Meidän Talo

120 neliötä, oma baarikansi – ja kevyesti keinuvat lattiat! Matin ja Pirjon kelluvassa kodissa on kaikki mukavuudet ja enemmänkin

120 neliötä, oma baarikansi – ja kevyesti keinuvat lattiat! Matin ja Pirjon kelluvassa kodissa on kaikki mukavuudet ja enemmänkin
Helsinkiläiset Matti ja Pirjo Myllymäki haaveilivat täysien mukavuuksien asuntolaivasta vuosikymmeniä. Seitsemän vuotta sitten unelma toteutui. Asuntolaiva on rakennettu energiapihiksi ja luontoa säästäväksi, eikä sitä tarvitse välttämättä liittää lainkaan vesi-, viemäri- tai sähköverkkoon. Omavaraisuuden lisäksi laiva-asumisen parhaita puolia on, että luonto tulee aivan lähelle.
Huvijahdin näköinen Innoboat on noin 24 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Korkeutta sillä on seitsemän metriä. Asuinpinta-ala on noin 120 neliötä, johon kuuluu olohuone, avokeittiö, kolme makuuhuonetta, työhuone, kaksi kylpyhuonetta, wc, kodinhoitohuone ja baarikansi.

Suuri valkoinen alus tummennettuine ikkunalaseineen kiinnittää huomion jo kaukaa. Laivan aurinkokannella pyörivät tuuliturbiinit, ja kaiteisiin on kiinnitetty aurinkopaneeleita. Hulppealta huvipurrelta näyttävä laiva on Pirjo ja Matti Myllymäen koti, joka kelluu kiinnitettynä laituriin Helsingin Mustikkamaalla.

Reilu sataneliöinen asuntolaiva on kuin omakotitalo veden päällä. Sieltä löytyvät kaikki mukavuudet täysin varustellusta keittiöstä älykotijärjestelmään.

Olohuoneen nahkasohvalla istuessa vain ajoittainen keinahtelu ja tavallista pienemmät ja erikoisella korkeudella olevat ikkunat kertovat, että kyseessä ei ole aivan tavanomainen koti.

– Keinuntaa on vain todella kovalla ja sopivasta suunnasta tulevalla tuulella, Matti kertoo.

Keittiössä on tummat kokopuiset kaapistot ja marmoritasot. Ekologisuuden lisäksi Matti haluaa panostaa kodissaan asumisturvallisuuteen. Pistorasioihin on asennettu älyteknologiaa hyödyntävät turvalaitteet, jotka katkaisevat virran, jos ne havaitsevat pistorasiaan kytketyn laitteen toiminnassa jotakin erikoista.
Kuva keittiön rakennusvaiheesta. Alus rakennettiin valmiiksi pintamateriaaleja myöten ennen sen rahtaamista Suomeen. Valmistusmaasta muistuttaa muun muassa keittiöön asennettu, amerikkalaisissa kodeissa suosittu prässäävä roskakori, joka puristaa sisäänsä jopa kahden viikon roskat.

Myllymäkien koti on ollut laivassa seitsemän vuotta. Helsingissä ei toistaiseksi voi virallisesti asua asuntolaivassa, vaikka esimerkiksi Porvoossa ja Oulussa se on mahdollista.

– Meillä on osoite maissa tuttavien luona, Matti sanoo.

Matti Myllymäen kiinnostus asuntolaivoihin juontaa kolmenkymmenen vuoden taakse. Hän asui Yhdysvalloissa ja viehättyi liikkumisen vapauden ja oman rauhan tarjoavasta asumismuodosta. Tuolloin Suomessa ei vielä suhtauduttu kovinkaan suopeasti asuntolaivoihin, mutta ajatus jäi Matin mieleen muhimaan.

Kymmenkunta vuotta sitten hän huomasi, että Helsingissä puuhataan paikkoja asuntolaivoille. Hän arveli, että ilmapiiri on Suomessakin muuttunut. Oli aika toteuttaa unelma.

Energiakaihtimet toimivat valoverhona, sälekaihtimina ja lämmöneristeenä. Alas laskettuina ja avattuina ne muodostavat ilmataskuja, jotka eristävät lämpöä.
Baarikansi on Matin ja Pirjon lempipaikka laivassa. Siellä he juovat aamukahvit, grillaavat, kestitsevät ystäviä ja kuuntelevat musiikkia. Puolilämpimässä tilassa tarkenee noin puolet vuodesta – pikkupakkasellakin, jos aurinko vain paistaa.

Matti matkusti Yhdysvaltoihin etsimään alusta, mutta ei löytänyt sopivaa.

– Tavoittelin mahdollisimman ekologista asumismuotoa. Sikäläisissä asuntolaivoissa ei ollut lainkaan lämpöeristeitä tai ilmanvaihtoa. Jätevesienkin käsittely oli hoidettu pintapuolisesti. Aloin ottaa asioista selvää ja päädyin suunnittelemaan laivan itse.

Myllymäet tilasivat Innoboat-nimen saaneen aluksensa mittatilaustyönä yhdysvaltalaiselta, asuntolaivoihin erikoistuneelta varustamolta. Suunnittelu ja rakentaminen veivät kaksi vuotta.

– Lähetin Suomesta heille piirustukset ja kävin noin puolen vuoden välein valvomassa, että rakentaminen sujuu suunnitelmien mukaan, Matti kertoo.

Heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2012 Innoboat saapui rahtilaivan kyydissä Kotkan satamaan, josta Myllymäet ajoivat sen kauppalaivareittiä pitkin Helsinkiin.

Asuntolaivan suunnittelussa on pyritty maksimoimaan ekologisuus.
Laivan perällä olevan päämakuuhuoneen saa eristettyä liukuovella omaan rauhaansa. Käytävä johtaa keittiöön ja olohuoneeseen.
Makuuhuoneet ovat kahdessa kerroksessa. Yläkerroksen makuuhuoneiden sängyt ovat korkeiden, onttojen sokkeleiden päällä, jotta alapuolella oleviin huoneisiin saatiin lisää korkeutta.

Laiva täyttää passiivitaloille asetetut standardit, ja kaikessa suunnittelussa on pyritty maksimoimaan ekologisuus.

Rungon rakenteessa uloimpana on alumiini ja sisäpuolella vaneri. Näiden väli on ruiskutettu täyteen polyuretaania. Matin suunnittelema rakenne on luja, mutta kevyt ja eristää hyvin lämpöä.

Ilmanvaihto on varustettu lämmöntalteenotolla, ja energiaa laivaan tuottavat kaksi 700-wattista tuuliturbiinia ja neljä 400 watin aurinkopaneelia. Myllymäet pärjäävät niiden tuottaman energian turvin noin yhdeksän kuukautta vuodesta.

– Kesäaikaan energiaa tulee enemmän kuin saamme talteen. Akustojen pitäisi olla nykyistä isommat, Matti toteaa.

Lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla, ja vain kovimmilla pakkasilla tarvitaan diesel-käyttöistä varalämmitintä. Talvella kompressori pumppaa ilmaa aluksen alle, jotta se pysyy irti jäistä.

Alakerrassa on yksi makuuhuone ja Matin työhuone. Myllymäet halusivat, että sisustus sopii laivahenkeen ja valitsivat siksi tummia pintoja sekä seiniin että kalusteisiin. ”Vaalea kokolattiamatto on ihanan pehmeä jalalle, mutta ei koiran kanssa paras mahdollinen ratkaisu”, Pirjo sanoo.
Laivan valmistanut varustamo tarjosi kylpyhuoneeseen mosaiikkilaatoitettua suihkunurkkausta, mutta Matti ja Pirjo valitsivat mieluummin lasikuituisen suihkukaapin.

Erityisen tyytyväinen Matti on laivan biologiseen vedenpuhdistamoon. Sen on kehittänyt ekologisiin keksintöihin erikoistunut Raimo Flink, ja Innoboat oli ensimmäinen laiva, jossa sitä kokeiltiin. Sittemmin se on otettu myös kaupalliseen tuotantoon.

Puhdistamo on niin tehokas, että teoriassa viemärivesi voitaisiin kierrättää laivan sisällä uudelleen käyttöön, jopa juomavedeksi.

– Emme ole hyödyntäneet mahdollisuutta, sillä uusien suodattimien hankkiminen tulisi kalliimmaksi kuin vesisäiliöiden täyttäminen. Olemme kuitenkin ajatelleet, että voisimme ottaa käyttöön suihkuveden kierrättämisen takaisin suihkuun, Matti kertoo.

Myös polttoaineen kulutus on pyritty minimoimaan. Alustan uudenlainen muotoilu, niin kutsuttu kirveskeula, halkaisee veden kuin veitsi ja pienentää siten veden vastusta. Jään estoon tarkoitetun ilmakompressorin käyttö ajon aikana puhaltaa aluksen alle kuplaverhon, joka vähentää rungon ja veden välistä kitkaa. Polttoaineen kulutus vähenee yli puolella perinteiseen alukseen verrattuna.

Rahaa projektiin on palanut reilusti.

– Hintaa voi verrata siihen, että rakennuttaisi ison omakotitalon ja ostaisi vielä laivan lisäksi, Matti sanoo.

Sen tarkemmin hän ei halua kustannuksia eritellä.

Laivassa voi elää halutessaan täysin omilla ehdoillaan irti vesi-, viemäri- ja sähköverkosta.

Innoboat-aluksen valmisti mittatilaustyönä yhdysvaltalainen asuntolaivojen rakentamiseen erikoistunut varustamo. Alus saapui Kotkan satamaan rahtilaivan kyydissä.
Matti Myllymäki matkusti säännöllisesti Yhdysvaltoihin tekemään varusteluvalintoja: hän esimerkiksi torppasi amerikkalaisten tarjoaman vedenpuhdistusjärjestelmän ja paikallisten suosiossa olevat, kahdesta vivusta säädettävät vesihanat ja valitsi tilalle termostaattihanat.

Hankintahinnan lisäksi rahaa on kulunut jälkeenpäin tehtyihin korjauksiin. Ne olisivat periaatteessa kuuluneet takuun piiriin, mutta laivan rakentanut varustamo lopetti toimintansa pian Innoboatin valmistumisen jälkeen, ja korjaukset jäivät Myllymäkien itsensä maksettaviksi.

– Esimerkiksi baarikannen ikkunat olivat akryyliä, vaikka niiden piti olla polykarbonaattia. Ne eivät kestäneet pakkasta, vaan rikkoutuivat heti ensimmäisenä talvena. Kaikki kannen ikkunat piti uusia. Asennutimme sinne tummennetut selektiivilasit, Matti kertoo.

Laivassa asuessa luonto on aivan lähellä. Minkit juoksentelevat rannalla ja joutsenet pyyhältävät vierestä.

– Yhtenä päivänä istuin kannella, kun kuului valtava molskahdus. Ihmettelin, mikä se oli. Hetken päästä valkohäntäpeura ui ohi, Matti kuvailee.

Hän arvostaa myös laivan tarjoamaa riippumattomuutta.

– Voimme halutessamme elää täysin omilla ehdoillamme irti vesi-, viemäri- ja sähköverkosta.

Innoboat-alusta voi ohjata kauko-ohjaimella korituolissa istuen.
Baarikannelta nousee rappuset aurinkokannelle.

Hankalaksi osoittautuneita asioita asuntolaiva-asumisessa on tullut vastaan kaksi.

– Muutimme laivaan, kun nyt jo omillaan asuva tyttäremme oli teini-ikäinen. Hän oli tottunut pitkiin suihkuihin ja hänelle piti jatkuvasti muistuttaa, että ei saa lotrata, ettei koko ajan tarvitse olla tilaamassa vesisäiliön täyttöä, Pirjo sanoo.

Ehdottomasti eniten Myllymäkiä harmittaa, että kaupungin virkamiesten kanssa on ollut takkuisempaa kuin he alun perin olisivat uskoneet. Esimerkiksi laituripaikan saaminen tai vaihtaminen toiseen satamaan on vaatinut vääntöä.

Siksi pariskunta odottaakin innokkaasti, että Helsingin Kipparlahteen kaavoitettu, asuntolaivoille tarkoitettu laituri valmistuisi. Silloin Myllymäet saisivat myös naapureita ja oman asuntolaivureiden yhteisön.

– Toivottavasti pääsemme sinne vielä tänä syksynä.

Myllymäet eivät ole juuri liikkuneet asuntolaivallaan. Tulevina eläkepäivinä on tarkoitus hyödyntää enemmän liikkumismahdollisuutta. Matin haaveena on matkustaa Saimaan kanavan kautta sisämaahan puhtaiden vesien äärelle.
Laivan takaosassa on uimakansi, josta pääsee rappusia pitkin uimaan. Nykyisen sataman samea vesi ei tosin houkuttele pulahtamaan.
Julkaistu: 20.5.2020
1 kommentti