa, että pelkäsin Aatoksen saavan niistä tikkuja, joten lattiat hiottiin ja kunnostettiin vielä ennen lapsen hakumatkaa Intiaan vuonna 2023. Putkiremontin yhteydessä uudistettiin kylpyhuone ja kaikki pinnat maalattiin.
Isäni oli omassa remontissaan käyttänyt sisustussuunnittelijaa ja ehdotti minulle samaa. Ajattelin, ettei ole mitään järkeä siinä, että joku tulisi omaan kotiini ideoimaan muutoksia, että se olisi liian luksusta. Isäni innostus kuitenkin tarttui minuun, ja olenkin saanut apua Ida Designin Ida Pihlajaniemeltä.
Hän on ehdottanut verhoiluvärejä huonekaluihin ja päivittänyt punaisen seinän maalisävyn muuhun väritykseen sopivaksi. Seinä oli punainen jo, kun hankin kodin; alkuperäisen sävyn oli valinnut naapurin Pirkko. Punaisessa seinässä on tätä kautta mukana hieman talon historiaa ja henkeä.
Kun 80-luvulla remontoitu keittiöni alkoi rapistua ja hajota käsiin, puntaroin, onko järkevää aloittaa jälleen niin suuri remontti. Päädyin tilaamaan ensin seinävalaisimet, ja kun ne oli hankittu, motivoiduin toteuttamaan loput muutokset. Käytin Ida Designin apua myös keittiösuunnittelussa, sillä valmiit vaihtoehdot tuntuivat tylsiltä ja liian persoonattomilta.
Onko sinulla asumiseen liittyviä haaveita?
Neliöt riittävät meille hyvin. Nukun itse parvella, ja Aatoksella on soppi ja sänky parven alla. Haaveissa on remontoida sinne jäävä tila käytännöllisemmäksi hankkimalla huolellisesti suunnitellut säilytyskalusteet.
Teet toisinaan myös kotona töitä. Miten se onnistuu ja miltä työviikkosi näyttää?
Arki on toisinaan aikamoista palapeliä. Aatos käy vuoropäiväkodissa, ja saan apua lähipiiriltäni, mikä mahdollistaa epäsäännöllisen työn tekemisen.
Normaalina työviikkona saatan tehdä kotona rooleja varten selftapeja, jotka kuvaan ja editoin itse. Viikkoni voi koostua teatteriesityksistä, roolien hakemisesta, apurahahakemuksista ja tapaamisista. Ehdoton lempipaikkani työntekoon kotona on keittiön sohva. Kirjoitan kirjaa, ja keittiön seinä on täyttynyt erivärisistä muistilapuista, joissa juoni luikertelee haarautuen ja peittäen suuren osan seinäpinnasta.
Teen mielelläni töitä Suomessa, mutta maailmalla minua edustavat Panorama Agency ja belgialainen Lucky Star International Talent Agency. Heidän kauttaan olen päässyt tekemään kansainvälisiä tuotantoja muun muassa Tanskassa.
Viimeisimpänä minua ovat työllistäneet amerikkalaisen tv-sarjan kuvaukset Lontoossa. Olen niitä varten opetellut aseen käsittelyä ja taktista liikkumista. Haaveilen monipuolisista naisrooleista, joissa on mukana jotakin yllättävää.
Ulkomaille muutto työni vuoksi ei ole mahdoton ajatus, ja voisin asua Lontoossa tai Tukholmassa. Mutta nyt kun olen panostanut kotiini ja tästä on tullut meille erityinen paikka, pois lähteminen olisi vaikeaa. Täällä on niin hyvä olla.
