Meidän Mökki

Täydellinen hiljaisuus, vehreä luonto ja häikäisevän kirkas järvi – Arton ja Matin saarimökillä kaikki aistit latautuvat


Arton ja Matin kesäpaikalla aika pysähtyy ja aistit virkistyvät. Kun vene lipuu saaren rantaan, kaupungin kiireet unohtuvat. Täällä on taikaa!
Kuvat Riitta Sourander

Hetki, jona vene rantautuu Arton ja Matin saareen, on täynnä tunteita. Hiljaisuuden rikkovat vain ympäröivän luonnon siivekkäät asukkaat, jotka laulukuorollaan toivottavat Matin ja Arton tervetulleiksi kesäsaareen, rauhan tyyssijaan.

Arton ja Matin mökki on vanha navetta 1920-luvulta. Matti (oik.) on viettänyt aikaa saaressa jo lapsena.

– Käsittämätön kauneus saa ihmisen sanattomaksi, erityisesti joka kerta, kun saavun ensi kertaa talven jälkeen saareen, kuvailee Matti.

Saaressa luonto tuoksuu ihmeellisen puhtaalle ja saa kaikki aistit hereille. Arto haluaa pysähtyä, karistaa kaupungin kiireen kannoiltaan ja imeä itseensä saaren luonnon antamaa energiaa. Terassille istuutuessa voi esteettä nauttia järvimaisemasta ja ympäröivästä metsästä.

Rannassa sijaitsevan vanhan savusaunan lämmittäminen on Arton heiniä, mutta löylyistä nauttivat vieraatkin.
Pälkäneveden vesi on kirkasta. Saunavihta syntyy lähimetsän koivunoksista.
Pesuvesi haetaan järvestä.

Tärkeimpiin puuhiin mökillä kuuluu aivan veden äärellä sijaitsevan hirsirakenteisen savusaunan lämmitys. Savusauna on aikanaan toiminut lihan palvaamona. Löylyissä stressi ja kaupunkielämä viimeistään unohtuvat. Lempeän lämmön jälkeen on virkistävää pulahtaa järviveteen.

– Nautin kokemuksien viemisestä äärirajoille. Alkukeväästä järvi saattaa olla vielä osittain jäässä ja jäiden seassa uiminen on uskomaton kokemus. Tuttu näky Pälkänevedessä onkin ”Arto on the rocks”, Arto kertoo.

Terassilla nautitaan lähellä olevasta luonnosta, ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja saaren rauhasta.

Ratasaaressa on kallioita, niittyjä, metsää ja kirkkaudellaan häikäisevä järvi. Pälkänevesi on lähdejärvi, joka tarjoaa juomakelpoista vettä, runsaat kalasaaliit ja herkulliset antimet myös alkusyksyn rapujuhliin.

– Juhlia täällä vietetäänkin paljon. Ystäviä niin Suomesta kuin ulkomailtakin vierailee kesäpaikallamme. Täällä nautitaan savusaunan lämmöstä, uidaan järvessä ja valmistetaan yhdessä kesän parhaita aterioita.

Mökillä saunotaan, uidaan ja valmistetaan yhdessä kesän parhaita aterioita.
Arto perkaa herneet soppaa varten. Matin bravuuri on kesäkeitto, joka on voittanut kylillä ensimmäisen palkinnon kesäkeittokilpailussa.

Arto ja Matti hakevat ateriatarpeet Laitikkalan kylän lähiruokakaupoista. Lähikylällä on kauppojen lisäksi palvaamo ja pikku leipomo, joiden tuotteita, kuten palvikinkkua ja ruisleipää, kuljetetaan kaupunkiin tuliaisiksi ystäville.

– Ulkomaiset vieraamme eivät ole koskaan käyneet vastaavassa paikassa ja ovat lumoutuneita ympäröivästä vehreästä luonnosta ja täydellisestä hiljaisuudesta. Hiljaisuudesta täällä tosiaankin saa nauttia, jos vain minä maltan olla hetken hiljaa ja antaa sille mahdollisuuden, Arto sanoo nauraen.

Vanhaa navettaa kiertää terassi, jolle Arto ja Matti ovat keränneet elämää nähneitä esineitä.
Seljan oksat notkuvat marjoja. Vanhat, persoonalliset tuolit odottavat niiden alla kahvittelijoita.

Matille paikka tuo muistoja jo lapsuudesta. Osa saaresta tuli Matin suvulle jo 1940-luvulla, ja 60-luvulla Matin isoisä hankki saarelta osion, jossa Arton ja Matin kesäpaikka sijaitsee. Saari on ollut viljelyssaari, ja vehreys juontaa juurensa niiltä ajoilta.

Matin isällä on mökki Matin ja Arton naapurissa, ja Matin veljen mökille pääsee kyläilemään saaren toiseen päähän. Vastakkaisessa päässä saarta taas sijaitsee tuttavien loma-asunto. Saarella ei tarvitse vaipua täysin omiin oloihinsa, ellei sitä erityisesti halua.

Keittiön paikalla oli Matin lapsuudessa pieni makuuhuone, jonka veljekset jakoivat.
Olohuonetta lämmittävä tulisija on tehty 1960-luvulla.

Matin ja Arton mökki on 1920-luvulla rakennettu vanha navetta, josta arkkitehti suunnitteli 60-luvulla kesämökin Matin vanhemmille. 1970-luvulla Matin vanhemmat laajensivat paikkaa, ja navettaan rakennettiin kaksi uutta makuuhuonetta.

Matti ja Arto alkoivat viettää saarella yhteisiä kesiä 20 vuotta sitten. Kymmenen mökkikesän jälkeen navetan remontointi tuli ajankohtaiseksi. Katto ja keittiö uusittiin ja vanha kellastunut lautalattia maalattiin siniharmaaksi. Tila haluttiin säilyttää navettamaisena ja välttää liikaa modernisoimista. Keittiöön tulee nykyään juokseva vesi, mutta tiskikonetta Arto ja Matti eivät halunneet.

Sinistä on kaikkialla: lattialaudoissa, astioissa, liinoissa ja räsymattojen raidoissa.

– Valon puute oli haaste sisätiloissa, ja halusimme saada suoran yhteyden luontoon ja näkymän järvelle, joka on pysähdyttävän kaunis. Molempiin makuuhuoneisiin ja ruokailutilaan asensimme lasiset pariovet. Toisesta makuuhuoneesta on nyt suora näkymä järvelle. Kuumana kesäiltana on suorastaan taianomaista avata ovet järvelle päin ja antaa valkoisten ohuiden verhojen liehua kepeässä kesätuulessa, Arto kertoo.

Mökillä nautitaan ruoanlaitosta ja ruokailusta, jonka tärkeä osa on kattaus. Vanhan vitriinin lasiovien läpi näkyy osa mökille kerätyistä astioista.

– Kattauksessa saa yhdistää erilaisia astioita, kunhan värimaailma ja muotokieli kohtaavat, Matti sanoo.

Ruokailutilan vanha pöytä ja tuolit ovat päätyneet mökille kaupunkikodista.
Mökki on rakennettu 1920-luvulla.
Matin ja Arton mökki toimi alunperin navettana. Vanhat tiilirakenteet ovat osa ruokailuhuoneen sisustusta.

Mökillä on Matille ja Artolle rakkaita esineitä. Moni jo paikalla aiemmin ollut vanha kaluste on saanut uuden sinisen maalin pintaansa. Sinistä on mökissä kaikkialla: lattialaudoissa, astioissa, liinoissa ja räsymattojen raidoissa. Esineet voivat olla yllättäviäkin. Seinälle asennetun puulevyn Matti löysi saaresta. Hän arvelee sen olevan vanha lattialankku.

– Kulunut ja aikaa nähnyt lankku kiinnitti huomioni karulla kauneudellaan, ja se voisi hyvinkin olla vaikka kuvanveistäjä Kain Tapperin työ!

Uusien lasiovien ansiosta makuuhuoneesta on näkymä suoraan järvelle. Makuuhuoneen siniset tekstiilit on hankittu Lapuan kankureilta. Seinävaate on muisto Matin opiskeluvuodesta Japanissa.

Mökkiä ei ole rakennettu talviasuttavaksi, mutta Matilla on haaveena viettää saarella tulevaisuudessa pidempiä aikoja.

– Haluaisin päästä näkemään kaikki vuodenaikojen vaihtelut.

Arto taas on mielestään liian mukavuudenhaluinen ympärivuotiseen selviytymiseen saarella.

– Kesät ovat helppoa ja mukavaa aikaa saarielämälle. Tämä paikka antaa mahdollisuuden pysähtymiselle. Ympäristö on meditatiivinen ja antaa hyvää oloa, energiaa ja voimia – saaressa on oma taikansa.

Julkaistu: 31.7.2019