Kuinkahan paljon mahtaisi maksaa, jos hankkisi mökille kaikki systeemit aurinkosähköä varten? Vastaus tähän kysymykseen on ainakin yhdellä tavalla mukavan myönteinen: ainakin se maksaisi entistä vähemmän.

Suurin pudotus on tapahtunut aurinkopaneelien hinnoissa. Halpenemista selittää niiden tuotantokapasiteetin kasvu. Kiina on nykyisin paneelien suurtuottaja, ja volyymit ovat kasvaneet siellä valtavasti.

Tehokkaita paneeleja on osattu tehdä ennenkin, mutta niiden valmistus on ollut kallista. Reilussa vuosikymmenessä paneelien hinta on laskenut jopa 70 prosenttia. Nyt mökkikäyttöön sopivat, eurooppalaiset 330 watin tehon tarjoavat paneelit saa alle 170 eurolla ja kiinalaiset vastaavan tehoiset alle 130 eurolla. Koronapandemian seurauksena hinnat saattavat tämän kevään aikana jonkin verran nousta.

Kesämökki Suomessa on lämpötilavaihtelujen vuoksi elektroniikalle vaativimpia kohteita. Jotta ongelmia ei syntyisi, mökkiläisenkin kannattaa panostaa laatuun. Muutaman kympin hintainen, rikkoutunut lataussäädin voi pahimmillaan tuhota tuhannen euron akuston.

Kuluvin osa aurinkojärjestelmissä on akusto. Käytännössä myös suurin kuluerä syntyy akkujen uusimisesta vajaan kymmenen vuoden välein. Akkujen hintataso määrittyy pääosin lyijyn markkinahinnan mukaan. Tarjousakku voi kyllä olla saman painoinen ja näköinen kuin laatutuote, mutta käytössä eron huomaa.

Akun laatua on vaikea maallikkona päätellä, sillä akut näyttävät päällepäin melko samanlaisilta. Siksi kannattaa luottaa tunnettuihin valmistajiin, jotka valmistavat myös teollisuuskäyttöön akkuja, ja kysyä kokemuksia niistä alan ammattilaisilta. Käytettävän akkutyypin määrittää laitteiston haluttu suorituskyky.

Usein mökkiläisten toiveena on saada aurinkosähköllä toimimaan kahvinkeitin, mikroaaltouuni, jääkaappi, pölynimuri ja niitäkin vähemmän kuluttavat laitteet, kuten valot, televisio ja radio. Keskivertojärjestelmällä voi kesäaikaan pyörittää myös kompressoria, vesipumppua tai katkaisusirkkeliä. Isojen työkoneiden käyttöön kannattaa käyttää aggregaattia.

Vuosikymmenen aikana mökkijärjestelmien koko on kasvanut. Aikanaan keskisuurena ostettu laitteisto on nyt jo melko pieni ja mahdollisuus liittää siihen lisää aurinkopaneeleita on varsin rajoitettu. Paneelitehoa voi kuitenkin kasvattaa lataussäätimen vaihdolla isompaan.

Paneeleista saatava energia siirretään lataussäätimen kautta akustoon, joka kannattaa mitoittaa riittävän kokoiseksi. Äärirajoillaan toimiva akusto ei ole kovin pitkäikäinen.

Esimerkiksi AkkuNeliön suosituin mökkijärjestelmään liitettävä akkumalli on eurooppalainen, 115 ampeeritunnin perinteinen happoakku. Kun hinta tuplataan, päästään täysin suljettuihin AGM- ja geeliakkuihin, joissa happo on imeytetty lasivillaan tai geeliin. Tällaiset tekniikat ovat yleistymässä markkinoilla nopeasti.

AGM-tyypin akuissa on tärkeää, että lataussäädin on asetettu juuri kyseiselle tekniikalle sopivaksi. Kun happo­akun säädinteho on 14,8 volttia, vastaava luku AGM-tekniikalle on 14,4 volttia.

Perinteiset happoakut ovat mökkijärjestelmiin myytävistä akuista suosituimpia, mutta esimerkiksi putki- ja massalevyakkujen käyttöikä voi olla jopa 15 vuotta. Kestävyyden myötä myös hankintahinta on korkeampi. Niihin liittyy myös tiettyjä haasteita, sillä esimerkiksi kylmänä lataaminen voi tuottaa yllätyksiä.

Uusimpana akkutekniikkana mökkikäyttöön on jo tarjolla autoista ja teollisuudesta tuttuja litiumakkuja.

Lupaukset kapasiteeteista ja käyttöiästä voivat olla huimia, ja asiaan vihkiytymätön on usein ymmällään eri akkutekniikoista ja kapasiteeteista. Akkuviidakkoon kannattaakin pyytää apua ammattilaiselta, joka pystyy arvioimaan mökkijärjestelmään liitettävää akuston kokoa ja tekniikkaa sekä opastamaan järjestelmän huoltoon. Myös laitteiston sijoittamiseen voi saada neuvoja: esimerkiksi akut voi ehkä asentaa kätevästi mökkiverannan laudoituksen alle.

Asiantuntijat: Marko Jokinen, Jomarco Oy ja Arto Ojanen, AkkuNeliö