Ken on pulloista kaikkein kallein? Kokeile, arvaatko erilaisten Aurinkopullojen arvon.

Miten syntyi Aurinkopullo, jota suomalaiset rakastavat ja keräilijät himoavat? Kun muotoilija Helena Tynell vieraili ensi kertaa Venetsiassa 60-luvun alussa, se merkitsi käännekohtaa hänen uralleen. Hän oppi leikittelemään kolmiulotteisuudella, ja hänen lasiteoksistaan tuli selkeästi aiempaa veistoksellisempia ja värikkäämpiä. Tästä selkeä osoitus on Aurinkopullo. Tynell suunnitteli sen alun perin taidelasipulloksi, mutta siitä tulikin heti kansan suosikkivaasi.

Riihimäen Lasin Aurinkopullo. Virallinen nimi oli Aurinko, kutsuttu myös lempinimellä Kukkapullo.

Kansainvälisen uran tehnyt muotoilija Helena Tynell (1918–2016) tunnetaan erityisesti lasiesineistään, joita hän suunnitteli 30 vuoden ajan. Alun perin Tynell haaveili kuvanveistäjän urasta, ja tätä intohimoa hän pääsi toteuttamaan uransa viimeisinä vuosina taidelasin parissa.

1963 suunniteltu Aurinkopullo oli Riihimäen Lasin tuotannossa 1964–74. Helena Tynellin syntymän satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Lasismin lasistudio on valmistanut uusia Aurinkopulloja 300 kappaleen erän Riihimäellä. Ne ovat suunnittelijan lempivärin mukaisesti sinisiä.

Viralliset värit olivat kirkas, keltainen, vihreä, sininen, ruskea ja violetti. Helena Tynell suunnitteli Aurinkopullon alun perin kirkkaaksi vaasiksi, jossa aurinko läikehtisi. Aurinkopullosta tuli heti suosittu, joten markkinamiehet halusivat eri väriversioita. Sävymuunnoksia on ainakin 19, mutta todellista määrää ei voi tietää kukaan.

Alkuperäisiä kokoja oli neljä: pieni oli 12 cm korkea, keskikokoiset 17 ja 23 cm sekä suuri 32 cm. Myös tätä pienempiä ja erikoisia kokoja saattaa tulla vastaan, sillä mallikokeilutkin myytiin. Osa niistä voi olla huonompaa kakkoslaatua.

Kaikkia Aurinkopulloja ei ole suinkaan valmistettu samalla tavalla. Suuret puhallettiin vapaasti muottiin. Suurin haaste oli keskikohta, jossa kaksi sivuseinää lähes kohtaavat ja etäisyyden oli jäätävä alle senttiin. Keskikokoiset Aurinkopullot syntyivät osittain puoliautomaattisesti ja suuosaltaan erilaiset pienet pullot kokonaan koneellisesti.

Aurinkopullo on kuin pienoisveistos, jolle voi antaa myös funktion. Nimi ja aihe ovat helposti oivallettavissa. Keräily on helppo aloittaa maltillisen hintaisista pienistä pulloista, ja nälkä kasvaa erisävyisiä keräillen.

Helena Tynell on itse kertonut, että kun lasihytissä jäi päivän päätteeksi muiden lasitöiden jäljiltä upokkaaseen tähteeksi lasimassaa, siitä tehtiin usein Aurinkopulloja, koska ne menivät hyvin kaupaksi. Näin saattoi aina syntyä pieni erä taas hieman erisävyisiä Aurinkopulloja. Niistä ei pidetty kirjaa.

Aurinkopullo on säilyttänyt ihmeen tasaisen varmasti suosionsa ja noussut viime vuosina vielä uuteen renessanssiin, kun se on alkanut kiinnostaa taas uusia keräilijöitä. Näin ollen se säilyttää arvonsa ja hinnat jatkavat nousuaan. Aurinkopulloja on valmistettu valtavia määriä, joten varsinkin pientä kokoa on runsaasti saatavilla. Halutuimpia ovat harvinaisuudet. Erityisesti suurimmalle koolle on kovasti kysyntää, mutta on vain vähän liikkeellä. Sävyistä punainen on niin harvinainen, että siitä lähinnä kuulee tarinoita. Tiedetään kuitenkin, että niitä valmistettiin isoimmassa koossa varta vasten johonkin näyttelyyn. Sellaisen omistaja saisi todennäköisesti nimetä hinnan.

Aurinkopullon arvoon vaikuttaa koon ohella ennen kaikkea väri. Aurinkopullo on kestävää tekoa, joten ne ovat usein säilyneet varsin ehjinä. Kalleimpia ovat harvinaisuudet, kuten punainen versio. Eräs erikoiserä tehtiin kristallimassasta vuonna 1968 Finnairille liikelahjoiksi; siinä lukee teksti Finnair ja se painaa 1,7 kiloa eli puoli kiloa tavallista enemmän. Riihimäen Lasin uuden lasihytin avaamisen kunniaksi vuonna 1966 syntyi puolestaan uusi suorasuinen malli, jonka tunnistaa merkinnästä 12.11.66.

Kaikissa kokoluokissa edullisin on kirkas versio, yleiset perusvärit sitä selvästi arvokkaampia ja kalleimpia harvinaiset sävyt. Pienin koko maksaa näin ollen noin 50–130 €, violetin kaltaiset harvinaisuudet lähemmäs 200 €. Pienempi keskikoko on noin 140–200 € ja ylikin, harvinaiset noin 300 €. Isompi keskikoko on 220–380 €, samppanjan- ja turkoosinsävyiset 700 € ja violetti 800 € ja ylikin. Suurin koko maksaa kirkkaana 800 € ja perusväreissä 1300 € sekä harvinaiset sävyt alkaen 2 500 €.

Lähteet: Tutkija Uta Laurén, Suomen lasimuseo ja toimitusjohtaja Pertti Mäkelä, Purppura antiikki.

Kuvalähteet: A-lehtien kuva-arkisto, Suomen Lasimuseon kuva-arkisto, Timo Syrjänen, Pekka Tynell ja Bukowskis

Kun Helena Tynellin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta, päätti Suomen lasimuseo teettää sen kunniaksi 300 uuden Aurinkopullon erikoiserän. Katso video valmistuksesta Lasismin lasistudiossa Riihimäellä. (Kuvaaja Maria Jutila)