Koti valmistui kertarytinällä ja kovalla hopulla, mutta nyt Cindy nautiskelee yksityiskohtien hiomisesta. Charlie-poika pitää huolta, ettei kellään tule tylsää.
”Kotitalomme on rakentanut Antonin isoisän siskon mies 1950-luvulla. Lähellä asuu monia sukulaisia. Kun kuulimme, että talo on myynnissä, kauppoja ei tarvinnut miettiä kauan. Nykyään tapaamme Antonin serkkuja lähes päivittäin ja käymme usein sunnuntaisin hänen vanhempiensa luona syömässä.
Uusimme lähes kaiken. Näkyvin muutos oli väliseinien purku sekä ylä- että alakerrassa. Aiemmin talossa oli useita pieniä kamareita.
Sähköt ja putket uusittiin, samoin lämmitysjärjestelmä ja kaikki pinnat. Säästimme ainoastaan alakerran lankkulattiat, jotka kaivettiin esiin uudempien kerrosten alta. Keittiön lattian putsaaminen kipsitasoitteesta ja valtavasta määrästä nauloja oli aikamoinen urakka.
Remonttiaika oli rankkaa. Remppasimme alakerran puolessatoista kuukaudessa, ja Anton kävi samaan aikaan töissä. Sen rutistuksen jälkeen hän jäi sairauslomalle, ja itsekin sairastuin masennukseen. Väsymys tuli vasta sitten, kun alakerta oli saatu valmiiksi. Kaikkein työläintä oli asua remonttipölyn keskellä, kun yläkerran remonttia vasta aloiteltiin.
Emme siis enää lähtisi samanlaiseen souviin vaan palkkaisimme apua ajoissa. Emme onneksi ole joutuneet tekemään kaikkea yksin, vaan esimerkiksi puuseppä-isäni on antanut meille remppagurun neuvoja. Myös Antonin veli oli remontissa mukana. Hän suoritti opintojensa työharjoittelun meillä. Talon rakentaja oli onneksi aikanaan ollut työn jäljessä jämpti, joten rakennuksen nurkat ovat suorassa. Se on helpottanut hommaa valtavasti.
Tulevaisuudessa haluaisimme laajentaa taloa. Haaveilen harrastushuoneesta, jossa olisi paikka ompelulle.
Olen töissä sisustuskaupassa, joten olen pitkään seurannut erilaisia tyylejä ja saanut sitä kautta vaikutteita. Vaikeutena on ollut päättää, mikä niistä olisi oma juttu. Oma tyyli on löytynyt vasta tämän talon myötä.
Tyyliäni yhdistävät kirpparilöydöt, joita kotimme on täynnä. Konmaritus ei ole minun juttuni, vaikka onkin ajatuksena hyvä. Tykkään myös teollisuushenkisyydestä, jota näkyy esimerkiksi keittiössä.
Tykkäämme kestitä vieraita. Ihanin on hetki juuri ennen heidän saapumistaan, kun koti on siisti. Silloin huomaan, kuinka kauniissa kodissa asumme.”
Cindyn sisustusvinkit
- Yläkaapeille kyytiä. Ensin luulin, etten pärjää ilman keittiön yläkaappeja. Kun luovuin turhasta tavarasta, alakaapit riittävät mainiosti. Puuhatessa ei lyö päätään kaapinkulmiin, ja siivous sujuu joutuisasti.
- Tervetuloa meille! Luontoaiheinen, vaaleapohjainen tapetti tekee eteisestä kutsuvan ja avartaa kapeaa tilaa. Se näkyy kivasti keittiöön ja olohuoneeseen.
- Irtokaappien ihanuus. Olen hankkinut kirpparilta kookkaita kaappeja ja tuunannut niiden sisäosat käytännöllisiksi hyllyillä ja lokeroilla.
- Lisää vihreää! Kun kuvaan kotiamme, ujutan jokaiseen kuvaan hiukan vihreää. Se näyttää raikkaalta.
Katso lisää kuvia Cindyn blogista cindyekman.com tai Instagram-tililtä @cindyekman
