Kotivinkki

Cristina ja Lasse yllättyivät, kun koti ei meinannut mennä kaupaksi – asuntokaupassa on tapahtunut käänne, ja asiantuntijat kertovat miksi

Cristina ja Lasse yllättyivät, kun koti ei meinannut mennä kaupaksi – asuntokaupassa on tapahtunut käänne, ja asiantuntijat kertovat miksi
Asunnon kaupaksi saaminen ei ole itsestäänselvyys enää pääkaupunkiseudullakaan. Espoolaiset Cristina ja Lasse Heinäsuo ajattelivat, että heidän asuntonsa olisi varma sijoitus ja menisi tarvittaessa nopeasti kaupaksi. Kauppojen teko oli lopulta odotettua haastavampaa.
Julkaistu: 20.10.2020
Toukokuun kolmantena sunnuntaina 2019 lämpötila huitelee pääkaupunkiseudulla lähellä 25 astetta.
Espoolaiset Cristina ja Lasse Heinäsuo eivät kuitenkaan ehdi nauttia auringonpaisteesta. Heillä on kiire saada kerrostalokolmionsa esittelykuntoon. Asuntonäyttöön on enää pari tuntia, eivätkä paikat ole vielä lähellekään tiptop.
Cristina Heinäsuo on siistinyt kotia aamusta asti: raivannut leluja lattialta, korjannut hammastahnatuubit ja kylpypyyhkeet kaappeihin ja vaihtanut puhtaat lakanat sänkyihin. Nyt hän marssii rätti ja puhdistusaine käsissään huoneesta toiseen putsaamassa peilejä.
Lasse Heinäsuo on hetki sitten vienyt perheen tyttäret Sofian, 5, ja Lucian, 2, isovanhempien luo Kirkkonummelle ja kaivaa nyt imuria kaapista.
Myyntipäätös oli Cristina ja Lasse Heinäsuolle haikea, sillä kyseessä oli heidän kuopuksensa synnyinkoti. Perhe tarvitsi kuitenkin lisää tilaa. Uudelle asunnolle oli kolme toivetta: ainakin 90 hyvin käytettyä neliötä yhtä uudesta tai myöhemmin rakennetusta talosta sekä oma sauna.
Kun vuonna 2000 kerrostaloasunto meni kaupaksi keskimäärin 58 päivässä, vuonna 2019 sitä sai myydä keskimäärin 80 päivää.
Perheessä vietetään kevään kahdeksatta sunnuntaita samalla kaavalla. Asuntonäyttöjä on ollut joka viikonloppu juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Koti on ollut myynnissä kaksi ja puoli kuukautta, mutta yhtään tarjousta ei ole tullut.
– Tässä on jo mietitty, pitäisikö hintaa laskea, Lasse Heinäsuo sanoo.
Pariskunta on yllättynyt siitä, ettei koti ole mennyt muutamassa kuukaudessa kaupaksi.
Asuntomarkkinoilla on tapahtunut selvä käänne, kertoo asuntomarkkinoita tutkiva ekonomisti Peetu Keskinen Pellervon taloustutkimuksesta.
– Asuntomarkkinoiden hyytyminen alkoi vuonna 2018. Muutama vuosi sitten kiihtynyt talouskasvu on hidastumassa, mikä hidastaa myös asuntokauppaa, Keskinen sanoo.
Konkreettinen merkki hidastumisesta on asuntojen myyntiaikojen pidentyminen. Myyntiajat ovat pidentyneet tasaisesti 20 vuoden aikana.
Kun vuonna 2000 kerrostaloasunto meni kaupaksi keskimäärin 58 päivässä, vuonna 2019 sitä sai myydä keskimäärin 80 päivää.
Yksittäisen asunnon kohdalla kauppa-ajan pitenemiseen voi olla monia syitä, esimerkiksi väärä hinnoittelu tai asunnon kunto.
Ihmetyttää, mikä tässä mättää. Myyminen tuntuu ihan loputtomalta. En jaksaisi tätä välitilassa elämistä ja samaa joka sunnuntai.
Cristina Heinäsuo
Yleisesti asuntomarkkinoiden muutokseen vaikuttavat isot maailmanlaajuiset trendit, merkittävimpinä kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen.
Taloustieteilijät puhuvat asuntomarkkinoiden eriytymisestä.
Suomessa yhä useampi muuttaa syrjäseuduilta kasvaviin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, joissa parhaat asunnot revitään käsistä. Syrjäseuduilla ja pikkukaupungeissa taas kodin myyminen voi kestää jopa vuosia. Asuntoja on enemmän kuin ostajia, mikä laskee hintoja.
Suomessa on pääkaupunkiseudun lisäksi vain muutama kasvava kaupunki ja kuntakeskus, joilla asuntojen hinnat nousevat. Niitä ovat muun muassa Turku ja Tampere.
– Toisaalta kasvukeskuksissakin on nyt vähemmän ostajia liikkeellä, mikä vuoksi myyntiajat pidentyvät ja syntyy ostajien markkinat, Peetu Keskinen sanoo.
Yhteiskuntarakenne tiivistyy myös kasvavissa kaupungeissa. Kaupunkien sisällä muutetaan lähemmäksi keskustaa tai muuten hyvämaineisille alueille tai asutaan mieluummin pienissä neliöissä ytimessä kuin väljästi kaukana.
– Lähiöiden vetovoima tuntuu häviävän keskustojen imulle, sanoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.
Tästä seuraa se, että keskustoissa hinnat nousevat ja lähiöissä junnaavat paikallaan tai laskevat.
Tämän on huomannut myös Helsingin OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälittäjä Leena Pikkusaari, joka myy Cristina ja Lasse Heinäsuon kotia Espoon Rastaspuistossa.
Pikkusaari arvelee, että aiemmin lapsiperheiden suosiossa ollut, mutta hieman palvelukeskuksista sivussa sijaitseva Rastaspuisto voi olla sijaintinsa puolesta murroksessa.
Heinäsuot ihastuivat ensimmäisessä omistusasunnossaan ”älyttömän toimivaan pohjaan” ja hyvään sijaintiin molempien työpaikkojen läheisyydessä.
– Alue on siisti, viihtyisä ja rauhallinen, mutta voi olla, että sen hintakehitys ei ole enää nouseva vaan pysyy ennemmin ennallaan.
Lasse Heinäsuon mielestä heidän asuntonsa hintapyyntö on alueen hintatasoon nähden sopiva. Heinäsuot pyytävät 70-neliöisestä kolmiosta 247 000 euroa. Pienkerrostalo on rakennettu vuonna 1999.
Koti on hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Kun pariskunta osti kolmionsa vuonna 2015, ensinäytössä parveili porukkaa. Heinäsuot tekivät tarjouksen heti.
Asunnossa miellyttivät pohjaratkaisu ja mainio sijainti. Päiväkoti, koulu, kauppa ja bussipysäkit ovat vain muutaman sadan metrin päässä kotiovelta ja luontokin lähellä.
– Ajattelimme, että asunto olisi varma sijoitus ja menisi tarvittaessa nopeasti kaupaksi.
Koti on pienelle perheelle ihanteellinen, mutta yksi lastenhuone alkoi käydä ahtaaksi Heinäsoiden kahdelle lapselle.
Asuntonäytöissä on kuitenkin ollut hiljaista, välillä kävijöitä ei ole ollut lainkaan.
– Ihmetyttää, mikä tässä mättää. Myyminen tuntuu ihan loputtomalta. En jaksaisi tätä välitilassa elämistä ja samaa joka sunnuntai, Cristina Heinäsuo sanoo.
Suomeen rakennettiin ennätysmäärä uusia kerrostaloasuntoja vuosina 2017–2018. Samaan aikaan vanhojen asuntojen kauppamäärät pienenivät. Ekonomisti Peetu Keskisen mukaan uudiskohteille on riittänyt kysyntää pääkaupunkiseudulla.
– Tarjonnan lisääntyminen hidastaa vanhojen asuntojen hintojen nousua, Keskinen arvioi.
Kiinteistönvälittäjä Leena Pikkusaaren mukaan uusien asuntojen runsas tarjonta voi vaikuttaa ostajiin myös psykologisesti: asunnon kuntoon liittyvät odotukset ovat nousseet. Yhä harvemmalla on haluja remontoida.
Tässä kisassa juuri Heinäsoiden kodin tyyppiset asunnot voivat olla väliinputoajia.
– Alle parikymmentä vuotta vanhat asunnot eivät ole enää huippuhyväkuntoisia, mutta eivät tarpeeksi huonokuntoisiakaan, jotta se näkyisi hinnoissa ja ostajalla jäisi varaa remonttiin.
Lainaehdotkin ovat tiukentuneet. Erillinen remonttilaina nostaa kuukausikuluja, mikä painaa hintoja remonttia vaativissa kohteissa.
Cristina ja Lasse ehtivät asua kodissaan kolmisen vuotta, ennen kuin he laittoivat sen ensi kertaa myyntiin.
Heinäkuussa 2019 Lasse ja Cristina Heinäsuon koti on yhä myytävänä. He ovat laskeneet hintaa 8 000 eurolla 239 000 euroon. Kesällä asuntoa esiteltiin yksityisesti, ja kiinnostuneita oli liikkeellä enemmän kuin keväällä. Kauppoja ei silti ole syntynyt.
– Ostajia viivyttää se, että omat asunnot pitäisi saada ensin kaupaksi. Jotkut ovat kommentoineet, että keittiö pitäisi rempata. Pohdimme, aloitammeko remontin, mutta ei sekään takaa kauppoja.
Ennen päätöksiä perhe aikoo pitää pienen kesäloman julkisista asuntonäytöistä. Kodin jatkuva järjestely alkaa käydä voimille. Lapsetkin ovat jo oppineet, että aina sunnuntaisin mennään isovanhemmille.
– Jatkamme näyttöjä loppukesästä, vaikka välillä tuntuu, että asuntoa ei ole järkeä myydä näin kauan. Pian ostajat alkavat epäillä, että kodissa on jotain vikaa, Lasse Heinäsuo pohtii.
Ostajat ovat asuntokaupoilla aiempaa varovaisempia, vahvistaa ekonomi Peetu Keskinen. Suomalaiset haluavat myydä oman asuntonsa ennen kuin tekevät kaupat uudesta kodista. Syy voi olla kuluttajien heikko luottamus taloustilanteeseen. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutos ja Brexit.
Asunnon omistajia mietityttää, säilyttääkö elämän isoin taloudellinen sijoitus arvonsa tulevaisuudessakin.
– Vaikka Suomen taloudella menee hyvin ja ansiotulojen kehityksen ennustetaan olevan vahvaa, luottamusta nakertaa yleinen maailmantalouden epävarmuus. Se heijastuu isoihin päätöksiin, ja siksi moni harkitsee asunnon ostoa pidempään, Peetu Keskinen sanoo.
Lokakuun 2019 lopulla Cristina ja Lasse Heinäsuo ovat tehneet päätöksen. Vielä kaksi näyttöä, ja sen jälkeen he aikovat vetää asunnon pois myynnistä. Se onneksi riittää. Marraskuussa heidän kodistaan tehtiin sopiva tarjous viimeisen näytön jälkeen.
Heinäsuot pääsevät tekemään kaupat.
– Olen iloinen, mutta tavallaan hämilläni. Olin asennoitunut siihen, että nyt keräämme voimia, mutta sen sijaan täytyykin alkaa pakata muuttolaatikoita, Cristina Heinäsuo sanoo.
Lopullinen myyntihinta oli 230 500 euroa.
– Minimillä mentiin, mutta olen tyytyväinen, että saimme kuitenkin vähän enemmän kuin maksoimme tästä itse, Lasse Heinäsuo sanoo.
Uskaltaako asuntoa enää ostaa tai myydä, jos tarjolla on pelkkää epävarmuutta? Entä miten käy niiden, jotka omistavat asunnon: säilyttääkö elämän suurin taloudellinen sijoitus arvonsa?
Peetu Keskinen muistuttaa, että sijoituksissa on aina se riski, että tappioita voi tulla.
– Asunnon sijainnista riippuen voi olla, että sopivan ostajan löytymistä joutuu odottamaan yhä pidempään, Keskinen sanoo.
Heinäsuot muuttivat Koillis-Espooseen alun perin opiskeluaikoina. Heidän vuokra-asuntonsa sijaitsi 300 metrin päässä nykyisestä taloyhtiöstä. Alue oli siis ennalta tuttu, ja esikoinen Sofia oli saanut paikan mukavasta lähipäiväkodista.
Maria-Elena Ehrnrooth huomauttaa, että Suomessa on niin monta asuntomarkkinaa, ettei tilastoista voi nähdä koko totuutta. Vaikka kodin sijainnista on tullut sen arvonnousun kannalta yhä tärkeämpää, asunnon hyvä huolto ja ylläpito maksavat yleensä itsensä takaisin.
Joissain tapauksissa täytyy kuitenkin vain erottaa koti ja sijoitus.
– Asuminen maksaa joka tapauksessa. Suomessa on usein edullisempaa ja kannattavampaa omistaa asunto ja maksaa siitä asuntolainaa kuin maksaa vuokraa vastaavasta asunnosta.
Ehkä tulevaisuudessa asumisen tavat muuttuvat. 2010-luvulla keskituloisten ja pikkulapsiperheiden vuokra-asuminen on yleistynyt. Paisuvissa kasvukeskuksissa monilla ei ole enää varaa asuntoihin, joiden hinnat ovat nousseet hurjasti. Toisaalta kyse on arvojen muutoksesta. Yhä useampi haluaa asua urbaanisti ja joustavasti, elämysten ja palveluiden äärellä.
Kuluttajien käyttäytymistä on kuitenkin joskus vaikea ennustaa. Kuka tietää, missä vaiheessa lähiöt ja syrjäseudut nousevat taas suosioon? Suomessa kodin omistamista arvostetaan vielä, eikä perinne muutu ihan helposti.
– Omaan kotiin liittyy tietynlainen vakaus. Olet oman asumisesi herra, Maria-Elena Ehrnrooth kuvailee.
Heinäsuot odottavat nyt oman kodin löytymistä vuokra-asunnossa. Se on niin lähellä, että tavaroiden siirtämiseen ei tarvittu edes pakettiautoa. He halusivat jäädä tutulle, rauhalliselle alueelle Espoon Rastaspuistoon, vaikka myyntikokemus oli raskas.
Etsinnässä on koti, johon koko perhe mahtuu hyvin.
– Sitä ei tarvitsisikaan sitten myydä pitkään aikaan, Lasse Heinäsuo sanoo.
3 kommenttia